Mustijoen vesistöalueen kosket ja padot sisältää Mustijoen vesistön (vesistöaluetunnus 19) koskia ja patoja. Vuonna 1980 Vesihallituksen julkaiseman Koski-inventoinnin mukaan vesistöalueella on ainakin 19 merkittävää koskea ja neljä toimivaa vesivoimalaitosta. Selvitykseen ei otettu mukaan pienempiä koskia tai virtapaikkoja. Monet kosket on aikojen kuluessa perattu ja raivattu vapaiksi kivistä uittotoiminnan ja tulvien ehkäisyn tehostamiseksi. Kosket sijaitsevat kolmen kunnan alueella: Porvoon, Pornaisten ja Mäntsälän kunnissa. Ensiksi luetellaan Mustijoen ja vesistöalueen pääuomaan kuuluvia koskia, ja sitten Mustijoen vesistön sivu-uomien koskia ja patoja.
Historiaa Joen hyödyntäminen muussa kuin kulkuväylänä alkoi 1400-luvulla Tyysterinkoskessa, jonne rakennettiin silloin ensimmäinen vesimylly. Aluksi myllyt eivät tukkineet jokea ja kalojen nousulle tuli lainkin mukaan jättää niin kutsuttu kuninkaanväylä. Myllyjä oli pääuomassa ja sivu-uomissa lopulta runsaasti. Ensimmäiset sähkögeneraattorit asennettiin toimiviin vesimyllyihin. Lahankoskessa toimi ensimmäinen sähkövoimala vuodesta 1892 alkaen. Sähkögeneraattoreita ilmaantui tämän jälkeen myös Tyysterinkoskeen, Vekkoskeen, Laukkoskeen, Halkiankoskeen, Nummistenkoskeen ja Hirvihaarankoskeen. Joessa olevia koskia on perattu ja kaivettu milloin tulvien tai uiton takia. Tulvien ehkäisyn takia yläjuoksulla alkoivat perkaukset jo 1800-luvulla. Niitä jatkettiin voimallisesti vasta 1950-luvun jälkeen. Uiton käynnistyminen vuonna 1870 kiinnitti huomiota koskien esteisiin. Niitä poistettiin pian uiton alkamisen jälkeen 1970-luvulla.
Mustijoen pääuoman kosket ja padot Porvoon kosket ja padot Brasaksen vesilaitospato sijaitsee pari kilometriä joen suistosta Åminsbyn Brasaksessa. Joessa oleva pato nostaa joen vedenpintaa ja pumppaamo siirtää joesta vettä Kilpilahden Hackarlandetin tekojärveen teollisuuden raakavedeksi. Pumppaamon omistaa on Porvoon kaupungin ja Nesteen omistama liikeyhtiö Ab Svartså Vattenverk–Mustijoen Vesilaitos Oy. Pato valmistui vuonna 1965 ja sen ohi rakennettiin vuonna 1984 kalatie.
Ennen Brasaksen padon rakentamista oli joessa Labbaksessa saaren lähellä Labbforsen, sen yläpuolella Björkviksforsen ja seututien 170 sillan jälkeen Ridarforsen. Pato on nostanut vedenpintaa niin, että saari ja kolme koskea jäivät vedenpinnan alle.
Tyysterin vesivoimalaitos sijaitsee noin viisi kilometriä ylempänä kuin Brasaksen pato. Voimalaitoksen yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 739 neliökilometriä (km²). Voimalaitos on pienvoimala, jolle on määrätty kalatien sallimisvelvoite. Koskessa on kolme rinnakkaista uomaa, joissa kaikissa on jokin pato. Koski-inventoinnin mukaan kosken pituus on 140 metriä ja leveys 40 metriä. Putouskorkeutta (putousta) on 3,5 metriä, vaikka voimalan suunnitelmissa on ilmoitettu 4,0 metriä. Koskessa oleva myllypaikka on Mustijoen vanhin. Voimalaitoksen yhteyteen on tulossa seuraava Mustijoen kalatie. Vuonna 2020 saatiin valmiiksi edeltävä vaelluskalojen tutkimus.
Vekkoski ja Boenkoski (eli Häihänkoski) on koskijakso, joka sijaitsee Yli-Vekkoskella. Koski-inventoinnissa sen pituudeksi ilmoitetaan 70 metriä, leveydeksi 30 metriä ja putousta 2,7 metriä. Joen valuma-alueen pinta-ala on 655 km² ja virtaama on noin 6 m³/s. Koskessa on toiminut joskus vesimylly, joka on jo purettu pois. Boenkoskella sijaitsi Boen kartanon vesimylly ja sen pudotus on ollut 2,0 metriä. Yhdessä Vekkosken kanssa tulee Boenkoskelle yhteispituutta 250 metriä. Vekkoskella toimii vesistöviranomaisen mittausasema, jossa seurataan Vekkosken vedenpinnan korkeutta ja mitataan joen alajuoksun virtaamia.
Pornaisten kosket ja padot Niinikoski sijaitsee Pornaisten Niinikoskella. Koskessa on toiminut aikoinaan vesimylly. Koskijakso on merkitty karttoihin ja sen pituus on Koski-inventoinnin mukaan 400 metriä ja sillä on putousta 1,7 metriä. Sampo Vaino ilmoittaa kosken pituudeksi 170 metriä ja kertoo sen peratun siten, että vesi keskittyy yläosastaan kapeaan uomaan .
Alikoski eli Itälänkoski sijaitsee Laukkoskella seuraavana tulevan vesivoimalaitoksen alapuolella. Koski on yli 100 metriä pitkä ja siihen liittyy sen yläpuolella sijaitseva 30 metriä kapea virtaava uoma. Kosken pohja on kalliota. Rantaan johtaa tie ja parkkipaikan lähelle on rakennettu tanssilava.
Laukkosken vesivoimalaitos toimii Laukkoskella, jonka koskijaksolle sijoittuu kaksi koskea: Vanha-Myllykoski ja Kartanonkoski . Koskien valuma-alueen pinta-ala on 630 km² ja keskivirtaama on noin 5 m³/s. Laukkoski on noin 200 metriä pitkä, 20 metriä leveä ja sen putousta on 6 metriä. Laukkoskeen perustettiin vesivoimalaitos vuonna 1920, jolloin jokeen rakennettiin pato. Nykyinen pato on nostanut vedenpintaa yläjuoksulla niin, että yläpuolisen sillan kohdalla oleva koski on jäänyt veden alle. Laukkosken ympäristössä on luontopolku . Voimalaitoksella on mahdollisesti kalatien sallimisvelvoite. Voimala harjoittaa katkokäyttöä.
Vuoteenkoski sijaitsee Rantalassa. Koski on Koski-inventoinnin mukaan 400 metriä pitkä ja sen putousta on 0,4 metriä.Sampo Vainion mukaan kosken pituus on vajaa 50 metriä, ja sen pohja on kivikkoista kalliota.
Seuraavat kolme koskea sijaitsevat 1,6 kilometrin matkalla. Näitä koskia on aikoinaan perattu. Koskien virkistyskäytölle on potentiaalia, vaikka niitä ei erityisesti käytetä.
Kirveskoski sijaitsee Pornaisten Kirveskoskella. Koskessa on saaria, jotka jakavat jokiuoman kahdeksi koskiuomaksi, jotka yhtyvät suvannossa toisiinsa. Kosken valuma-alueen pinta-ala on 605 km² ja joen virtaama on 5–6 m³/s. Koskella on pituutta noin 100 metriä ja putousta 3,5 metriä.
Myllykoski sijaitsee myös Pornaisten Kirveskoskella kohdassa, jossa Syvänoja yhtyy Mustijokeen. Koski on 90 metriä pitkä, 20 metriä leveä ja sen putousta on 4,0 metriä. Kosken yläosa on kalliota, keskivaiheella sijaitsee jyrkkä ja vuollas köngäs mutta alaosa on perattu.
Karjakoski eli Hevonselänkoki sijaitsee myös Pornaisten Kirveskoskella. Kosken pituus on 200 metriä ja sen putous on 3,5 metriä. Koski-inventoinnissa kerrotaan, että koskessa on sijainnut vesimylly, joka on purettu pois. Koski on perattu niin, että keskelle on jäänyt vuolaasti virtaava uoma.
Lahan alin koski on Lahan kartanon vierestä kulkevan Lahantien sillan kohdalla sijaitseva kalliopohjainen ja vajaan sadan metrin mittainen koski. Koskeen on perattu keskelle vuolaasti virtaama uoma.
Lahan keskimmäinen koski seuraavaksi esiteltävän Lahankosken alapuolella. Se on kalliopohjainen ja kivinen koski, jolla on pituutta vain parikymmentä metriä. Peratuista kivistä on muodostettu pieni saari.
Lahankosken vesivoimalaitos sijaitsee Lahankoskessa, joka on lahan ylin koskijakso. Sen yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 580 km² ja uoman virtaama on noin 5 m³/s. Kosken pituus on 280 metriä ja sen pudotukseksi ilmoitetaan 14 metriä. Koskessa on pato, jolla otettiin vesimoimaa vesimyllyn ja sahalaitoksen käyttämiseen. Koskeen rakennettiin Mustijoen ensimmäinen sähkövoimalaitos vuonna 1892 . Voimalaitoksella on kalatien sallimisvelvoite.
Halkiankosken voimalaitos sijaitsee Halkian kylässä. Kosken valuma-alueen pinta-ala on 564 km² ja kosken pituus on 140 metriä. Koskessa oli aikoinaan Etelä-Suomen korkein vesiputous (10–12 m ), joka kuivui vesivoimalaitoksen rakentamisen yhteydessä. Vesimyllyjä on ollut toiminnassa 1700-luvulta asti ja 1910-luvulla vesimyllyyn asennettiin tasavirtageneraattori tuottamaan sähköä lähitaloille . Voimalaitos on paikallinen nähtävyys, joka on komeimmillaan joen tulviessa. Silloin voi seurata vesiputouksen kuohuja.. Voimalalla ei todennäköisesti ole kalatien sallimisvelvoitetta.
Mäntsälän kosket ja padot Nummistenkoski sijaitsee Nummisissa ja sen valuma-alueen pinta-ala on 550 km². Koski on 250 metriä pitkä ja sen putous on 8 metriä. Koskessa on pato, vaikka vesivoimalaitosta tai vesimyllyä ei enää ole. Kohde on paikallinen nähtävyys . Pienillä virtaamilla pato on vaelluskalojen nousueste .
Lukkokoski, joka on Hirvihaaranjoen alin ja Mustijoen pisin koski, sijaitsee Hirvihaaran eteläpuolella. Kosken pituus on 500 metriä (yli 300 metriä ) ja sen putous on 3 metriä. Koski ja sen ympäristö on paikallinen nähtävyys . Koski on aikoinaan perattu uittoa varten ja esimerkiksi vuonna 2017 koskea kunnostettiin laittamalla siihen kutusoraikkoa ja kiveämällä koskea sivukivillä.
Hirvihaarankoski sijaitsee Hirvihaarassa. Sen yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 350 km² ja joen virtaama on keskimäärin 2,8 m³/s. Koski on 180 metriä pitkä (yli 200 metriä ) ja sen putous on 5 metriä. Koskeen on rakennettu aikoinaan pato, sahalaitos ja vesimylly. Vesimyllystä on karttamerkintä vuodelta 1745 ja sitä käytettiin pitkään myös 1900-luvulla. Kylän asutus on peräisin 1400-luvulta asti. Vaikka patoa ei enää ole, erottuu vesimyllylle johtava pitkittäispato muusta koskesta. Padon ja vesimyllyn toiminta päättyi vuonna 1950.
Mustijoen latvoilla on aikoinaan ollut useita koskia. Niitä perattiin jo 1800-luvulla, mutta kokonaan ne hävitettiin 1960-luvun lopulla alkaneissa ja 1980-luvulle ulottuneissa joenperkauksissa. Koskien tilalle rakennettiin yhdeksän lyhyttä pohjapatoa. Pohjapatoja on kalataloudellisesti paranneltu useaan otteeseen.
Hurankoski sijaitsee Hirvihaaran luoteispuolella valtatien 25 eteläpuolella. Kosken pituus on 250 metriä ja putous 2,8 metriä. Pienillä virtaamilla kosken pohjapato haittaa kalojen nousua . Rannassa on yleinen nuotiopaikka. Kosken alapuolella sijaitsee vesistöviranomaisen mittauspiste, jossa seurataan joen vedenpinnan korkeuksia.
Kirinkoski sijaitsee valtatien 25 pohjoispuolella ja sinne johtaa tie golfkentän kautta. Koskessa toimi aikoinaan sahalaitos . Pienillä virtaamilla pato haittaa kalojen nousua .
Jaskonkoski sijaitsee pari kilometriä Soukkion lounaispuolella.
Anttilan pohjapato (Vanha-Anttilan pp. ) sijaitsee Kaanaan peltoalueen eteläosassa Soukkioon johtavan tien sillan kohdalla. Sen pohjapato on hiljattain kunnostettu .
Lontoon pohjapato sijaitsee Kaanaan peltoaukealla. Pienillä virtaamilla pato haittaa kalojen nousua . Pohjapadolla on kuitenkin kalatie ja betonista valettu liuska.
Kalkinkoski sijaitsee Kaanaan pohjoispuolella ja Ridasjärven ja Sälinkään välisen kylätien kohdalla.
Olkisten pohjapato sijaitsee Mustijoessa kuntarajalla hieman Mustajoen alapuolella.
Monsolan pohjapato sijaitsee Mustijoessa Sulkavalla Juusin peltoalueen kohdalla.
Sulkavan pohjapato sijaitsee Sulkavan kylässä.. Pienillä virtaamilla pato haittaa kalojen nousua .
Sulkavanjärven pohjapato sijaitsee Sulkavan kylässä lähellä järven luusuaa Sulkavanniemen alla.
Saarikoski on mainittu Vesihallituksen Koski-inventoinnissa, mutta sitä ei löydy kartoista.
Sivu-uomien kosket ja padot Myllykoski eli Mäntsälän Myllykoski sijaitsee Mäntsälänjoessa Mäntsälän keskustaajamassa Mäntsälänportin eteläpuolella. Joen yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 170 km² ja joen virtaama on keskimäärin 1,7 m³/s. Kosken pituus on ollut 150 metriä ja sen putous on 2 metriä. Koskessa toimi aikoinaan vesivoimalaitos, mutta se ja pato on purettu pois. Tilalla on pohjapato, jolla säädellään vedenpinnan korkeutta.
Ometto-ojan virta-alueet sijaitsevat Mäntsälänjoen sivu-uomassa. Ojan alajuoksu on siirretty kuivatettavan Joutsjärven kuivattamisen takia yhtymään Mäntsälänjokeen alempana. Ojassa on alajuoksulla virtapaikka ja toinen sijaitsee 2,5 kilometriä yläjuoksulle päin. Ojan alaosaa on ehditty kalataloudellisesti kunnostamaan vuonna 2013.
Saarenjoen pato sijaitsee Mäntsälänjoen sivu-uoman Saarenjoen alajuoksulla. Pato on betonirakenteinen ja sen rakenne aiheuttaa vaelluskaloille nousuesteen. Saarenjoessa on runsaasti virtapaikkoja ja se voisi soveltua hyvin taimenten kasvuympäristöksi.
Kilpijärven säännöstelypato sijaitsee Kilpiojassa lähellä järven luusuaa. Pienillä virtaamilla pato haittaa kalojen nousua .