Nola (antiikin kaupunki)

Nola (lat.; ) oli antiikin aikainen kaupunki Campaniassa Italiassa. Se on kehittynyt nykyiseksi Nolan kaupungiksi ja sijaitsi sen paikalla.

Maantiede

Nola sijaitsi Campanian sisäosissa tasangolla Vesuviuksen ja Apenniinien ensimmäisten harjanteiden välissä. Se oli 21 roomalaisen mailin eli noin 31 kilometrin päässä Capuasta ja 16 mailin eli noin 24 kilometrin päässä Nuceriasta.Itinerarium Antonini Augusti s. 109. Kaupunki sijaitsi Via Popilialla, joka erkaantui Via Appiasta Capuassa ja johti Rhegioniin eli Rhegiumiin.

Ei ole epäilystäkään siitä, että antiikin aikainen kaupunki sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinenkin. Sekä Livius että Silius Italicus kuvaavat sitä tasangolla sijaitsevaksi, ilman luonnollisia puolustuksia, ja että se oli linnoituksena vahva ainoastaan muuriensa ja torniensa ansiosta.Livius: Rooman synty 23.44; Silius Italicus: Punica 12.163.

Nolan alue oli, kuten koko Campanian tasanko, luonnostaan erittäin hedelmällinen. Tunnetun Aulus Gelliuksen kertoman anekdootin mukaan Vergilius mainitsi sen alun perin suurella ylistyksellä Georgicassa; mutta koska Nolan asukkaat olivat loukanneet runoilijaa, hän myöhemmin poisti heidän kaupunkinsa nimen ja jätti säkeen nykyiseen muotoonsa.Vergilius: Georgica 2.225; Aulus Gellius: Attikan öitä 7.20.

Historia Varhaishistoria

Nolaa pidetään Campanian vanhimpana kaupunkina. Sen varhainen historia on kuitenkin antiikin lähteiden perusteella hyvin hämärä; ja kertomukset sen alkuperästä ovat ristiriitaisia, vaikka ne voidaankin sovittaa jossakin määrin yhteen, kun huomioidaan peräkkäiset kansat, jotka asuttivat tätä Italian osaa. Hekataios Miletoslainen, varhaisin kirjailija, joka mainitsee Nolan, näyttää kutsuneen sitä ausonien eli aurunkien kaupungiksi, joita hän piti tämän Italian osan varhaisimpina asukkaina.Hekataios, teoksessa Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, . Toisaalta kaupungin on täytynyt saada jossakin vaiheessa kreikkalaista väestöä Kymestä eli Cumaesta, jos voimme luottaa Junianus Justinukseen, joka kutsuu sekä Nolaa että läheistä Abellaa khalkislaisiksi siirtokunniksi;Justinus, Junianus:Historiarum Philippicarum libri XLIV 20.1. ja tämän vahvistaa Silius Italicus.Silius Italicus: Punica 12.161: ”Chalcidicam Nolam”.

pienoiskuva|vasen|pysty|Etruskilais-korinttilainen eläimen muotoinen vaasi, n. 590–530 eaa. Eräät muut antiikin lähteet ovat antaneet kaupungille tyrrheniläisen eli etruskilaisen alkuperän, vaikka ovat suuresti erimielisiä sen perustamisajankohdasta; jotkut kirjoittajat ajoittavat sen, yhdessä Capuan kanssa, niinkin varhaiseksi kuin vuoteen 800 eaa., kun taas Cato sijoittaa molemmat niinkin myöhäiseen aikaan kuin vuoteen 471 eaa.Velleius Paterculus: Rooman historia (Historiae Romanae) 1.7. Mutta riippumatta siitä, mihin ajankohtaan etruskien asettuminen Campaniaan ajoitetaan, vaikuttaa varmalta, että Nola oli yksi niistä kaupungeista, jotka he tällöin ottivat haltuunsa, samalla tavoin kuin naapurikaupunki Capuan;Polybios: Historiai 2.17. vaikkakin on todennäköistä, että kaupunki oli olemassa jo aikaisemmin. Solinuksen väite, että sen perustivat tyroslaiset, on selvästi virheellinen; oletettavasti kyseisessä tekstikohdassa pitäisi lukea ”a Tyrrhenis” eikä ”a Tyriis”.Solinus: De mirabilibus mundi 2.16.

Ei ole tietoa siitä, miten Nola tuli myöhemmin samnilaisten valtaan; mutta sen arvellaan seuranneen tässä suhteessa nopeasti Capuan kohtaloa; ja on varmaa, että se oli roomalaisten ensimmäisten sotien aikaan tällä seudulla campanialainen kaupunki, jota asutti oskilainen kansa, joka oli läheisessä liitossa samnilaisten kanssa.Livius: Rooman synty 8.23. Dionysios Halikarnassoslainen tuo myös selvästi esiin, etteivät nolalaiset tuohon aikaan olleet neapolislaisten tavoin kreikkalaisia, vaikka hän kertookin, että he olivat hyvin kiintyneitä kreikkalaiseen kulttuuriin ja tapoihin.Dionysios Halikarnassoslainen, fr. 15.5. s. 2315.

Kaikesta tästä voidaan päätellä, että Nola oli alun perin ausonien tai oskien kaupunki, ja myöhemmin etruskien vallassa. Etruskien hallussa se näyttää pysyneen Capuan tavoin siihen saakka, kunnes samnilaiset valloittivat sen. Todisteet siitä, että Nolassa olisi koskaan ollut kreikkalaista siirtokuntaa, ovat hyvin vähäiset, ja Hekataioksen päinvastainen todistus sekä kaikkien muiden kreikkalaisten kirjoittajien vaikeneminen painavat selvästi enemmän. Se seikka, että kaupungin lyömissä rahoissa on johdonmukaisesti kreikkalaisia kirjoituksia, selittyy kaupungin saamilla, Dionysioksenkin mainitsemilla yleisillä kreikkalaisvaikutteilla.

Samnilaisaika ja liitto Rooman kanssa pienoiskuva|Nolan lyömä hopearaha, n. 400–385 eaa. Kuvituksessa nymfin pää sekä ihmispäinen härkä ja teksti . pienoiskuva|Kaupungin nimi oskilaisella kirjaimistolla (oikealta vasemmalle).

Nola vaikuttaa tulleen samnilaisten valtaan 400-luvun eaa. lopulla. Seudun samnilaiset alkoivat noin vuoden 440 eaa. aikoihin käyttää campanialaisten nimeä. Samnilaisella kaudella Nola oli ystävällisissä väleissä Neapoliin kanssa, lyöden sekä tyypiltään että painoltaan neapolislaista rahaa. Oskin kielellä kaupungin nimi oli Nuvlana tai Nuvla. Kaupungin asukkaasta käytettiin latinaksi etnonyymiä Nolanus, kreikaksi Nōlaīos ().

Ensimmäinen maininta Nolasta historiassa esiintyy vuonna 328/327 eaa., juuri ennen toisen samnilaisodan alkamista, kun Palaipoliin ja Neapoliin kreikkalaiskaupungit olivat harkitsemattomasti herättäneet Rooman vihamielisyyden. Nolalaiset lähettivät heidän avukseen miehen joukon samaan aikaan, kun samnilaiset toimittivat kaksi kertaa suuremman apujoukon.Livius: Rooman synty 8.23. Näiden ponnistelut kuitenkin kariutuivat palaipolislaisten hajaannukseen, ja nolalaiset vetäytyivät kaupungista, kun huomasivat sen joutuneen roomalaisten käsiin petoksen seurauksena.Livius: Rooman synty 8.25–26. Tästä ärsytyksestä huolimatta kului kauan ennen kuin roomalaiset ehtivät kostaa Nolalle, ja vasta vuonna 313/312 eaa. he ryhtyivät piirittämään tätä kaupunkia, joka antautui lyhyen vastarinnan jälkeen.Livius: Rooman synty 9.28.

pienoiskuva|Samnilaisia sotilaita kuvattuna hautafriisissä, 300-luku eaa. Tämän jälkeen Nola vaikuttaa pysyneen käytännössä Rooman alaisena, joskin se näyttää nauttineen liittolaiskaupungin etuoikeutettua asemaa.Livius: Rooman synty 23.44; Festus, Sextus Pompeius: De verborum significatione, ”municipium”. Antiikin historiallisissa lähteissä siihen ei kuitenkaan viitata ennen toista puunilaissotaa, jolloin se tuli tunnetuksi uskollisuudestaan Roomaa kohtaan sekä menestyksekkäästä vastarinnastaan Hannibalia vastaan. Tämä sotapäällikkö, vallattuaan Capuan vuonna 216 eaa., toivoi valloittavansa myös Nolan paikallisen puoluekunnan avulla. Mutta vaikka kaupungin alempi kansanosa oli valmis kutsumaan karthagolaiset kaupunkiinsa, neuvosto ja ylimykset pysyivät uskollisina liitolle Rooman kanssa ja lähettivät kiireesti viestin preettori Marcellukselle, joka saapui Nolaan huomattavan sotajoukon kanssa.

Hannibal vetäytyi tämän seurauksena kaupungin muurien edustalta; mutta pian sen jälkeen, vallattuaan Nucerian, hän uusi yrityksensä Nolaa vastaan ja jatkoi kaupungin uhkaamista jonkin aikaa, kunnes Marcellus onnistui äkillisellä uloshyökkäyksellä aiheuttamaan hänelle huomattavia tappioita, mikä sai Hannibalin luopumaan yrityksestään.Livius: Rooman synty 23.14–17; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Marcellus 10–11; Eutropius: Lyhyt Rooman historia (Breviarium historiae Romanae) 3.12; Florus: Epitome de T. Livio Bellorum omnium annorum DCC Libri duo 2.6.29. Tämä näin saavutettu etu, vaikka olikin vähäinen itsessään, oli tärkeä roomalaisten taistelutahdon palauttamiseksi, joka oli ollut lähes murskautunut toistuvien tappioiden seurauksena, ja näin ollen sitä liioiteltiin suureksi voitoksi.Livius: Rooman synty 23.14–17; Silius Italicus: Punica 12.270-280. Seuraavana vuonna eli 215 eaa. Hannibal yritti jälleen saada Nolan haltuunsa, mihin häntä rohkaisivat kaupungin sisäisen demokraattisen puolueen uudet ehdotukset. Marcelluksen valppaus kuitenkin esti hänen aikeensa; Hannibal oli leiriytynyt kaupungin läheisyyteen tarkoituksenaan aloittaa järjestelmällisempi piiritys, kun roomalainen kenraali hyökkäsi hänen kimppuunsa ja voitti hänet.Livius: Rooman synty 23.39, 23.42–46; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Marcellus 12. Kolmas yritys seuraavana vuonna ei ollut sen onnistuneempi; ja näiden perättäisten puolustautumisten ansiosta kaupunki ansaitsi Silius Italicukselta nimityksen ”Nola, johon puunilainen ei pääse” (”Poeno non pervia Nola”).Silius Italicus: Punica 8.534.

pienoiskuva|vasen|pysty|Nolalainen kaula-amfora eli niin kutsuttu nolalainen amfora. Nola oli näkyvässä osassa jälleen liittolaissodassa. Pian sodan alettua, vuonna 90 eaa., kaupunkia suojeli roomalaisen sotilaan varuskunta, koska se sijaitsi lähellä samnilaisen alueen rajaa. Roomalaisjoukkojen komentajana toimi preettori Lucius Postumius, mutta kaupunki kavallettiin samnilaisjohtaja Papius Mutilukselle, ja siitä tuli tämän jälkeen yksi samnilaisten ja heidän liittolaistensa tärkeimmistä tukikohdista Italian tässä osassa.Livius: Epitome 73; Appianos: Sisällissota (Bellum civile) 1.42. Niinpä seuraavana vuonna eli 89 eaa. kaupunki tarjosi turvapaikan Cluentiuksen armeijan hajonneille jäännöksille tämän kärsittyä tappion Sullan käsissä.Appianos: Sisällissota (Bellum civile) 50. Se joutui Sullan piirittämäksi vuonna 88 eaa., ja vielä senkin jälkeen, kun suurin osa liittolaiskansoista oli tehnyt rauhan Rooman kanssa, Nola piti yhä puoliaan. Roomalaiset piirittivät kaupunkia yhä, kun sisällissota puhkesi Mariuksen ja Sullan välillä vuonna 83 eaa.Velleius Paterculus: Rooman historia (Historiae Romanae) 2.17–18; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 37, Exc. Fotios s. 540. Näin syntynyt uusi käänne pidätti kaupungin tuhoa hetkeksi: samnilaiset, jotka puolustivat Nolaa, liittyivät Mariuksen ja Cinnan puolueeseen.

Vasta Sullan lopullisen voiton sekä samnilaisten vallan täydellisen hävityksen jälkeen Sulla kykeni ottamaan hallintaansa tämän tottelemattoman kaupungin.Livius: Epitome 89. Hän aloitti Nolan uuden piirityksen vuonna 80 eaa., ja kaupunki saatiin vallatuksi. On huomionarvoista, että kaupunki pystyi vastustamaan roomalaisia liittolaissodassa niin pitkään ilman luonnonlinnoituksen asemaa, ainoastaan muuriensa ansiosta.

Roomalaiskaupunkina

Nolaa epäilemättä rankaistiin ankarasti. Kaupungista tehtiin colonia eli roomalainen sotilassiirtokunta, ja Sulla jakoi sen hedelmällisen alueen voittaneille sotilailleen, ja vanhat asukkaat todennäköisesti karkotettiin kokonaan.Liber coloniarum s. 236. Uudet asukkaat, joilla oli Rooman kansalaisuus, merkittiin kuuluviksi Falernan tribukseen. On huomattavaa, että Livius nimittää Nolaa coloniaksi jo ennen tämän sodan puhkeamista;Livius: Epitome 73. mutta tämä on luultavasti virhe, eikä mikään muu kirjailija mainitse sitä sellaisena vielä tuolloin. Eräs huomattava piirtokirjoitus todistaa sen olleen toisen puunilaissodan jälkeen municipium omine instituutioineen ja oskin kielen käytön säilyttäneenä.

Vuonna 73 eaa. Spartacuksen joukot valtasivat Nolan.Florus: Epitome de T. Livio Bellorum omnium annorum DCC Libri duo 2.8.5. Myöhemmin kaupunki sai toisen siirtokunnan Augustuksen aikana ja kolmannen Vespasianuksen aikana; tästä syystä Plinius vanhempi luettelee sen Campanian colonioiden joukossa. Piirtokirjoituksissa se mainitaan coloniana aina Diocletianuksen aikaan saakka, nimellä Colonia Felix Augusta Nolana.<ref>Liber coloniarum s. 236; Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.5 s. 9.</ref>