Qarqaralyn piiri () on hallintopiiri Qarağandyn alueella Kazakstanissa. Sen keskus on Qarqaralyn kaupunki. Piirin pinta-ala on 35 472,36 neliökilometriä. Siellä oli arviolta 28 371 asukasta vuonna 2026.
Qarqaralyn piiri rajoittuu etelässä Aqtoğain piiriin, lännessä Şetin ja Būqar jyraun piireihin, pohjoisessa Pavlodarin alueen Baianauylin ja Main piireihin sekä idässä Abain alueen Jañasemein ja Aiagözin piireihin. Se sijaitsee arovyöhykkeellä Kazakstanin kumpumaan itäosassa. Maisemaa leimaavat matalat vuoret, harjanteet ja kukkulat. Etelässä ovat Qyzyltas-, Bürtas-, Qaraquys-, Keşubai- ja Qoñyrtemırşılıkvuoret, jotka muodostavat Balqaşin ja Irtyšin sekä Teñızin–Qorğaljynin altaan laskujoettomien järvien vedenjakajan. Keskiosan vuoria ovat Hanqaşty, Tünqatar, Qarqaraly ja Kent ja pohjoisosan Qu, Aiyrtau ja Dos. Luoteessa on Qarasorjärven painanne. Hyötykaivannaisiin kuuluvat lyijy, rautamalmi, baryytti, sinkki, hopea, kulta, fluoriitti, kvartsiitti, molybdeeni, kupari ja rakennusaineet.
Seudulla vallitsee ankara mannerilmasto. Talvet ovat pitkiä ja kylmiä ja kesät melko kuumia ja kuivia. Keskilämpötila on tammikuussa –14:stä –15:een ja heinäkuussa 19–20 astetta. Vuotuinen sademäärä on 300–400 millimetriä. Tärkeimmät joet ovat Nūra, Jarly, Qarqaraly, Qarasu, Taldy, Tündık ja Qusaq. Järviä ovat kaksi Qarasoria, Balyqtyköl, Saumanköl, Qatynköl, Saryqasqa, Ülkenköl sekä matkailukohteina toimivat Şaitanköl, Bassein ja Samalköl. Tyypillisen arokasvillisuuden lisäksi laaksoissa on niittyjä ja vuorilla havu- ja lehtimetsiä. Eläinkuntaan kuuluvat argaali, aasianmetsäkauris, susi, kettu, korsakki, mäyrä, kärppä ja arohilleri. Piirissä sijaitsee Qarqaralyn kansallispuisto.
Vuonna 1930 perustettuun piiriin kuuluvat Qarqaralyn kaupunki, Qarağailyn taajama sekä Abain, Amanjolovin, Balqantaun, Baqtyn, Besoban, Egındıbūlaqin, Jañatoğanin, Martbek Mamyraevin, Mädin, Nūrken Äbdırovin, Nyğmet Nūrmaqovin, Qainarbūlaqin, Qarakölin, Qarşyğalyn, Qoiandyn, Qyrğyzin, Şaryqtyn, Tegısşıldıkin, Temırşınin, Tomarin, Tättımbetin, Ugarin ja Yntalyn kyläpiirikunnat. Kaupunkiväestön osuus on 30,7 prosenttia. Asukkaista on vuoden 2026 arvion mukaan 95,3 prosenttia kazakkeja ja 2,3 prosenttia venäläisiä.
Qarqaralysta on maantie- ja rautatieyhteydet Qarağandyyn. Piirissä toimii metalli- ja elintarviketeollisuutta. Maatalous on erikoistunut viljan, perunan ja vihannesten viljelyyn.
Piirissä on esihistoriallisia asuinpaikkoja, kalliopiirroksia ja keskiaikaisia linnoituksia. Qarqaralyvuorilla on oiraatteja vastaan 1600-luvun vaihteessa rakennettu kivimuuri. Luonnonkaunis alue on yksi Kazakstanin tärkeimmistä matkailukohteista.
Lähteet
Aiheesta muualla Piirin sivusto
Luokka:Kazakstanin piirit