Manāt () oli Arabian niemimaalla ennen islamin syntyä palvottu kohtalon, erityisesti kuoleman jumalatar. Manātia palvoivat monet arabiheimot, kuten Banū Aws ja Khazraj Medinassa. Manātia ja hänen siskojansa Al-Latia sekä Al-ʻUzzāa palvottiin Mekan seudulla Al-Lāhin eli Kaaban herran lapsina. Manātin pääpyhäkkö oli musta kivi, joka sijaitsi Mekan lähellä olevalla Mushallal-nimisellä mäellä. Hänet kuvattiin nabatealaisessa ikonografiassa Nemesiksenä.
Saatanalliset jakeet Manāt esiintyy niin sanotuissa saatanallisissa jakeissa, jotka profeetta Muhammed lausui Mekassa ollessaan. Jakeiden mukaan Jumala kuulee kolmelle jumalattarelle: Manātille, Al-Latille ja Al-ʻUzzālle suunnatut esirukoukset. Muhammed ja hänen seuraajansa olivat kokeneet Arabiassa vainoamista, jonka vuoksi 83 heistä pakenivat Abyssiniaan turvaan. Kun Muhammed tunnusti mekkalaisten pakanoiden jumalattaret todellisiksi, hänen porttikieltonsa kaupunkiin poistettiin ja hänen seuraajansa alkoivat palata takaisin asiasta kuultuaan. Muhammed kuitenkin perui tunnustuksen ja väitti Saatanan kuiskanneen sen hänelle. Saatanalliset jakeet olivat osa Koraanin 53. suuraa. Lähteet
Luokka:Aasialaiset jumalattaret Luokka:Arabialainen mytologia