Area Capitolina (lat.; myös Area Capitolii) oli antiikin aikainen avoin tila Capitolium-kukkulalla Roomassa Italiassa. Se sijaitsi Juppiter Optimus Maximuksen temppelin edessä ja ympärillä kukkulan etelähuipulla eli varsinaisella Capitoliumilla, ja oli saatu aikaan rakentamalla tukimuurit ja pohjarakenteet kukkulan reunalle ja tasoittamalla niiden sisään suljettu alue.Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Caligula 22, 34; Aulus Gellius: Attikan öitä (Noctes Atticae) 2.10.2; Sidonius Apollinaris: Kirjeet (Epistulae) 1.7.8 (engl. käännös); Velleius Paterculus: Rooman historia (Historiae Romanae) 2.3.2; Livius: Rooman synty 25.3.14.

Historia

Area Capitolina oli käytännössä rakennettu tasanne, josta ainakin osan perustukset oli rakennettu samanaikaisesti Juppiter Optimus Maximuksen temppelin perustusten kanssa. Sitä laajennettiin vuonna 388 eaa., ja sitä pidettiin merkittävänä rakennustyönä vielä keisarikauden alussakin.Livius: Rooman synty 6.4.11.

pienoiskuva|vasen|Area Capitolina merkittynä Capitoliumin pohjakaavaan. Alue suljettiin öisin ja sitä vartioivat koirat,Cicero: Pro Roscio Amerino 56; Dionysios Halikarnassoslainen: Rooman muinaishistoria (Antiquitates Romanae) 13.7; Aulus Gellius: Attikan öitä (Noctes Atticae) 6.1.6. portinvartijan (janitor) valvonnassa. Domitianuksen kerrotaan hakeneen turvaa tämän talosta Vitelluksen kannattajia vastaan. Myöhemmin tämä talo purettiin, jotta Juppiter Conservatorin pyhäkkö voitiin rakentaa tilalle.Tacitus: Taistelu keisarivallasta (Historiae) 3.74; Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Domitianus 5; vrt. CIL VI. 479 = XIV. 32. Alueella pidettiin myös pyhiä hanhia.

Rakennelma ja rakennukset

Area Capitolinan laajuus on ollut kiistanalainen, ja jotkut tutkijat ovat katsoneet, ettei se ulottunut enempää kuin noin 15–16 metriä suuren Juppiterin temppelin reunoilta, mutta nykyisin vallitseva näkemys on, että se kattoi käytännössä koko varsinaisen Capitoliumin. Temppelin itäpuolelta on löydetty pohjarakenteiden muurien jäännöksiä, jotka osoittavat, että alue ulottui tällä suunnalla noin 35 metrin päähän temppelistä. Länsipuolella se oli todennäköisesti enintään 30 metriä leveä ja temppelin edessä eli eteläpuolella noin 40–45 metriä. Temppelin takana vaikuttaa olleen vain kapea tila, mutta tarpeeksi leveä kulkueen kulkea.Plinius vanhempi: Naturalis historia 8.161. Suuren temppelin viemän tilan lisäksi alue käsitti siis hieman yli hehtaarin alan, mikä riitti muille temppeleille ja monumenteille, jotka sijaitsivat varsinaisella Capitoliumilla — ilmaisu, joka tavallisesti tulkitaan vastaavaksi kuin in area Capitolina.

Alue oli ympäröity muurilla, ja muurin sisäpuolelle rakennettiin portiikki vuonna 159 eaa.Velleius Paterculus: Rooman historia (Historiae Romanae) 2.1.2, 2.3.1. Pääsisäänkäynti oli kaakkoispuolella keskellä, vastapäätä suuren Juppiterin temppelin julkisivua, mihin Clivus Capitolinus päättyi, ja siihen viitattiin joskus nimellä fores Capitolii.Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Augustus 94; Appianos: Sisällissota (Bellum civile) 1.16; Tacitus: Taistelu keisarivallasta (Historiae) 3.71. Siinä sijaitsi Scipio Africanuksen kaari (fornix). Hiukan tämän sisäänkäynnin eteläpuolella, alueen kulmassa, sijaitsi Porta pandana, ja alueelle oli mahdollisesti muitakin portteja.

Area Capitolinalla sijaitsivat Palatiumilla olleen Romuluksen majan (Casa Romuli) kopio, Curia calabra -kokoontumissali, Aedes tensarum ja Atrium publicum; sekä huomattava määrä temppeleitä – Fideksen temppeli, Fortuna Primigenian temppeli, Juppiter Conservatorin pyhäkkö ja myöhempi Juppiter Custoksen temppeli, Juppiter Feretriuksen temppeli, Juppiter Tonansin temppeli, Opsin temppeli ja luultavasti myös Mensin temppeli ja Venus Erycinan temppeli; sekä useita alttareita tai pyhäkköjä – suuri Juppiterin alttari, Juppiter Soterin alttari, Genius Populi Romanin pyhäkkö tai alttari yhdessä Felicitaksen ja Venus Victrixin kanssa sekä Gens Julian alttari. Siellä olivat mahdollisesti myös Juppiter Victorin pyhäkkö ja Indulgentian temppeli. Fideksen temppeli sijaitsi luultavasti alueen lounaiskulmassa, mutta muiden tarkempaa sijaintia ei tiedetä.

Alueelle ja temppeleihin oli myös pystytetty monien jumaluuksien patsaita.Servius: Kommentaari Aeneikseen (Ad Aeneid) 2.319: ”in Capitolio omnium deorum simulacra colebantur” (”Capitoliumilla palvottiin kaikkien jumalten patsaita”); vertaa Tertullianus: De spectaculis 12. Carvilius Maximus pystytytti vuonna 293 eaa. yhden Juppiterin patsaan, joka oli kooltaan valtava ja näkyi Albanus-vuorella olleelle Juppiter Latiariksen pyhäkölle saakka;Plinius vanhempi: Naturalis historia 34.34, 34.43. toinen seisoi korkealla pylväällä ja käännettiin vuoden 63 eaa. jälkeen itään päin.Cicero: Catilinaa vastaan (In Catilinam) 3.20 (lat.) (engl. käännös), De divinatione 1.20; Dion Kassios: Rooman historia (Historia Romana) 37.9, 37.34; Julius Obsequens: Prodigiorum liber 122. Vuonna 305 eaa. Capitoliumille asetettiin kolossaalinen Herculeen patsas,Livius: Rooman synty 9.44. ja toinen, Lysippoksen tekemä, tuotiin Tarentumista vuonna 209 eaa.Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Fabius Maximus 22; Plinius vanhempi: Naturalis historia 34.40; Strabon: Geografika 6.278. Alueella oli myös muita patsaita, kuten Marsin,Dion Kassios: Rooman historia (Historia Romana) 41.14. Liber paterin,CIL III, s. 849. Juppiter AfricuksenCIL III, ss. 853, 885. ja Nemesiksen patsaat.Plinius vanhempi: Naturalis historia 11.251, 28.22.

Capitoliumille tuli myös tavaksi pystyttää kuuluisien roomalaisten patsaita, vaikka ei ole aina mahdollista määrittää, olivatko ne avoimella alueella vai jonkin temppelin ympäristössä. Ne patsaat, joiden ainakin arvellaan sijainneen avoimella alueella, olivat kuninkaiden patsaat sekä Brutuksen,Dion Kassios: Rooman historia (Historia Romana) 43.45; Asconius: Pro Scauro 30 (lat.); Plinius vanhempi: Naturalis historia 34.22–23, 33.9–10, 33.24; Appianos: Sisällissota (Bellum civile) 1.16. Scipio Asiaticuksen,Cicero: Pro Rab. Post. 27; Valerius Maximus: Factorum et dictorum memorabilium libri IX 3.6.2. Marcus Aemilius Lepiduksen,Valerius Maximus: Factorum et dictorum memorabilium libri IX 3.1.1. Metellusten,Cicero: Kirjeet Atticukselle (Epistulae ad Atticum) 6.1.16. Quintus Marcius Rexin,CIL III, s. 846. Titus Seiuksen,Plinius vanhempi: Naturalis historia 18.16. Pinarius Nattan,Cicero: De divinatione. 2.47. Claudiuksen,Historia Augusta, Claudius 3. DomitianuksenSuetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Domitianus 13. ja Aurelianuksen patsaat.Historia Augusta, Tacitus 9. Patsaita kertyi niin runsaasti, että jo Augustus siirrätti monia Area Capitolinalla tuolloin olleista patsaista Campus Martiukselle.Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Caligula 34: ”statuas virorum illustrium ab Augusto ex Capitolina area propter angustias in campum Martium conlatas ... subvertit” (”Hän kaatoi maahan kuuluisien miesten patsaat, jotka Augustus oli siirrättänyt Capitoliumin aukiolta ahtauden vuoksi Campus Martiukselle”).

Alueella oli hajallaan myös erilaisia voitonmerkkejä, kuten MariuksenPlutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Julius Caesar 6; Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Julius Caesar 11. ja GermanicuksenCIL III. s. 856. voitonmerkit, sekä votiivimuistomerkkejä, ja myös näiden laajamittainen siirto määrättiin tehtäväksi, kuten jo oli tehty vuonna 179 eaa., Augustuksen aikaan.Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Caligula 34. Alueen sisälle asetettiin säilytettäviksi paljon pronssisiin tauluihin kirjoitettuja sopimuksia ja lakeja sekä sotilasdiplomeja. Ne kiinnitettiin tavallisesti alueen muuriin, temppelien seinille sekä patsaiden ja muistomerkkien jalustoihin.

Alueen pinnan alla oli maanalaisia käytäviä, joita kutsuttiin nimellä favissae, ja joihin pääsi suuren Juppiterin temppelin cellasta; ne palvelivat varastotiloina temppelin katolta pudonneille vanhoille patsaille ja erilaisille votiivilahjoille.Festus, Sextus Pompeius: De verborum significatione 88; Aulus Gellius: Attikan öitä (Noctes Atticae) 2.10.2.

Lähteet

Luokka:Antiikin Rooman kaupungin aukiot Luokka:Capitolium