pienoiskuva|Suomalaiset moskeijat ovat olleet vaatimattomia. Suunnitelma arabirahoitteisesta Helsingin suurmoskeijasta kaatui vuonna 2018. Islamisaatio on Suomessa noussut esille muslimiväestön lukumäärän kasvun myötä. Islamisaatio tarkoittaa islaminuskon ja sen tapojen leviämistä yhteiskunnassa.
Islamisaatiota edistää islaminuskoon kuuluva ajatus Jumalan lain eli šarian ohjaamasta yhteiskunnasta. Šaria sisältää rikosoikeuden lisäksi määräyksiä käytännössä kaikista elämään kuuluvista asioista. Ajatollah Khomeinin mukaan ”ei ole yhtäkään seikkaa, josta islam ei olisi lausunut mielipidettään”.
Suomalaisten enemmistö on kokenut islamin vieraaksi ja suomalaisuudelle vastakkaiseksi ilmiöksi. Suomalaisista 62 prosenttia uskoi vuonna 2018, että islam ei sovi yhteen suomalaisen kulttuurin ja suomalaisten arvojen kanssa, ja luku oli tutkituista Euroopan maista suurin. Varsinkin silloin, kun islamilaiset tavat ovat poikenneet tai olleet ristiriidassa suomalaisen kulttuurin kanssa, muslimien käytännöt ovat herättäneet arvostelua. Vuonna 2018 suomalaisista 39 % katsoi, että islamiin kuuluva kasvojen peittäminen tulisi kieltää. Vastaajista 14 % uskoi, että islamin opetukset edistävät väkivaltaa.
Esiintyminen Suomessa Professori Matti Wiberg ja Tommi Meskanen ovat laskeneet, ettei Suomen islamisaatio tapahdu ainakaan nopeasti, sillä muslimien nykyinen väestöosuus on pieni. Heidän mukaansa islamistien poliittinen valta voi toisaalta kasvaa merkittäväksi jo vähemmistöstäkin. Islamisaatiota hidastaa maahanmuuttajien tyypillisesti vähäinen poliittinen aktiivisuus ja heidän poliittinen hajanaisuutensa.
Kalevi Sorsa -säätiön Ilkka Vuorikuru katsoi vuonna 2012, että populaarikulttuuriin levinnyt väite islamisaatiosta on yksi monista länsimaisista uhkanarratiiveista. Tyypillistä niille on ulkopuolisen uhan kärjistäminen todelliseksi länsimaita uhkaavaksi ilmiöksi. Islamisaatiota ei Suomessa esiinny, mutta sitä koskevat väitteet yhdistelevät kuvitelmia tosiasioihin suurennellen ja väärin tulkiten. Islamisaation suhteen ei ole mitään pelättävää, sillä muslimien voimavarat eivät riitä muuttamaan Suomea, ja lisäksi suurin osa muslimeista ei kannata arvoja, jotka uhkaisivat suomalaista kulttuuria.
Anuleena Kimanen ja Inkeri Rissanen tutkivat muslimioppilaiden mielipiteitä koulun islaminopetuksessa ja totesivat, että islaminopettajien mielestä suomalaiset ja islamilaiset arvot eivät poikenneet toisistaan.Kimanen & Rissanen 2020, s. 183
Puheenvuoroja islamisaation puolesta Suomessa vieraillut oikeustieteen professori Asifa Quraishi-Landes ehdotti, että länsimaissa pitäisi antaa lisää tilaa ja tukea šaria-laille. Hänen mielstään ”länsimaiden pitää päättää, ottavatko ne välttämättömät muutokset vastaan pakolla vai ilolla. Jotkin uudet tavat voisi myös toivottaa tervetulleeksi.”
Peruslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi esitti vuonna 2010, että šariaa voitaisiin soveltaa muslimien välisten siviiliriitojen sovittelussa niiltä osin, kun se ei ole ristiriidassa Suomen lakien kanssa.
Islamin tutkimuksen professori Mulki al-Sharmani ja oikeustieteen tohtori Sanna Mustasaari kehottivat vuonna 2018 hyväksymään islamilaisen šarialain myös Suomessa. He katsoivat, että vastakkainasettelu šarian ja suomalaisen lainsäädännön välillä perustui yksinkertaistuksiin eikä auttanut ymmärtämään kumpaakaan. Heidän mukaansa pelottelu šarialla ei edistänyt kenenkään ihmisoikeuksia eikä johtaisi kaikille yhteiseen, monimuotoiseen yhteiskuntaan, jossa olisi tilaa myös uskonnollisille vähemmistöille. Heidän mukaansa šaria nopeuttaa muslimien kotoutumista, edistää kuulumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja motivoi osallistumaan.
Mellunmäen moskeijan imaami Abbas Bahmanpour kertoi A-studion haastattelussa 2017 olevansa harmistunut, kun kuulee puhuttavan islamisaatiosta, sillä siinä islam nähdään uhkana suomalaiselle yhteiskunnalle. Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar kysyi, että jos Suomessa on korkeintaan yksi prosentti muslimeja, millaista islamisaatiota tällainen joukko voisi tehdä.
Esimerkkejä Seuraavassa on esimerkkejä konfliktitilanteista ja yrityksistä ratkaista niitä muuttamalla suomalaisia käytäntöjä islamiin sopivaksi.
Lasten sukupuolielinten silpominen Islamiin kuuluu sekä poikien että tyttöjen sukupuolielinten rituaalinen silpominen, vaikka tyttöjen osalta tapa on alueellisesti rajoitetumpi ja pakollinen ainoastaan shafi'i -koulukunnassa.Keller 2017, s. 59, e4.3 Shafi'i on vallitseva lakikoulukunta Somaliassa,Lewis 1998, s.71Al-Sharmani & Mustasaari, 2022, s. 52 josta on tullut paljon muslimeja Suomeen. 1990-luvun alussa Suomessa oli muslimeja alle promille väkiluvusta, mutta Sosiaali- ja terveysministeriö ryhtyi toimeen poikien ympärileikkauksen saamiseksi julkiseen terveydenhoitoon.
Tyttöjen sukupuolielinten rituaalinen silpominen on Suomessa kielletty vuonna 2025 säädetyn lain nojalla. Poikien sukupuolielinten silpominen on korkeimman oikeuden ennakkopäätöksellä 2008:93 tulkittu lailliseksi, vaikka se puuttuu lapsen ruumiilliseen koskemattomuuteen ja siten periaatteessa täyttäisi pahoinpitelyn tunnusmerkistön.
Naisten uimavuorot ja peittävä vaatetus Šaria vaatii peittävää pukeutumista naisilta silloin, kun he joutuvat tekemisiin vieraiden miesten kanssa.Keller, 2017 , s. 512 (m2.3) Tämä on herättänyt kritiikkiä kasvot peittävän niqabin käytöstäPurra, Riikka: Maa, joka taantui Riikka Purra blogi. 5.3.2019. Viitattu 8.4.2026. sekä hijab-huivin käytöstä etenkin lapsilla. Suomen Palloliitto alkoi kuitenkin vuonna 2021 jakaa ilmaisia urheiluhijabeja muslimipelaajille. Sisäministeriö selvittti vuonna 2021, voisiko hijab-huiveja käyttää osana poliisin ja mahdollisesti muidenkin virkapukua.
Helsingin kaupunki otti käyttöön musliminaisten uimavuoron Jakomäen uimahallissa vuonna 2008. Sitä seurasi joukko vastaavia päätöksiä myös muualla sekä tavallista uima-asua peittävämmän burkinin hyväksyminen. Erillisiä naisten uimavuoroja oli vuonna 2022 ainakin pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Jyväskylässä.Latvio 2022, s. 141
Halal-teurastus Muslimit saavat syödä lihaa ainoastaan, jos eläin on teurastettu islamin vaatimusten mukaan. Liha on sallittua eli halal, jos eläin tapetaan leikkaamalla sen kurkku auki ilman tainnutusta. Pakollista on leikata eläimen henkitorvi ja ruokatorvi, mutta kaulavaltimoiden katkaisu on pelkästään suotavaa.Keller 2017, 364, j17.4Suomessa toimii lukuisia halal-lihaa myyviä kauppoja.
Eläinsuojelulakiin vuonna 1996 tehty muutos sallii sellaisen halal-teurastuksen, jossa kurkun leikkaaminen aloitetaan samanaikaisesti eläimen tainnuttamisen kanssa. Kriitikkojen mukaan samanaikaisuus on kuitenkin käytännössä mahdotonta.
Suomen eläinsuojeluyhdistys on arvostellut samanaikaisuuspykälää, sillä eläin kokee hitaan ja tuskaisen kuoleman, jos se on tajuissaan ennen verenlaskua. Pykälä ei riittävästi suojele eläintä, sillä pienikin viive tainnutuksessa tuottaa eläimelle kipua ja tuskaa. Euroopan unionin tuomioistuin on linjannut, että tainnuttamatta teurastamisen saa kieltää kansallisesti, eikä kielto riko uskonnonvapautta. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on linjannut, että eläinten suojelua ei voi alistaa uskonnonharjoittamisen vapaudelle. Suomen Muslimifoorumi katsoi, että vuonna 2022 lakiehdotuksessa ollut vaatimus eläimen tainnuttamisesta ennen verenlaskua oli islamofobiaa ja ihmisoikeuksien rikkomista. Vaatimusta ei tullut lakiin.
Peruskouluopetus
Tunnustuksellinen islamin opetus Peruskoulun islamin opetus, jota on järjestetty 1990-luvulta alkaen, on oppikirjojen perusteella ollut tunnustuksellista, vaikka vuoden 2003 lakimuutoksen jälkeen sellainen on kielletty; uskonnontunnilla tulee opiskella uskontoa, mutta ei harjoittaa sitä.Onniselkä 2011, s. 132–133 Opetushallitus tuotti neliosaisen islamin uskonnon oppikirjasarjan Salam : islamin polku perusopetukseen.Onniselkä ym. Sen tunnustuksellisuudesta kirjoitettiin jo vuonna 2011, jolloin ensimmäinen kirja ilmestyi, mutta asia ei johtanut mihinkään. Vuonna 2014 kirjoista tehtiin pro gradu -tutkielma, joka listasi kirjasarjan tunnustukselliset yksityiskohdat. Opetuksen tunnustuksellisuutta ei kuitenkaan tuotu esiin suomalaisten tutkijoiden islaminopetuksesta tekemissä tutkimuksissa vuonna 2022.Pauha & Konttori 2022
Vuonna 2026 Salam-kirjoista nousi kohu, ja niistä tehtiin rikosilmoitus. Opetusministeri Anders Adlercreutz pyysi asiasta selvitystä, jolloin Opetushallituksen oppimateriaaliyksikön johtaja pyysi tapahtunutta anteeksi ja kertoi asian olleen jo pitkään tiedossa. OPH Oppimateriaalit -kustantamo päätti myös kokonaan uudistaa islamin oppimateriaalit, ja kirjan verkkosivut suljettiin.
Vuonna 2008 islamin opettajia alettiin kouluttaa Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.Onniselkä 2011, s. 134
Ramadan-paasto Keväällä 2024 Helsingissä heräsi ramadanin alkaessa keskustelua, kun kaupunki viestitti oppilaiden vanhemmille, että oppilaiden ei tulisi paastota uskonnollisten juhlien aikana koulupäivinä, sillä paasto voi häiritä koulutyötä. Osa opettajista kertoi tuolloin, että osa lapsista ryhtyy ramadanin aikaan niin sanotusti uskontopoliiseiksi ja vahtivat paaston aikana muita oppilaita. Opettajat kertoivat lasten paaston näkyvän myös, levottomuutena, päänsärkynä, ärtyisyytenä ja väsymyksenä: ”Yläkoulun oppilaista moni ei tule useina päivinä ollenkaan kouluun. Saman perheen alakoululaiset pikkusisaruksetkin saattavat paastota ja jäädä kotiin. Oppilaat ovat väsyneitä, päätä särkee, he eivät jaksa keskittyä tai opiskella.” Vantaalainen opettaja totesi: ”Periaatteessa minun pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitus jokaisesta päivästä, jolloin lapset jäävät ilman ravintoa ja vettä. Muu luokka kärsii myös, työrauha on olematon.”
Vantaan koulutoimi kehotti vuonna 2020 kouluja antamaan muslimioppilaille ramadanin päättyessä vapaapäivän. Opettajia suositeltiin keventämään vaatimuksia ramadanin aiheuttaman väsymyksen takia. Helsingissä ramadan-paaston aikana kouluruokailussa saa tehdä joustoja.
Muita sopeutuksia pienoiskuva|Suvivirren laulamisesta on tullut jokakeväinen väittelyn aihe. Muslimilapset on joissakin kouluissa vapautettu piirtämisestä, sillä šariaan kuuluu ehdoton kuvakielto.Reliance of the Traveller, 2017 , s. 893, 958.
Helsingin kaupungin ohjeissa on tehty myönnytyksiä, joiden avulla šarian vaatimuksia on otettu huomioon. Tärkeimpiä ratkaisuja ovat olleet seuraavat: muslimioppilaat voivat mennä suihkuun ennen muita tai käyttää erillistä suihkukoppia liikuntatuntien jälkeen, uintiopetuksessa oppilas voi riisuutua ja vaihtaa vaatteet erillään muista oppilaista, muslimitytöille sallitaan uiminen pitkässä t-paidassa, jos uimahalli hyväksyy sen, liikuntatunneilla sallitaan peittävä islamilainen vaatetus ja huivi, kunhan turvallisuus huomioidaan, musiikkiliikunnasta voidaan vapauttaa osittain siten, että oppilas tekee samaan aikaan omia harjoituksia salin toisessa osassa, musiikin soittoa voidaan korvata teoriatyöllä, esitelmillä tai soitinhistorian opiskelulla, laulamisen sijasta oppilas voi resitoida Koraania tai kuunnella sitä kuulokkeilla musiikkitunnin aikana, kuvataiteessa elävien olentojen piirtämisen saa korvata muilla aiheilla, joulujuhlien uskonnollisista osista voi jäädä pois ja oppilaille järjestetään samanaikainen vaihtoehtoinen tilaisuus, suvivirren aikana poissaolo sovitaan etukäteen, oppilaille annetaan mahdollisuus rukoilla välitunneilla tai koulupäivän lopussa ja muslimioppilaille järjestetään erillisiä uintikursseja, jotka korvaavat koulun uintiopetuksen.
Suvivirrelle on kirjoitettu uudet sanat, joissa mainitaan moskeija ja korostetaan monikulttuurisuutta.
Islamilaiset rukoushetket ovat aiheuttaneet erimielisyyksiä aikuisoppilaitoksissa.
Työelämä
Rukoushetket työpaikoilla Muslimien pakolliset rukoushetket ovat aiheuttaneet ongelmia työpaikoilla niiden aiheuttamien keskeytysten ja rukouspaikkaa koskevien vaatimusten takia.