Romuluksen muuri () oli varhainen muuri Palatium-kukkulalla tai sen ympärillä Roomassa Italiassa. Se oli varhaisen Rooman kaupungin, Romuluksen Rooman, kaupunginmuuri.
On arveltu, että Palatiumin ensimmäiset asukkaat, joiden asutusta suojasivat suot ja jyrkänteet, tyytyivät aluksi pystyttämään paaluvarustuksen ja kaivamaan vallihaudan luonnollisen linnoituksensa ainoaan heikkoon kohtaan eli Velian kannaksen poikki. Jouduttuaan kosketuksiin kehittyneempien naapureidensa, kuten tornivarustetun Antemnaen asukkaiden, kanssa, he katsoivat tarkoituksenmukaisemmaksi seurata näiden esimerkkiä ja ympäröidä kylänsä muurilla sekä linnoittaa se. Samalla muuri muodosti suojatarhan heidän karjalleen.
pienoiskuva|vasen|Romuluksen muurien arvioitu reitti. Romuluksen muuriksi kutsuttuja jäänteitä on löydetty kuudesta kohdasta Palatiumin länsi- ja eteläsivuilta, mutta nämä jäänteet on joskus ajoitettu vasta 300-luvulle eaa., ehkä noin vuoteen 378 eaa. Muurin kulkuun liittyen useimmin lainattu antiikin teksti on Tacituksen kuvaus.Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 12.24. Sen mukaan Romuluksen kyntämä alkuperäinen vako (sulcus primigenius, katso: pomerium) alkoi Forum boariumilta paikasta, jonka myöhempinä aikoina merkitsi Myronin veistämä pronssihärkä. Sieltä se seurasi Palatiumin ja Aventinuksen välistä laaksoa aina Consuksen alttarille, edelleen Palatiumin ja Caeliuksen välistä laaksoa Curiae veterekseen asti ja sitten kukkulan itärinnettä Laarien temppelille. Tacitus kertoo myös, että Herculeen suuri alttari (Ara maxima) jäi tämän vaon sisäpuolelle, kun taas Dionysios Halikarnassoslainen sanoo, että Vestan temppeli jäi sen ulkopuolelle. Vaon sanotaan seuranneen Palatiumin rinteiden juurta, ja sen kulku oli merkitty cippuksilla eli kivisillä rajapaaluilla.
Toiset antiikin lähteet taas väittävät, että Romuluksen kaupunki olisi ollut nelikulmainen, Roma quadrata. Rodolfo Lancianin mukaan on kuitenkin selvää, ettei Romuluksen muuria eikä pomeriumia voida pitää nelikulmaisina. Linjaa, joka kulki Herculeen suuren alttarin takaa Consuksen alttarille, ei myöskään voida sanoa kulkeneeksi ”Palatiumin rinteen juurella” (per ima montis Palatini). Lisäksi kyseinen laakso oli noina aikoina veden peitossa ja niin syvästi, että siellä voitiin liikkua kevyillä veneillä. Sen vuoksi sinne ei olisi voitu kyntää vakoa eikä pystyttää kivipaaluja vaon kulun merkitsemiseksi. Samat suot ulottuivat myös kaakossa Curiae veterekselle asti ja luoteessa Vestan temppelille saakka.
Lanciani katsoo, että Palatiumin muurien muoto muistutti enemmän Pojoen laakson Terramaren kulttuurin asutuksia eli puolisuunnikasta kuin etruskilaista temppelialuetta, joka oli neliömäinen. Lopuksi on huomattava, ettei nimi Roma quadrata kuulunut varsinaisesti kukkulalla sijainneelle kaupungille, vaan Roma quadrata -pyhäkölle tai -alttarille, jonka on arveltu sijainneen lähellä Apollo Palatinuksen temppeliä. Lancianin mukaan on ilmeistä, että Roma quadratan ulottamisessa itse kukkulalle tehdään kronologinen virhe, kun paikkoja ja asioita kuvataan sellaisina kuin miltä ne näyttivät soiden kuivattamisen jälkeen eikä sellaisina kuin ne olivat Rooman varhaisimpina aikoina.
Sekä antiikin että nykyajan kirjailijoilla voidaan havaita myös sekaannusta muurilinjan ja kivipaaluin merkityn pomeriumin linjan välillä. Nämä kaksi olivat lähes toisistaan riippumattomia ja sijaitsivat ainakin paikoin kaukana toisistaan. Esimerkiksi Palatiumin länsikulmasta löydetyt muurin jäännökset ovat noin 220 metrin päässä Herculeen suuren alttarin paikasta, vaikka tämä alttari sijaitsi pomeriumin sisäpuolella.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Antiikin Rooman kaupungin muurit Luokka:Palatium