Ikäteknologia

Ikäteknologia tarkoittaa digitaalisia palveluja, laitteita, sovelluksia ja tietojärjestelmiä, joiden avulla tuetaan ikääntyneiden arkea, kotona asumista, toimintakykyä, turvallisuutta ja sosiaalista osallisuutta sekä sosiaali‑ ja terveyspalveluja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) määrittelee ikäteknologian digitaalisten palvelujen, laitteiden, sovellusten ja tietojärjestelmien kokonaisuudeksi, joka tukee sekä ikääntyneiden arkea että ammattilaisten työtä.

THL:n katsauksen mukaan teknologia voi edistää turvallista kotona asumista, tehostaa palveluja ja helpottaa henkilöstöpulaa, mutta digitalisaatio ikääntyneiden palveluissa on yhä hajanaista, ja sen onnistunut käyttöönotto edellyttää kansallista koordinaatiota sekä laajaa yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien, yritysten, tutkimuslaitosten ja järjestöjen kesken. Suomessa ikäteknologian kehittämistä ohjaavat ohjelmat, kuten Kotona asumisen teknologiat ikäihmisille (KATI‑ohjelma) ja KATI‑viitearkkitehtuuri, joissa korostetaan käyttäjälähtöisiä ratkaisuja ja vaikuttavuuden arviointia. KATI‑ohjelman tavoitteena on uudistaa kotona asumisen mallit ja palvelut teknologian avulla, ylläpitää iäkkäiden ihmisten toimintakykyä ja hyvinvointia, mahdollistaa turvallinen ja itsenäinen kotona asuminen, tukea kotiin vietäviä palveluja ja parantaa hoitohenkilöstön työhyvinvointia; ohjelmassa kehitetään ja pilotoidaan uusia teknologioita valtakunnallisesti koordinoidusti ja pyritään luomaan pysyviä, vaikuttavia ratkaisuja.

Käyttökohteita

Kotona asumisen tuki

Moni arkinen apuväline voi helpottaa kotona asumista. Esimerkkejä ovat turvapuhelimet, erilaiset anturit ja hälyttimet, lääkkeitä jakavat automaatit, muistuttavat kalenterit sekä kuvayhteyteen perustuvat ratkaisut. KATI‑ohjelma pyrkii edistämään tällaisten teknologioiden käyttöä kotihoidossa ja arvioimaan niiden vaikutuksia. THL muistuttaa, että teknologian juurruttaminen edellyttää yhtenäisiä linjauksia, henkilöstön koulutusta ja ratkaisujen suunnittelua yhdessä käyttäjien kanssa.

KATI‑ohjelman mukaan teknologia voi uudistaa kotona asumisen palveluja ja vahvistaa ikäihmisten toimintakykyä sekä hyvinvointia. Ohjelma tavoittelee myös pysyviä parannuksia, kustannussäästöjä ja kotimaisten innovaatioiden kasvua.

Turvallisuus ja etähoiva

Turvallisuutta ja valvontaa tukevat ratkaisut sisältävät turvapuhelimet, paikannettavat turvarannekkeet, kaatumisen tunnistusjärjestelmät, ovihälyttimet, liesivahdit ja yön aikaisen liikkumisen seurannan. Helsingin Palvelukeskuksen mukaan turvapuhelinpalvelussa asiakkaalla on vuorokauden ympäri toimiva yhteys hoitajaan, ja palveluun voidaan liittää ovihälytin tai GPS‑turvaranneke, jotka tuovat turvaa esimerkiksi muistisairaille henkilöille. Muistamista ja arjen jäsentämistä ja turvallisuutta tukevat teknologiat sisältävät myös esimerkiksi muistuttavat kalenterikellot, paikannusratkaisut, toimintakykyä ylläpitävät sovellukset ja lääkemuistutukset. Satakunnan hyvinvointialueen Funteeraamo‑palvelussa esimerkkeinä mainitaan Sensorem‑turvahälytin, muistuttava kalenterikello, MuistiSeniori‑sovellus sekä Digihappy senioritablettipalvelu, jossa tarvittaessa videopuheluyhteys avautuu automaattisesti, kun hoitaja tai perheenjäsen soittaa tablettiin.

Etähoito on kotihoitoa, jossa etähoitaja ottaa asiakkaaseen yhteyttä etälaitteen kautta sovittuina aikoina tukeakseen kotona pärjäämistä; etähoitaja voi ohjata lääkkeenottoa, auttaa verensokerin mittaamisessa ja tarkkailla asiakkaan vointia sekä vetää etäryhmiä, kuten etälounaita.

Lääkehoidon tuki

Lääkehoidon tukiteknologioita ovat automaattiset lääkeannostelijat, annosjakeluratkaisut ja muistutusjärjestelmät. Pirkanmaan hyvinvointialueen mukaan palvelu parantaa lääketurvallisuutta ja tukee asiakkaan itsenäisyyttä, Evondos lääkeautomaatti annostelee lääkkeet hoitosuunnitelman mukaisesti ja kertoo selkeästi, milloin lääkkeet tulee ottaa. Laite pitää lääkkeet turvassa ja estää liiallisten annosten ottamisen.

Sosiaalinen osallisuus, hyvinvointi, liikunta

Ikäteknologia voi edistää sosiaalista osallisuutta mahdollistamalla yhteydenpidon läheisiin, pääsyn digipalveluihin ja osallistumisen kulttuuriin, harrastuksiin, liikuntaan, oppimiseen ja viihteeseen. Palvelut, kuten senioritabletit ja digitaalinen asiointi, voivat vähentää syrjäytymisen riskiä. Valli ry:n Ikäihmiset ja teknologia ‑tietopankissa korostetaan, että teknologia voi tukea ikäihmisten hyvinvointia sekä itsenäistä, turvallista ja mukavaa kotona asumista; iäkkäät eivät ole yhtenäinen joukko, vaan 65‑ ja 85‑vuotiaiden arki ja digitaidot vaihtelevat, joten tarvitaan erilaisia ratkaisuja ja tukea.

Senioritabletteja on käytetty esimerkiksi Vakka‑Suomen Sanomien mukaan Liikkuva Saaristo ‑hankkeessa Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan seutujen ikäihmiset osallistuivat olohuonejumppaan Digihappy senioritablettien välityksellä, mikä tarjosi heille mahdollisuuden liikkua yhdessä kotona. Taivassalon kunnan Liikkuva saaristo ‑sivulla kuvataan, että tabletteja käytettiin useita kertoja viikossa etäohjattuun liikuntaan ja yhteistapahtumiin. Lisäksi helppoihin videopuheluihin ohjaajan ja perheenjäsenten kanssa, maksuttomiin äänikirjoihin kirjaston mahdollistamalla saavutettavuuskirjasto Celian Pratsam Reader- apilla, muistipeliin ja muuhun aktivoivaan tekemiseen. Hankkeen vaikuttavuusanalyysin mukaan osallistujien masentuneisuus väheni ja fyysinen toimintakyky sekä sosiaalisuus merkittävästi paranivat.

Eettiset kysymykset

Ikäteknologiaan liittyy eettisiä kysymyksiä, kuten itsemääräämisoikeus, yksityisyys, suostumus, turvallisuus, yhdenvertaisuus ja digitaalinen syrjäytyminen. Esimerkiksi paikannus ja etävalvonta tuovat hyötyjä turvallisuuteen, mutta vaativat selkeät pelisäännöt tietojen keräämisestä ja käytöstä. Teknologian tulee tukea hoivaa eikä korvata tarpeellista ihmiskontaktia. Ikäteknologiakeskus toimii puolueettomana kansallisena asiantuntijakeskuksena, joka edistää ikäihmisten teknologiaosallisuutta, tuo iäkkäiden äänen päätöksentekoon ja tukee sektorirajat ylittävää yhteistyötä.