pienoiskuva|Venäläiset maamiinat, joissa lukee ”puhtaasta sydämestä” ja ”rakkaudella Venäjältä”. Maamiinat Ukrainassa ovat yksi sodan jälkeisistä ongelmista. Ukraina kuuluu yleisesti maamiinoista ja räjähtämättömistä ammuksista johtuvien siviiliuhrien määrän osalta maailmanlaajuisesti kärkimaiden joukkoon, ja telamiinojen aiheuttamien onnettomuuksien osalta se on ykkösenä. Toukokuussa 2026 arvioitiin, että noin 132 000 neliökilometriä Ukrainan alueesta on maamiinojen saastuttamaa. Ukrainasta on löydetty monenlaisia maamiinoja, mukaan lukien uusia malleja. Vaikka maamiinoja on käytetty Ukrainassa jo vuodesta 2014 lähtien Donbasin sodan aikana, niiden käyttö oli suhteellisen satunnaista ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Human Rights Watchin mukaan sekä Venäjän että Ukrainan armeija on käyttänyt jalkaväkimiinoja ja telamiinoja.
Taustaa pienoiskuva|PFM-1-miina, joka laukaistiin ilmasta Donetskin yläpuolella 30. heinäkuuta 2022 24. helmikuuta 1999 Ukraina allekirjoitti Ottawan sopimuksen, joka kieltää henkilömiinat. Sen sijaan Venäjä ei ole allekirjoittanut tätä sopimusta.
20. helmikuuta 2014 Venäjän joukot tunkeutuivat Krimin niemimaalle, ja alue liitettiin virallisesti Venäjään maaliskuussa 2014. Huhtikuussa 2014 Itä-Ukrainassa syttyi taisteluja Venäjän tukemien separatistijoukkojen ja Ukrainan joukkojen välillä.
24. helmikuuta 2022 Venäjä aloitti Ukrainaan täysimittaisen hyökkäyksen, jossa on käytetty sekä jalkaväkimiinoja että telamiinoja, vaikka Venäjän puolustusministeriö ei ole myöntänyt maansa käyttäneen maamiinoja.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden hyväksyi 19. marraskuuta 2024 jalkaväkimiinojen toimittamisen Ukrainan armeijalle, vaikka Ukraina oli silloin edelleen Ottawan sopimuksen allekirjoittajavaltio. Ihmisoikeusjärjestöt kritisoivat päätöstä.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti 29. kesäkuuta 2025 asetuksen, jolla pantiin täytäntöön Ukrainan kansallisen turvallisuus- ja puolustusneuvoston päätös vetäytyä sopimuksesta. Asia herätti lisää kritiikkiä ihmisoikeusjärjestöjen keskuudessa ja syytöksiä siitä, että Ukraina rikkoo kansainvälistä oikeutta.
Miinojen käyttö Ukrainan valtion hätäpalvelun tammikuussa 2023 toteuttaman arvion mukaan noin 30 prosenttia Ukrainan alueesta saattaa olla miinoitettu. Muiden lähteiden mukaan tämä luku voi olla jopa 40 %.
Venäläiset joukot ovat tiettävästi asettaneet räjähdeansoja strategisiin asemiin, joista ne ovat vetäytyneet. Tämän seurauksena siviiliuhreja on ollut paljon. +Ukrainassa vuodesta 2014 lähtien käytössä olleet maamiinat:LuokkaNimiAlkuperäTyyppiJalkaväkimiinaMOB MON-50 MON-90 MON-100 MON-200 OZM PFM-1/PFM-1S PMN-2 PMN-4 POM-2/POM-2R POM-3Venäjä Neuvostoliitto Neuvostoliitto Neuvostoliitto Neuvostoliitto Neuvostoliitto Neuvostoliitto Neuvostoliitto Venäjä Neuvostoliitto VenäjäSirpalepommi Sirpalepommi Sirpalepommi Sirpalepommi Sirpalepommi Sirpalepommi Räjähdemiina Räjähdemiina Räjähdemiina Sirpalepommi SirpalepommiTelamiinaTM-62M VenäjäNeuvostoliitto NeuvostoliittoRäjähdemiina Räjähdemiina
Uhrit Vuosina 2014–2020 Ukrainassa tapahtui 1 190 miinoihin liittyvää henkilövahinkoa.
Sosioekonomiset vaikutukset Ukraina on yksi maailman johtavista elintarviketuottajista. Yli 55 % Ukrainan maapinta-alasta on viljelymaata, ja huhtikuussa 2022 se työllisti 14 % Ukrainan väestöstä. Miinojen ja muiden räjähtämättömien ammusten vuoksi Ukrainan maatalousala on kärsinyt yli 6,6 miljardin dollarin vahingot. Joillakin miinoitetuilla alueilla, kuten Hersonissa, viljelijät ovat joutuneet etsimään räjähdämättömiä ammuksia näköhavainnoin sekä käyttämään panssaroituja ja kauko-ohjattuja traktoreita. Ukrainan viranomaisten arvion mukaan maaliskuussa 2023 jopa kolmasosa kaikesta viljelykelpoisesta maasta (noin 10 miljoonaa hehtaaria) taistelualueilla on miinoitettu.
Miinanraivaustoimet Maailmanpankkiryhmän heinäkuussa 2023 tehdyn arvion mukaan Ukrainan miinoitettujen alueiden täydellinen raivaaminen tulee maksamaan yli 37 miljardia dollaria.
Yksi miinanraivaustyön suurimmista haasteista on pätevien raivausasiantuntijoiden ja -operaattoreiden puute. Koulutus kestää yleensä neljä kuukautta. Lisäksi Ukrainassa on vain kaksi sertifiointielintä: puolustusministeriö ja Ukrainan valtion pelastuslaitos. Tällaisten asiantuntijoiden kouluttaminen voi lisäksi olla erittäin kallista: räjähdeasiantuntijaryhmän kouluttamisen kustannukset olivat toukokuussa 2023 noin 100 000–150 000 dollaria.
Lähteet
Luokka:Sotarikokset Venäjän 2022 hyökkäyksen Ukrainaan aikana Luokka:Itä-Ukrainan sota Luokka:Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 Luokka:Miinat