Ranskan kansalliskaarti (ransk. Garde nationale) on Ranskan puolustusministeriön ja sisäministeriön alaisuudessa toimiva sotilas- ja poliisireservi, joka perustettiin alun perin Ranskan suuren vallankumouksen yhteydessä vuonna 1789. Nykyisessä muodossaan kansalliskaarti perustettiin vuonna 2016 vastaamaan kasvaneeseen terrorismin uhkaan, joka oli syntynyt Ranskaa kohdanneista tuhoisista terrori-iskuista vuosina 2015 ja 2016. Vuonna 2026 kansalliskaartin pääsihteerinä (komentajana) toimii kenraali François-Xavier Poisbeau.
Kansalliskaartin alkuvaiheet Ranskan kansalliskaarti sai alkunsa Ranskan suuren vallankumouksen alkuaikoina vuoden 1789 heinäkuussa, kun Pariisissa vallankumouksellisten johtajat pelkäsivät mahdollista vastavallankumouksellista interventiota sekä kaupungin sisäisen vakauden romahtamista. Heinäkuun 1789 alussa kuninkaallisia joukkoja oli ryhmittynyt Pariisin ja Versaillesin läheisyyteen, Pariisissa väkivaltaisuudet sekä ryöstöt olivat lisääntyneet ja kaupungin asukkaat olivat kapinoinnin partaalla. Pariisilaisten pelkoja ja ärtymystä lisäsi myös kuningas Ludvig XVI:n päätös erottaa suosittu valtiovarainministeri Jacques Necker heinäkuun 11. päivänä 1789.
Heinäkuun 13. päivänä 1789 joukko pariisilaisia kansalliskokouksen jäseniä päätti Hôtel de Villessä järjestetyssä kokouksessa perustaa aseistetun kaartin turvaamaan järjestyksen Pariisissa. Kyseiselle päätökselle ei saatu kuninkaan hyväksyntää, mutta kaarti päätettiin perustaa siitäkin huolimatta. Kansalliskaartin perustaminen otettiin vastaan pariisilaisten keskuudessa innolla, ja värväytyviä vapaaehtoisia olikin runsaasti. Kansalliskaartilaisia osallistui 14. heinäkuuta 1789 tapahtuneeseen Bastiljin valtaukseen, jota pidetään yhtenä Ranskan suuren vallankumouksen merkittävistä käännekohdista.
Heinäkuun 15. päivänä 1789 kansalliskaartin komentajaksi nimitettiin kenraali Gilbert du Motier de Lafayette, joka oli maltillisen uudistusmielinen vallankumouksellinen ja Yhdysvaltain vapaussodan veteraani.
Kenraali Lafayetten johtama kansalliskaarti oli luonteeltaan vahvasti porvarillinen, jonka johdosta se joutuikin toisinaan ongelmiin jatkuvasti radikalisoituvien vallankumouksellisten kanssa. Ehkä tunnetuin yhteenotto kansalliskaartin ja vallankumouksellisten välillä oli 17. heinäkuuta 1791 tapahtunut Marskentän verilöyly, jossa kansalliskaartilaiset avasivat tulen monarkiaa vastustavia ja tasavaltaa vaatineita mielenosoittajia vastaan.
Myöhemmät vaiheet
Uudelleenperustaminen vuonna 2016 Heinäkuussa 2016 Ranskan silloinen presidentti François Hollande ilmoitti, että Ranskan kansalliskaarti tultaisiin jälleen perustamaan 145 vuoden tauon jälkeen. Kansalliskaarti uudelleenperustettiin virallisesti 13. lokakuuta 2016. Uudelleenperustamisen taustalla oli Ranskan tarve vastata ääri-islamistisen terrorismin uhkaan. Esimerkiksi vuonna 2015 Ranskaa oli kohdannut Charlie Hebdon toimitukseen tehty terrori-isku sekä Pariisin terrori-iskujen aalto marraskuussa 2015.
Lähteet
Luokka:Ranskan asevoimat