Filokratesta vastaan, pidemmin Filokratesta vastaan, loppusanat (, ), on Lysiaan kirjoittama oikeuspuhe, joka on suunnattu erästä Filokratesta vastaan liittyen kadonneisiin rahoihin. Puheen numero Lysiaan puheiden joukossa on 29.
Historia
Puheen Filokratesta vastaan oikeustapausta voidaan pitää Ergoklesta vastaan -puheessa esille tulevan oikeusjutun jatkona. Filokrates oli purjehtinut Ergokleen alaisuudessa tämän toimiessa Ateenan laivaston trierarkkina, toimien varainhoitajana ().Lysias: Filokratesta vastaan 3. Ergokles oli nyt teloitettu ja hänen omaisuutensa takavarikoitu. Kolmenkymmenen talentin suuruista summaa, jonka hänen sanottiin hankkineen lahjonnalla, ei kuitenkaan ollut löydetty.Lysias: Filokratesta vastaan 2. Filokrates oli nyt haastettu oikeuteen sillä oletuksella, että koska hän oli ollut Ergokleen luottomies, hänen täytyi tietää, minne rahat olivat joutuneet.
Puhuja on yksi useista julkisista syyttäjistä () ja, kuten Ergokleen tapauksessa, seuraa vain vuorossa muita syyttäjiä esittämällä pääkohdat tiivistetysti. Filokratesta vastaan esitetty asia ja todisteet on jo tuotu esiin aiempien puhujien toimesta; tämä on syyttäjän loppupuhe, mistä johtuu käsikirjoituksissa sekä tämän puheen että puheen Ergoklesta vastaan nimeen liitetty nimitys ”loppusanat” (). Ajoitus on todennäköisesti sama kuin Ergokleen oikeudenkäynnin vuosi eli 389 eaa.
Sisältö
Monet henkilöt, sanoo puhuja, jotka olivat luvanneet esiintyä Filokratesta vastaan, ovat jääneet pois; tämä on lisätodiste siitä, että rahat ovat hänellä ja että hän on kyennyt ostamaan lukuisat syyttäjät hiljaisiksi. Kolmenkymmenen talentin summaa ei ole löydetty: kenellä muulla se voisi olla kuin Ergokleen läheisimmällä ystävällä, hänen alaisellaan ja varainhoitajallaan? Filokrates on velvollinen osoittamaan joko, että Ergokles tuomittiin väärin, tai että kadonnut summa on nyt jonkun muun hallussa (kohdat 1–5). On yleisesti tunnettua, että kolme talenttia oli luvattu palkkioksi julkisille puhujille, jos he pystyisivät pelastamaan Ergokleen. Filokrates on saanut nämä rahat takaisin ja ottanut haltuunsa edesmenneen esimiehensä muun omaisuuden; ja silti hänellä on röyhkeyttä teeskennellä olleensa tämän vihollinen. Onko todennäköistä, että hän siinä tapauksessa olisi vapaaehtoisesti lähtenyt Ergokleen mukaan tämän toimiessa trierarkkina? (6–7.)
Ateenalaisten tulee puolustaa omia etujaan ja pakottaa Filokrates luovuttamaan heille kuuluva omaisuus. On kohtuutonta, että ne, jotka eivät pysty maksamaan veroja, joutuvat julkisen vihan kohteeksi, kun taas valtion omaisuuden kavaltajat pääsevät pälkähästä. Itse asiassa Ergokleen rikoskumppanit ansaitsevat paitsi rahallisen rangaistuksen myös saman rangaistuksen, jonka hän kärsi – kuoleman. Hänen oikeudenkäyntinsä ollessa vireillä hänen ystävänsä kulkivat kerskuen sillä, että he olivat lahjoneet yli kaksituhatta miestä (12). Osoitettakoon heille, ettei mikään määrä lahjontaa voi pelastaa pahantekijöitä. Jos kansalaiset ovat viisaita, he ottavat takaisin sen, mikä heille kuuluu (8–14).
Arviointia
Kuten puheet Ergoklesta vastaan ja Epikratesta vastaan, tämäkin on virallisen syyttäjän puhe, vieläpä sellaisen, jolla oli vain alemman tason tehtävä oikeusjutussa. Richard C. Jebb katsoo, että siinä on samat tunnusomaiset ansiot näiden kahden puheen kanssa, kuten tiiviys ja voima; mutta se on väistämättä heikompi kuin puhe Ergoklesta vastaan, jossa asian suurempi merkitys näkyy voimakkaammassa retorisessa panoksessa.
Lähteet
Kirjallisuutta
Lysias: Against Philocrates. Teoksessa
Aiheesta muualla
Λυσίας: Κατά Φιλοκράτους. Wikiaineisto. Lysias: Against Philocrates. Perseus. Lysias: Against Philocrates. Perseus. Lysias: Against Philocrates. ToposText.
Luokka:Lysiaan puheet