Guamin valtaus oli veretön taistelu ja osa Espanjan–Yhdysvaltain sotaa ja Guam siirtyi sen tuloksena osaksi Yhdysvaltoja. Itse valtaus tapahtui kesäkuussa 1898.
Tausta Kuuban itsenäisyyssota espanjalaisia siirtomaaisäntiä vastaan vaaransi Yhdysvaltojen huomattavat sijoitukset Kuuballa ja amerikkalaiset lähettivät sotalaiva USS Mainen suojelemaan näitä alkuvuodesta 1898. Maine upposi Havanassa sattuneen räjähdyksen jäljiltä 15. helmikuuta ja Yhdysvallat ajautui diplomaattiseen kriisiin Espanjan kanssa. Espanjan katkaisi diplomaattiset suhteet Yhdysvaltoihin 24. huhtikuuta ja julisti sodan. Yhdysvallat julisti sodan Espanjalle seuraavana päivänä.
Yhdysvaltain laivaston esikunta oli ollut jo jonkin aikaa kiinnostunut ottamaan Guamin haltuunsa sen strategisen sijainnin takia. Se antoi 9. toukokuuta 1898 suosituksensa laivastosta vastaavalle ministeri John Davis Longille, joka puolestaan antoi seuraavana päivänä määräyksen USS Charlestonin komentaja kapteeni Henry Glassille, että hänen tulee vallata Guam matkallaan Honolulusta Manilaan. Charlestonin mukana tulivat myös joukkojen ja materiaalin kuljettamiseen määrätyt alukset City of Pekin, City of Sydney ja Australia.
Tapahtumien kulku Charleston saapui Guamin edustalle 20. kesäkuuta. Paikalliset saapuivat ihmettelemään odottamatonta yhdysvaltalaisaluksen vierailua ja syy tähän oli se, että guamilaiset eivät tienneet Espanjan olevan sodassa Yhdysvaltojen kanssa. Viimeisin viesti emämaasta oli saapunut 14. huhtikuuta, eli ennen sodan alkua. Kun Charleston ampui varoituslaukauksia, paikalliset luulivat niiden olleen perinteinen tervehdys ja kunnianosoitus. Guamilaiset lähettivät aluksi pahoittelunsa, koska eivät kyenneet vastaamaan tervehdykseen omilla tykinlaukauksilla. Syynä oli se, ettei Guamilla ollut lainkaan ruutia.
Hagåtñassa sijaitseva Santiagon linnoitus ei ampunut takaisin, mikä hämmensi Charlestonia. Kapteeni Glass määräsi aluksen siirtymään lähemmäksi ja ampumaan linnoitusta kohden. Guamia johti tuolloin kuvernööri Juan Marina Vega.
Glass lähetti luutnantti William Braunersreutherin maihin toimittamaan uhkavaatimuksensa Marina Vegalle. Braunersreuther sai sittemmin määräyksen valmistella maihinnousua ja ottaa kuvernööri Juan Marina vangiksi. Aamukahdeksalta 21. kesäkuuta Braunersreuther nousi maihin Pitin kylän edustalla, jossa Marina virkamiehineen oli jo odottamassa häntä. Braunersreuther toimitti Glassin uhkavaatimuksen kuvernöörille ja antoi hänelle puoli tuntia aikaa vastata. Guamin viranomaiset kokoustivat pikaisesti läheisessä venevajassa ja 29 minuuttia myöhemmin ilmoittivat antautuvansa.
Jälkipyykki Guamin valtauksen jälkeen amerikkalaiset asettivat paikallisen Francisco Portusachin Guamin ensimmäiseksi amerikkalaishallinnon kuvernööriksi ja jatkoivat matkaansa kohti Manilaa 22. kesäkuuta.
Yhdysvaltojen kanta Guamin valtaukseen oli se, että saari oli strategisesti tärkeä. Aluksi se oli hiilivarastojen täydennysasema Manilan ja Honolulun välillä. Sen jälkeen, kun Yhdysvaltain laivasto luopui hiilestä, Guamista tuli merkittävä välilaskupaikka amerikkalaisille lentokoneille.
Lähteet
Luokka:Guamin historia Luokka:Espanjan–Yhdysvaltain sota