Vuokravakuus eli takuuvuokra on vuokrasuhteessa asetettava vakuus, jolla turvataan vuokranantajan saatavat siltä varalta, ettei vuokralainen täytä sopimuksesta johtuvia velvoitteitaan. Suomessa asuinhuoneiston vuokrasuhteen vakuudesta säädetään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481/1995) 8 §:ssä. Vakuuden enimmäismäärä saa lain mukaan vastata enintään kolmen kuukauden vuokraa, ja käytännössä vakuus on tavallisimmin yhden tai kahden kuukauden vuokran suuruinen. Vakuudella katetaan tyypillisesti maksamattomia vuokria sekä huoneistolle aiheutettuja vahinkoja.
Vakuuden palauttamiseen liittyvät epäselvyydet ovat olleet yksi yleisimmistä vuokrasuhteiden riidanaiheista. Vuonna 2026 annetulla lakimuutoksella (531/2026) 8 §:ää täsmennettiin muun muassa lisäämällä lakiin 14 päivän määräaika vakuuden palauttamiselle tai sen pidättämisen ilmoittamiselle sekä säännös vuokranantajan vahingonkorvausvelvollisuudesta aiheettomasta pidättämisestä.
Sääntely
Asuinhuoneiston vuokrasuhteen vakuudesta säädetään asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain 8 §:ssä. Vakuus on vuokralaisen omaisuutta koko vuokrasuhteen ajan, ja vuokranantajan on säilytettävä sitä huolellisesti niin, että se on erotettavissa vuokranantajan muusta omaisuudesta.
Vakuuden enimmäismäärä
Lain mukaan mitätön on ehto, jonka mukaan sopijapuolen on annettava suurempi kuin kolmen kuukauden vuokran määrää vastaava vakuus. Jos vuokra on esimerkiksi 500 euroa kuukaudessa, suurin sallittu vakuus on 1 500 euroa. Vakuus voidaan sopia myös pienemmäksi, ja käytännössä yleisin vakuus on yhden tai kahden kuukauden vuokran suuruinen.
Korkein oikeus katsoi ennakkoratkaisussaan KKO:2017:91, ettei vakuuden enimmäismäärää koskeva rajoitus koske kolmannen osapuolen antamaa takausta. Tapauksessa vuokralaisen puolesta takauksen antanut henkilö ei voinut vedota kolmen kuukauden ylärajaan, koska säännös koskee sanamuotonsa mukaan vain sopijapuolen itsensä antamaa vakuutta eikä takaaja ole vuokrasopimuksen osapuoli.
Mitä vakuus kattaa
Vakuudella katetaan sopimuksesta johtuvia velvoitteita, kuten maksamattomia vuokria, huoneistolle aiheutettuja vahinkoja ja puutteellisesta loppusiivouksesta aiheutuvia kuluja. Vakuutta ei saa käyttää tavanomaisesta asumisesta ja normaalista kulumisesta aiheutuvien vikojen korjaamiseen. Vuokralaisella ei myöskään ole oikeutta jättää viimeisiä vuokria maksamatta vakuuteen vedoten.
Jos vakuutta ei aseteta sovitussa ajassa, on sopijapuolella, jonka hyväksi vakuus on sovittu asetettavaksi, oikeus purkaa sopimus. Oikeutta purkaa sopimusta ei kuitenkaan ole, jos vakuus on asetettu ennen purkamisilmoituksen tiedoksisaamista.
Vakuuden asettaminen
Vakuuden toimittamistapa on vuokrasopimuksessa sovittava asia. Yleisimmät tavat ovat rahavakuus ja kolmannen osapuolen takaus. Rahana annettava vakuus voidaan tallettaa erilliselle vuokravakuustilille, joka pantataan vuokranantajan hyväksi, jolloin vakuus säilyy erillään vuokranantajan varoista. Rahavakuus voidaan myös maksaa suoraan vuokranantajan tilille, mikä altistaa vuokralaisen vakuuden menettämiselle vuokranantajan mahdollisessa maksukyvyttömyystilanteessa.
Kelan myöntämä vakuus
Kela voi myöntää vuokravakuuden osana perustoimeentulotukea. Vakuus myönnetään ensisijaisesti maksusitoumuksena, joka on asuntokohtainen ja voimassa vuokrasopimuksen ajan. Kelan myöntämä vuokravakuus vastaa yleensä kahden kuukauden vuokran määrää, ja se voidaan perustellusta syystä, kuten asunnottomuuden uhan perusteella, myöntää kolmen kuukauden suuruisena.
Kun Kela on myöntänyt vakuuden, se sitoutuu korvaamaan vuokranantajalle vahingot, joita toimeentulotukea saava vuokralainen aiheuttaa, jos tämä ei täytä vuokrasuhteeseen kuuluvia velvoitteitaan. Kela voi korvata vahinkoja vasta, kun vuokrasopimus on päättynyt ja vuokralainen muuttanut pois asunnosta. Vuokranantaja ja vuokralainen eivät voi sopia siitä, että vakuutta käytetään esimerkiksi viimeisen kuukauden vuokran maksamiseen.
Vakuuden palauttaminen
Vakuus on palautettava vuokralaiselle vuokrasuhteen päätyttyä, jos täyttämättömiä velvoitteita ei ole. Jos vuokranantaja pidättää osan vakuudesta, tämän on yksilöitävä vuokralaiselle vakuuden käyttötarkoitus ja perusteet sekä palautettava ylijäävä osuus.
Vakuuden palauttamiseen liittyvät epäselvyydet ovat pitkään olleet yksi yleisimmistä vuokrasuhteiden riidanaiheista. Kuluttajaliiton mukaan vuokravakuuden palauttaminen aiheuttaa "selvästi eniten erimielisyyksiä, riitoja ja kohtuuttomia tilanteita vuokralaisille", ja järjestön mukaan vuokranantajat ottavat usein passiivisen otteen vakuuden palauttamiseen tai viivyttävät sitä ilman perusteltua syytä. Vakuutta koskeva erimielisyys voidaan viedä kuluttajariitalautakuntaan, mutta lautakunnan ruuhkautumisen vuoksi ratkaisun saaminen voi kestää pitkään.
Vuoden 2026 lakiuudistus
Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettua lakia uudistettiin laajasti lailla 531/2026, joka annettiin 16. kesäkuuta 2026 ja joka tulee voimaan 1. lokakuuta 2026. Uudistus perustui hallituksen esitykseen HE 33/2026 vp. Ennen uudistusta laissa ei ollut lainkaan säännöksiä siitä, missä ajassa vakuus oli vuokrasuhteen päätyttyä palautettava.
Uudistetun 8 §:n mukaan vakuus kattaa lähtökohtaisesti kaikki vuokrasuhteesta seuraavat velvoitteet, jollei muuta ole sovittu. Vakuus on palautettava tai vapautettava taikka sen pidättämisestä on annettava kirjallinen ilmoitus viimeistään 14 päivän määräajassa vuokrasopimuksen päättymisestä tai sen jälkeen tapahtuneesta hallinnan luovuttamisesta. Ilmoituksesta on käytävä ilmi vakuudella katettavan saatavan peruste sekä arvio sen määrästä. Vuokravakuustilille talletetun vakuuden vuokranantaja saa kuitenkin pidättää kokonaan siihen saakka, kunnes saatavan määrä on selvinnyt.
Uudistuksen myötä vakuuden asettaneella on oikeus saada vuokranantajalta korvaus vahingosta, joka on aiheutunut vakuuden aiheettomasta pidättämisestä tai vapauttamatta jättämisestä, ellei vuokranantaja osoita, ettei pidättäminen johtunut tämän viaksi luettavasta syystä, laiminlyönnistä tai muusta huolimattomuudesta. Säännökset ovat pakottavia vakuuden asettajan hyväksi. Uusia säännöksiä, kuten palauttamisen määräaikaa ja vahingonkorvausvelvollisuutta, sovelletaan pääsääntöisesti myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin vuokrasopimuksiin. Tällaisiin sopimuksiin sovelletaan kuitenkin edelleen vakuuden enimmäismäärää koskevaa aiempaa säännöstä, jollei lain voimaantulon jälkeen toisin sovita.
Kuluttajaliitto piti vakuutta koskevia uudistuksia tervetulleina mutta katsoi lausunnossaan 14 päivän määräajan soveliaammaksi kuin esitysluonnoksessa alun perin ehdotetun 30 päivän.
Lähteet
Aiheesta muualla
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 481/1995 Finlexissä Huoneenvuokralait uudistuvat – Oikeusministeriö
Luokka:Suomen laki Luokka:Asuminen Luokka:Sopimusoikeus