Simsalö on Sipoon saariston saari Suomenlahdella Sipoon sisäsaaristossa lähellä Gumbostrandin satamaa. Saari on ollut yksi pisimpään asutuista Sipoon saaristossa, ja siellä on ollut paikallinen väestökeskittymä keskiajalta lähtien. Simsalö on ollut Sipoon saariston perinteinen keskus, jossa on asunut eniten saariston vakituisista asukkaista. Nykyään saaressa asuu ympäri vuoden parisenkymmentä perhettä, ja valtaosa saaren asukkaista on kesäasukkaita. Simsalöön pääsee ennakkotilauksesta vuoroaluksella, taksiveneellä tai omalla veneellä.
Maantiede ja luonto Simsalö on yksi Sipoon sisäsaariston ja mannervyöhykkeen suurimmista saarista Granön, Mölandetin, Söderkullalandetin, Norrkullalandetin, Kitön, Röysön ja Löparön ohella. Saari kuuluu saariryhmään, jonka muodostavat Simsalön lisäksi Söderkullalandet, Norrkullalandet ja Röysö sekä lukuisat pienemmät saaret ja luodot. Saaren rannat ovat monin paikoin tiheään rakennettuja, ja asutus on keskittynyt saaren itärannalle, jossa sijaitsevat yhteyslaituri ja siltä lähtevä tie. Saarten keskiosat ovat tavallisesti kuivia kallioalueita.
Kesällä 2006 tehdyssä lepakkokartoituksessa Simsalö osoittautui hyväksi lepakkoalueeksi. Runsas kesämökkiasutus lisäsi lepakkohavaintoja, ja koska saaren keskiosa on kuivaa kallioaluetta, lepakot olivat keskittyneet rannoille ja notkelmiin.
Saaren pohjoisosassa sijaitsevalta Brantbergin näköalakalliolta avautuu näkymä merelle. Paikallisen perimätiedon mukaan Eugen Schaumann ihaili sisarensa kanssa kalliolta maisemia Bobrikovin surmaa edeltävänä iltana kesäkuussa 1904 ja lausahti ruotsiksi: ”Ser du vad Finland är vackert” (”Näetkö, kuinka kaunis Suomi on”). Kallion juurella oleva Bullerstenuddenin lahti on ollut simsalöläisten retki- ja uimapaikka.
Historia Sipoon saariston saaret olivat 1500-luvun puolivälissä suureksi osaksi kruununmaita, joille tuotiin Viikin latokartanon ja Helsingin kuninkaankartanon karjaa kesälaitumelle. 1600-luvulla saarten asema muuttui pitäjänyhteismaiksi, joilla sai kalastaa ja kaataa puuta omaan käyttöön mutta ei myyntiin. Saaria alettiin asuttaa 1700-luvulla, ja niille perustettiin kalastaja- ja saarivahtitorppia. 1800-luvun alun isojaossa saaret jaettiin kylille. 1800-luvun puolivälissä saaristossa asui noin 380 henkeä, ja höyrylaivaliikenne pysähtyi Sipoon saaristossa lähes sadassa paikassa.
Sipoon saaristossa asuttamista alettiin edistää 1700-luvun jälkipuoliskolla, jotta hyöty saaristosta tulisi paikkakunnan maanomistajille. Kartanonomistajat solmivat torpparisopimuksia sekä paikallisten että eestiläisten kalastajien kanssa ja lähettivät nämä hajalleen saarille ”saarivahdeiksi” valvomaan etuisuuksiaan. Eriksnäsin kartano perusti kalastajatorppia muun muassa Simsalöön. Elinkeinoina olivat kalastus ja metsästys, käsityöt sekä myöhemmin veneen- ja laivanrakennus ja kirvesmiehentyöt.
Varhaisin torppa perustettiin saaren pohjoisrannalle, mutta sitä ei ole enää jäljellä. Simsalöllä asui jo 1800-luvulla eniten Sipoon saariston asukkaista. Saaren asukasmäärä oli 1950-luvulla 75 henkeä, ja vuonna 2006 saarella asui vakituisesti noin kymmenen ruokakuntaa.
Simsalön yhteyslaituri on kyläyhdistyksen aikaansaama, ja pendeliliikennettä mantereelle on ollut vuodesta 1976 lähtien.
Kesäkonsertit Simsalön saarella järjestettiin kesäkonsertteja vuodesta 1991 alkaen. Musiikkia Sipoossa ry (Musik i Sibbo) järjesti saaressa vuosittain kamarimusiikkipäivän, joka pidettiin Simsalön koulun pihalla. Tapahtuman suojelijana toimi säveltäjä Ilkka Kuusisto. Taiteellisena johtajana toimi viulisti Jaakko Kuusisto, ja esiintyjinä oli suomalaisia muusikoita, muun muassa viulistiveljekset Jaakko ja Pekka Kuusisto. Vuonna 1997 seitsemättä kertaa järjestetty konserttipäivä keräsi 550 kuulijaa.
Musiikkia Sipoossa -yhdistys ilmoitti vuonna 2003 järjestävänsä tapahtuman viimeisen kerran. Vuoden tauon jälkeen kamarimusiikkipäivä järjestettiin kuitenkin vielä elokuussa 2005 koulun pihalla yhteistyössä Avanti!-kamariorkesterin kanssa. Joinakin vuosina konserttiin pääsi Helsingistä höyrylaiva J.L. Runebergillä.
Simsalön Koulu Simsalöllä toimi kansakoulu vuosina 1893–1983. Koulu perustettiin vuonna 1891 pastori K. T. Brobergin aloitteesta kiertokoulun tilalle, ja se aloitti toimintansa kalastaja Oskar Sjöholmilta vuokratussa kamarissa. Oma koulurakennus valmistui vuonna 1893 tontille, jonka lahjoitti Hindsbyssä sijaitsevan Hofgårdin kartanon omistaja Arthur Pehrman. Samojen piirustusten mukaan rakennettiin myöhemmin Massbyn koulu vuonna 1896, Spjutsundin koulu vuonna 1897 ja Hindsbyn koulu vuonna 1903. Vuoteen 1913 saakka koulupiiriin kuului myös nykyisen Gumbostrandin koulun oppilasalue.
Koulurakennuksen suunnitteli luultavasti Söderkullan maanviljelyskoulun johtaja Johan Myrsten. Kaksikerroksinen, L-kirjaimen muotoinen ja satulakattoinen hirsirakennus rakennettiin elokuun 1890 myrskyssä kaatuneista puista, jotka upotettiin ensin Gloetin mutaan. Alakerrassa oli kaksi luokkahuonetta ja kirjastohuone, ja yläkerrassa asuntoja. Käsityöluokan sekä koulun kylpy- ja pesutuvan rakensi K. O. Bäckblom.
Pitkälle 1900-luvulle saakka Simsalöllä oli merkittävä rooli eteläisen Sipoon kouluopetuksessa, sillä saareen tultiin kouluun myös rannikolta ja mantereelta. Koulu lakkautettiin vuonna 1983. Sen jälkeen rakennusta on käytetty leirikouluna ja kansalaisopiston tiloina. Nykyään saaren asukkaat pitävät rakennuksesta huolta, ja se toimii kylätalona ja saaren kulttuurikeskuksena.
Muu toiminta saarella Simsalöllä on ollut kaksi rukoushuonetta. Sibbo Svenska Friförsamling rf:n rukoushuone rakennettiin vuonna 1939 palossa tuhoutuneen rukoushuoneen tilalle entisen mallin mukaan. Toinen rukoushuoneista oli helluntailaisen Sion-seurakunnan rukoushuone Sion. Sion-seurakunta rekisteröitiin vuonna 1933 saariston hengellisen herätyksen aikana, ja samoihin aikoihin saarelle rakennettiin Sionin rukoushuone. Saarella pidettiin 1950- ja 1960-luvuilla nuorisoviikkoja. Kesäkokouksia järjestettiin Sionissa vuoteen 2019 saakka, ja rukoushuone myytiin vuonna 2021. Saaren pohjoisrannalla on ollut Simsalön vapaaehtoisen palokunnan Simsalö FBK:n rakennus. Vuonna 2001 Simsalö FBK yhdistyi Granön vapaapalokunnan kanssa Sibbo Skärgård FBK:ksi.
Veneenrakennus on ollut Simsalöllä perinteinen elinkeino, ja sitä on harjoitettu useassa saaren perheessä. Saarella on toiminut myös useita kauppoja. Saaren telakka-alue on osoitettu Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaavassa teollisuus- ja varastoalueeksi.
Palvelut ja tapahtumat nykyään Simsalö on kesämökkisaari, jossa paikallisväestö järjestää kesäaikana säännöllisesti erilaisia tapahtumia. Saaren koululla on käsityönäyttely, josta voi myös ostaa saaristolaisten valmistamia käsitöitä ja käyttöesineitä, sekä kirpputori ja saaren historiaa esittelevät infotaulut. Koululla järjestetään kesäisin muun muassa konsertteja.
Simsalöpäivä ("Simsalödagen") järjestetään heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Tuolloin laiturin ympäristö täyttyy melonta- ja soutukilpailujen osallistujista, ja rannalla paikalliset myyvät muun muassa savukalaa ja vihanneksia. Osana päivän ohjelmaa järjestetään saaren ympärimelonta ja -soutu. Sibbo Skärgårds Öförening rf on järjestänyt Simsalöllä kesä- ja kirpputoritapahtumaa nimellä Simsalödagen vuodesta 1993, ja yhdistys rekisteröitiin vuonna 2002. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Sipoon luonnonsuojelijoiden Simsalö runt -soutukilpailun kanssa, jonka lähtö- ja maalilinja on yhteyslaiturin edustalla.
Kauppalaiva m/s Christina pysähtyy kesäisin saaren laiturissa tiistai- ja perjantaiaamuisin.
Lähteet
Aiheesta muualla Simsalö – Sipoon kunta
Luokka:Sipoon saaret