Korppoon kartano on kartano Korppoossa Paraisten kaupungissa Varsinais-Suomen maakunnassa. Se on yksi Suomen varhaisimmista uusklassismia edustavista kartanoista. Kartano kuuluu arkkitehti Charles Bassin ensimmäisiin yksityisiin suunnittelutöihin Suomessa, ja sillä on merkittävä asema suomalaisessa arkkitehtuurihistoriassa. Korppoon kartano kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY). Nykyisin kartanon yläkerrassa järjestetään juhlia ja muita tapahtumia, kun taas muu osa rakennuksesta toimii yksityisasuntona.
Historia Korppoon kartano muodostettiin 1650-luvulla kahdeksasta Korppoon kirkonkylän tilasta, jotka lahjoitettiin Gustaf Bielkelle. Kartanolla oli säterivapaus vuosina 1615–1681, ja vuonna 1699 siitä tuli tavallinen verotila. Kartano sijaitsee Korppoon kirkonkylän vehreässä ja kumpuilevassa saaristomaisemassa, josta on näköyhteys Korppoon keskiaikaiseen kirkkoon. Suomen sisällissodan aikana vuonna 1918 kartano oli punaisten hallussa, kunnes Saariston vapaajoukko valtasi sen takaisin. Kartanossa ovat vierailleet muun muassa venäläinen kenraali Jakov Kulnev, joka mainitaan Johan Ludvig Runebergin teoksessa Vänrikki Stoolin tarinat, sekä tasavallan presidentti ja Nobelin rauhanpalkinnon saaja Martti Ahtisaari.
Päärakennus Kaksikerroksisen päärakennuksen rakennutti Turun hovioikeuden asessori Herman Mjödh, ja sen suunnitteli Charles Bassi. Rakennus valmistui vuonna 1804. Se rakennettiin kartanon omassa tiiliruukissa valmistetuista tiilistä. Rakennuksessa on aumakatto, rapatut julkisivut, leveä keskirisaliitti ja voimakas hammaslistakoriste. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat asuin-, talous- ja varastotilat, kun taas toinen kerros suunniteltiin juhla- ja edustuskäyttöön. Siellä on säilynyt alkuperäisiä seinäkoristeita, roiske- ja sabluunamaalauksia sekä 1800-luvun alun kaakeliuuneja.
Vanha päärakennus Kartanon vanha karoliininen päärakennus purettiin 1960-luvulla. Nykyisen päärakennuksen laaja restaurointi alkoi 1980-luvulla. Julkisivut, ikkunat ja ulko-ovet kunnostettiin, ja vuonna 1991 käynnistettiin yläkerran sisätilojen konservointi.
Omistajat Vuosina 1696–1742 kartano kuului Fridelinuksen pappissuvulle ja vuosina 1771–1828 Mjödhin pappissuvulle. Vuosina 1828–1892 sen omisti Stigzeliuksen apteekkarisuku. Vuodesta 1904 lähtien kartano on ollut Wahen suvun omistuksessa.
Lähteet
Luokka:Korppoo Luokka:Suomen kartanot Luokka:Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa Luokka:Suomen 1800-luvulla rakennetut rakennukset ja rakennelmat Luokka:Paraisten rakennukset ja rakennelmat