pienoiskuva|Espanjan pääministeri Pedro Sánchez perehtymässä tilanteeseen rajavartiolaitoksen ja poliisin kanssa. Ceutan siirtolaisryntäyksessä 30.–31. heinäkuuta 2026 noin 72 000 ihmistä saapui kävellen ja uimalla Marokosta Espanjalle kuuluvaan Pohjois-Afrikan rannikolla sijaitsevaan Ceutan kaupunkiin. Heistä noin sata kuoli, osa hukkumalla ja osa kiivetessään rajaesteiden yli. Suurin osa maahan tulleista palasi takaisin seuraavien päivien aikana.
Taustaa Syitä siirtolaisryntäyksen taustalle on esitetty useita. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Saila Heinikoski arveli, että kyseessä saattoi olla Marokon järjestämä välikohtaus, sillä sen ja Espanjan välillä on ollut kiistoja. Hänen mukaansa myöskään Venäjän osuutta ei voi poissulkea. Sanomalehti El País kertoi lähteidensä perusteella, että Espanjan tiedustelupalvelun mukaan Marokko ei aiheuttanut rajakriisiä, mutta ei myöskään tehnyt mitään estääkseen sen. Viimeksi vuonna 2021 Marokko järjesti tuhansien ihmisten joukkovaelluksen Ceutaan painostaakseen Espanjaa. Asiantuntijoiden mukaan tällä kertaa motiivina olisi voinut olla estää Espanjan ja Algerian lähentyminen, sillä Marokon ja Algerian välejä hiertää Länsi-Sahara. Pääministeri Pedro Sánchez oli hiljattain vieraillut Algeriassa.
Espanjan oppositio syytti Sánchezin hallituksen kampanjaa, jolla se aikoo myöntää noin puolelle miljoonalle Espanjassa asuvalle paperittomalle tilapäisen oleskeluluvan. Kyseinen kampanja ei kuitenkaan olisi auttanut Ceutaan saapuneita siirtolaisia. Erääksi mahdolliseksi kannusteeksi ihmisten saapumiselle nostettiin Espanjan korkeimman oikeuden tuore päätös, ettei mereltä saapuvia siirtolaisia voi palauttaa ilman asianmukaista oikeuskäsittelyä, sillä merellä he eivät ylitä laissa määriteltyä fyysistä rajaestettä. Sánchezin mukaan siirtolaiset ja ihmissalakuljettajat tulkitsivat päätöstä virheellisesti, sillä päätöksen tarkoitus oli ainoastaan estää käännyttäminen merellä, ja maihin tuodut ihmiset voitaisiin edelleen palauttaa hyvin nopealla menettelyllä. Päätöksessä oli lisäksi mainittu, että Espanja voisi kiertää sitä rakentamalla mereen fyysisiä rajaesteitä.
Reaktioita Kahdenkymmenenkahden Euroopan unionin jäsenmaan johtajat ilmaisivat ”vakavan huolensa Euroopan ulkorajalle kohdistuneesta uhasta” ja nostivat esiin Sánchezin harjoittaman maahanmuuttopolitiikan, erityisesti kampanjan paperittomien siirtolaisten maassaolon laillistamiseksi, siirtolaisia houkutelleena tekijänä. Sánchez puolestaan syytti heitä ”itsekkäästä” reagoinnista ja korosti, että yksikään Ceutaan tulijoista ei saapunut manner-Euroopan maaperälle. Italian pääministeri Giorgia Meloni vaati jopa Espanjan sulkemista vapaan liikkuvuuden Schengen-yhteistyöstä. Suomen sisäministeri Mari Rantanen tuki ehdotusta. Oppositiojohtaja Antti Lindtman arvosteli Rantasen puheita ja arvioi niiden heikentäneen Suomen turvallisuutta, sillä Suomi on Espanjan tapaan unionin rajavaltio. Pääministeri Petteri Orpo kommentoi Rantasen puheiden olevan ministerin yksityisajattelua. Rantanen myönsi, ettei hänen lausuntonsa edustanut hallituksen kantaa.
EU:n sisäministerit kokoustivat Ceutan tapahtumien johdosta 4. elokuuta. Kokouksessa Espanja sai kaikilta yksimielisen tuen, eikä väliaikaisten rajatarkastuksien käyttöönottoa unionin sisärajoilla otettu puheeksi.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Espanjan historia Luokka:Siirtolaisuus Luokka:2026 siirtolaisryntäys 2026