Béla Kovács (s. 25. helmikuuta 1960 Budapest) on unkarilainen liikemies, entinen Jobbik-puolueen poliitikko ja europarlamentaarikko, joka vuonna 2014 joutui syytteeseen vakoilusta Venäjän hyväksi. Ennen tuomion julistamista 2022 hän siirtyi Venäjälle.
Elämä ja ura Kovács kasvoi adoptioperheessä ja sai nimensä samannimisen ottoisänsä mukaan. Unkarin mediassa on kerrottu, että hänen biologinen isänsä olisi ollut venäläinen sotilas, mutta Kovácsin mukaan tämä ei pidä paikkaansa vaan hänen biologinen äitinsä oli joutunut joukkoraiskauksen uhriksi. Vuosina 1976–1980 hän asui Tokiossa, missä hänen adoptiovanhempansa työskentelivät Unkarin Japanin-lähetystössä huoltomiehenä ja kokkina, ja vuodesta 1980 lähtien hän opiskeli valtiotiedettä ja kansainvälistä politiikkaa Tokiossa amerikkalaisessa yksityisyliopistossa. Vuonna 1986 hän siirtyi opiskelemaan Moskovaan Kansainvälisten suhteiden instituuttiin, missä hän suoritti kansainvälisen taloustieteen opinnot.
Jo Japanissa asuessaan Kovács kertomansa mukaan tutustui venäläiseen puolisoonsa Svetlana Istošinaan, ja he avioituivat 1986. Index-uutissivuston mukaan Istošina oli ollut naimisissa myös japanilaisen kansainvälisissä ydinteknologia-asioissa työskentelevän Masanori Omiyan sekä Itävallan alamaailmaan kytkeytyvän Mario Schönin kanssa, jonka tiedettiin rahasta solmineen paperiavioliittoja itäeurooppalaisten naisten kanssa. Tämän avulla Istošina sai Itävallan kansalaisuuden. Indexin mukaan Istošinaa epäiltiin KGB:n agentiksi.
Vuosina 1988–2003 Kovács kertomansa mukaan työskenteli kansainvälisissä yrityksissä Japanissa ja Venäjällä. Tutkivat journalistit eivät kuitenkaan ole löytäneet venäläisistä lähteistä mitään tietoja Kovácsin toiminnasta Venäjän liikemaailmassa, joten epäselväksi jää, mistä hän hankki varallisuutensa, jonka turvin hän sittemmin avusti Jobbik-puolueen toimintaa. Vuonna 2003 hän palasi Unkariin, ja kaksi vuotta myöhemmin hän liittyi Jobbik-puolueeseen, missä hän nopeasti sai vahvan aseman sekä kielitaitonsa ja kansainvälisten suhteidensa ansiosta että siksi, että tuki puoluetta taloudellisesti. Hänen aloitteestaan Jobbik alkoi kehittää suhteita Venäjään, ja hänen aloitteestaan perustettiin myös äärioikeistolaisia liikkeitä yhdistävä Euroopan kansallisten liikkeiden liitto. Vuodesta 2009 lähtien Kovács toimi Brysselissä Jobbikin europarlamentaarikkojen avustajana, ja vuonna 2010 hän nousi itse Euroopan parlamenttiin Zoltán Balczón tilalle, joka palasi Unkarin parlamenttiin. Vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa Kovács uusi mandaattinsa. Vuonna 2014 hän oli kansainvälisenä tarkkailijana Krimin Venäjään liittämisestä järjestetyssä kansanäänestyksessä. Tämän johdosta Ukraina määräsi hänelle kolmen vuoden maahantulokiellon.
Vuonna 2014 tuli julkisuuteen, että Unkarin viranomaiset olivat vuodesta 2009 lähtien tarkkailleet Kovácsin Venäjä-suhteita. Vakoiluepäilykset olivat julkisuudessa esillä vuoden 2014 europarlamenttivaalien aikoihin. VSquare-sivuston tutkivien journalistien mukaan raskauttavia tietoja Kovácsin toiminnasta julkaistiin valtapuolue Fideszin äänenkannattajassa Jobbik-puolueen tuolloisen poliittisen nousun pysäyttämiseksi, mutta vaalien jälkeen Kovácsiin kohdistuvat tutkimukset pysähtyivät, minkä puolestaan on arveltu liittyvän Orbánin hallituksen yhä tiivistyviin suhteisiin Venäjän hallinnon kanssa. Syytöksiä alettiin tutkia vasta 2017. Kovács kiisti viimeiseen saakka syyllistyneensä vakoiluun. Vuonna 2017 hän erosi Jobbikista ja vuonna 2018 ilmoitti jättävänsä politiikan. Syyskuussa 2022 Unkarin korkein oikeus (Kúria) lopulta tuomitsi Kovácsin viideksi vuodeksi kuritushuoneeseen Euroopan unionin instituutioihin kohdistuvasta vakoilusta. Tässä vaiheessa Kovács oli jo muuttanut Venäjälle, missä hänen tammikuussa 2022 kerrottiin työskentelevän kansainvälisten suhteiden opettajana entisessä opinahjossaan.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Unkarilaiset europarlamentaarikot Luokka:Vuonna 1960 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt Luokka:Vakoojat