thumb|Mali i Bardhën karstimaisemaa Korabvuorilla. thumb|Jabllanicëvuori Qarrishtën kylän lähellä. thumb|Shkopetin rotko Matjoella. thumb|Shkumbinin lähteet Valamarëvuorella. Keski-Albanian vuoristoalue () on Albanian laajin luonnonalue maan keskiosassa. Se ulottuu Drinjoen laaksosta pohjoisessa Devollin, Osumin ja Tomorican jokilaaksoihin etelässä ja lounaassa. Alue rajoittuu lännessä Albanian rannikkoalankoon ja idässä valtionrajaan. Sen pinta-ala on noin 13 000 neliökilometriä.
Keski-Albanian vuoret ovat muodostuneet magma- ja kalkkikivestä, liuskeesta, kipsistä, flyssistä ja molassista. Niitä leimaavat siirrokset, horstit ja vajoamat sekä synkliinit ja antikliinit, joiden suunta on yleensä luoteesta kaakkoon ja osittain pohjoisesta etelään. Korkeimmat vuoret ovat yli 2 000 metriä ja vajoamat 300–1 000 metriä merenpinnan yläpuolella. Pinnanmuodostukseen ovat vaikuttaneet jokieroosio, jäätiköt ja karstinmuodostus. Alue on tämän seurauksena hyvin rikkonainen korkeiden vuorten, vuorijonojen ja massiivien ympäröimine laaksoineen, altaineen ja painanteineen. Maanpinnan korkeus on keskimäärin alhaisempi kuin Albanian Alpeilla, mutta alueella sijaitsee maan korkein vuori Korab (2 751 metriä).
Keski-Albanian luonnonalueisiin kuuluvat: Pukën–Mirditën ylänkö Gjakovën ja Hasin ylängöt Lurën ylänkö Burrelin ja Rrëshenin altaat Albanian läntinen vuoristo Mustan-Drinin laakso Korabvuoret Çermenikën–Martaneshin–Gollobordën ylänkö Pogradecin, Korçën, Bilishtin, Kolonjën, Prespan ja Ohridin altaat maan kaakkoisosassa Ylä-Shumbinin laakso.
Alueella vallitsee välimerenilmasto, johon vaikuttavat voimakkaasti ympäristön pinnanmuodot ja korkeus. Vuoden keskilämpötila on pohjoisen ja idän vuorilla 7–8 ja lännen ja etelän matalammilla alueilla 12–13 astetta. Vuotuinen sademäärä vaihtelee Korçën altaan 650–700 millimetristä Pukën ja Lurën yli 2 000 millimetriin. Kolmasosa sateista saadaan lumena.
Alueella virtaavat useimmat Albanian suurista joista kuten Drin, Mat, Shkumbin ja Seman. Siellä sijaitsee suurten Ohridin ja Prespan järvien lisäksi paljon pieniä vuoristojärviä ja voimakkaita karstilähteitä. Siellä ovat maan tärkeimmät metsäalueet. Kasvillisuus on lännen kukkuloilla ja laaksoissa macchiapensaikkoa, 900–1 100 metrin korkeudelle saakka tammimetsiä, 1 100–1 200 metrin yläpuolella pyökki- ja havumetsää ja 1800 metrin yläpuolella alppiniittyjä.
Alueen hyötykaivannaisiin kuuluvat kupari, kromi, rauta, nikkeli, kivihiili, asbesti ja rakennusaineet. Drinjoella sijaitsevat Fierzën, Komanin ja Vau i Dejësin ja Matjoella Shkopetin ja Ulëzin vesivoimalaitokset. Tärkeitä maatalousalueita ovat Korçën tasanko, Mustan-Drinin laakso ja Burrelin allas. Maatalous tuottaa viljaa, perunaa, papuja, sokerijuurikasta, hedelmiä, maitoa ja lihaa. Tuotantoeläimiä ovat varsinkin lampaat ja vuohet sekä nykyään myös nautakarja.
Lähteet
Luokka:Albanian maantiede