thumb|Saksalainen ambulanssi ja pienempi ensihoitolääkäriyksikkö hälytysvalot päällä. Pelastustoiminta on jo tapahtuneen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen ja vammojen minimointia ja ensiapua vammoista paranemiseksi. Pelastustoimintaan kuuluvat viranomaisina poliisi, pelastuslaitos, sairaala ja ambulanssi. Onnettomuudet on luokiteltu. Suuronnettomuus on onnettomuus, jolla on laajoja uhkaavia tuhovaikutuksia. Luokitukset määrittelevät pelastusvälineistön valinnan ja laajuuden.
Pelastustoimi tarkoittaa toimialaa, johon kuuluu tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy, väestönsuojelu ja ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaaminen ja pelastaminen. Suomessa sisäministeriö johtaa ja valvoo pelastustointa ja vastaa sen palvelukyvystä. Pelastustoimen tavoitteena on hyvä turvallisuuskulttuuri, onnettomuuksien vähentäminen ja vahinkojen rajoittaminen, nopea ja tehokas apu onnettomuuksissa ja poikkeusoloissa, väestönsuojeluvalmiuden ylläpitäminen ja hyvä yhteistyö eri viranomaisten välillä.Finlex. Pelastuslaki 13.6.2003/468
Pelastustoiminnan kulku on seuraava. Onnettomuuspaikalta onnettomuudessa mukanaoleva tai ulkopuolinen silminnäkijä tekee hälytyksen. Yleensä hätäilmoitus tehdään hätäkeskukseen. Hätäkeskuksesta hälytys ohjataan asianomaisille pelastustoiminnan viranomaisille. Hälytyksen jälkeen pelastuslaitoksen yksikkö saapuu paikalle mahdollisimman nopeasti (hälytysajona). Itse paikalla tehdään nopea tilannearviointi ja päätetään tarvittavat toimenpiteet. Kun pelastustoiminnan kiireelliset toimenpiteet on tehty (toinen pelastusviranomainen voi myös tehdä ne samaan aikaan), onnettomuudesta tehdään pöytäkirja. Onnettomuudesta ilmoitetaan erilaisiin rekistereihin ja tilastoihin.
Tiedottaminen
Pelastustoimintaa liittyy myös tiedottaminen.
Vaaratiedottaminen
Tilanteissa, joissa väestön tulee tietää onnettomuudesta, käytetään vaaratiedottamista. Tätä varten annetaan sireeneistä ulkoa kuuluva yleinen vaaranmerkki, joka on aaltomuodoltaan nouseva ja laskiessaan lievästi ujeltava ääni, jonka pituus on yksi minuutti. vaara ohi -merkki on puolestaan nouseva, mutta sitten tasaisesti jatkuva minuutin pituinen sireenin ääni. Vaaran kokeilumerkki on seitsemän sekunnin mittainen yhden aallon nouseva ja laskeva sireenin ääni.
Vaaratiedottaminen kuuluu johtovastuussa olevalle viranomaiselle muun tiedottamisen osalta. Vaaratiedotteessa mainitaan, missä, mitä, milloin ja miten on tapahtunut sekä tiedotteen antaja. Vaaratiedotteen sisällöstä on vastuussa sen antanut viranomainen. Suomessa vaaratiedote annetaan kansallisilla kielillä, ja hätäkeskuslaitos voi auttaa viranomaista esimerkiksi kääntämään tiedotteen myös ruotsiksi, mutta vastuu käännöksen sisällöstä on vastuuviranomaisen.
Oikeus vaaratiedotteen antamiseen on: pelastusviranomaisilla poliisilaitoksilla rajavartioviranomaisilla hätäkeskuslaitoksella poliisihallituksella poliisihallituksen alaisilla poliisin valtakunnallisilla yksiköillä säteilyturvakeskuksilla ilmatieteen laitoksella liikennevirastolla liikenteen turvallisuusvirastolla elintarviketurvallisuusvirasto Eviralla sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolla, Valviralla lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksella, Fimealla jokaisella ministeriöllä
Vaaratiedotteita tyypillisimmin annetaan: ihmisille vaarallisen henkilön, henkilöryhmän tai eläimen toiminnasta poikkeuksellisen voimakkaasta myrskystä tai muusta nopeasti kehittyvästä sääilmiöstä vaarallisiin aineisiin liittyvästä vakavasta onnettomuudesta vaarallista savua ympäristöön levittävästä tulipalosta liikenneonnettomuus, joka voi aiheuttaa vakavat ja laajat seuraukset välitön terveysvaara, kuten vaarallinen elintarvike tai veden saastuminen hätänumeroon 112 tai meripelastusnumeroon soittamisen estyminen vakava ydinvoimaonnettomuus
Ensitiedote
Ensitiedote on tiedote, joka annetaan joukkotiedotusvälineille. Sosiaali- ja terveystoimen alaan kuuluvista asioista ei anneta ensitiedotetta onnettomuuksissa. Jos onnettomuus koskee vain sosiaali- ja terveystointa, ei tapahtumasta ilmoiteta joukkotiedotusvälineille. Ensitiedotteessa kerrotaan, tapahtuma-aika, tapahtumapaikka, tapahtumalaji, hälytetyt yksiköt sekä lisätietoja antavan henkilön nimi ja puhelinnumero
Ensitiedotteessa ei kerrota tapahtuman syytä, koska ne ovat pelastustoimen, poliisin tai tutkintaviranomaisen selvitettävinä. Ensitiedotteessa ei kerrota loukkaantuneiden määrää eikä vammojen tyyppiä, koska niistä kertovat terveysviranomaiset. Ensitiedotteessa ei kerrota kuolleiden määrää, koska sen ilmoittaa poliisi. Ensitiedotteessa ei kerrota vain johonkin yksilöön kohdistuvia tapahtumia, kuten sairauskohtausta, tapaturmaa tai itsemurhaa.
Reaaliaikainen onnettomuusseuranta Reaaliaikainen onnettomuusseuranta on nähtävissä Peto-media -palvelun verkkosivuilla. Se on mediapalvelu, joka on sisäasianministeriön järjestämä tiedottamista varten.
Onnettomuuksia rikos, kuten väkivaltarikos tulipalo merionnettomuus luonnonkatastrofit maanjäristys tulva tornado tsunami tulivuorenpurkaus ihmisen aiheuttamat katastrofit rakenteiden romahtaminen joko tulen, räjähdyksen (terrorismi) tai huonon suunnittelun takia ilmaonnettomuudet liikenneonnettomuus hallinnollinen onnettomuuden tila, kuten terrorismi tai sotatila
Henkilöonnettomuudet Loukkaantuneille annetaan välitön ensiapu, jotta henkilövahingot jäisivät mahdollisimman pieniksi. Kysymys on usein minuuteista. Loukkaantuneet kuljetetaan ambulanssilla sairaaloihin, ensiapuasemiin tai muihin terveydenhoitoa antaviin laitoksiin. Siellä vammoja voidaan diagnosoida tarkemmin ja antaa tarvittava hoito.
Tulipalo Tulipaloja on erilaisia, joita voivat esimerkiksi olla: - rakennuspalot - liikennevälinepalot - maastopalot - kemikaalipalot jne.
Palokunnilla on ennalta ohjeet kuinka toimitaan erilaisissa palotilanteissa. Esimerkiksi rakennuspaloissa pyritään selvittämään onko rakennuksessa henkiä vaarassa vai onko rakennus tyhjillään. Rakennus pyritään säästämään parhaan mukaan, mutta jos rakennus on ilmiliekeissä, ei ole välttämättä syytä ponnistella raskaasti vaan tärkeää on valvoa, ettei palo laajene maastoon tai toisiin rakennuksiin. Rakennuspalot (kuten maastopalotkin) saattavat vaatia useiden palokuntien yhteistyötä palopaikalla, koska veden kulutus on suuri. Myös miehistöä tarvitaan paljon. Tilannetta johtaa päivystävä pelastusviranomainen, joka on yleensä palomestari tai esimerkiksi päivystävä päällikkö.
Vedestä pelastaminen Vedestä pelastamista on ainakin kahdenlaista: pintapelastus, sekä pelastussukellus. Pintapelastus kuuluu jokaiselle ensimmäisen lähdön palokunnalle (lähtöaika enintään 5 minuuttia). Pintapelastuksella tarkoitetaan uhrin pelastamista suoraan pinnalta tai välittömästi pinnan alta. Pintapelastuksessa on käytössä omat puvut, sekä apuvälineenä pintapelastuslauta. Pelastussukellus astuu kuvaan, jos /kun uhri on jo vajonnut pinnan alle, jolloin tehtävä ei enää ole pintapelastusta. Pelastussukeltajat ovat ainakin vakinaisissa palokunnissa, sekä myös joissakin VPK:issa ja PVPK:issa. Jos uhria ei löydy sukelluksessakaan, aloitetaan poliisin toimesta ns. naaraaminen, eli veneestä pudotetaan lankoja, joiden päässä on koukkuja ja lopulta uhri tarttuu kiinni koukkuun ja hänet saatetaan löytää.
Liikenneonnettomuudet Maantieliikenteessä tapahtuvat onnettomuuksien pelastus kulkee seuraavasti: varoita, pelasta, jälkihoida. Hätäpuhelu ohjautuu alueen hätäkeskukseen, joka määrittää avun tarpeen ja suorittaa hälytyksen eri viranomaisille. Tieliikenneonnettomuudet voidaan jakaa seuraavasti: 1. Muu tieliikenneonnettomuus, tai -onnettomuuden uhka 2. Peltikolari (vain poliisi) 3. Tieliikenneonnettomuus, pieni 4. Tieliikenneonnettomuus, keskisuuri 5. Tieliikenneonnettomuus, suuri
Hätäkeskus hälyttää peltikolareihin yleensä ainoastaan poliisin. Jos onnettomuudessa on henkilövahinkoja tms. lähtee hälytykseen myös aluepelastuslaitoksen lähin palokunta. Näin menetellään pienissä, keskisuurissa ja isoissa. Sairaankuljetus tulee myös samoihin tilanteisiin. Jos potilaita on onnettomuudessa enemmän kuin yksi, lähetetään kohteeseen tarvittu määrä ambulansseja. Sama pätee myös palokunnan puolella: mikäli on kyseessä isompi onnettomuus, hälytetään kohteeseen myös apuvoimia naapuri palokunnista. Palokunta suorittaa kohteessa ajoneuvon syttymiseneston, liikenteenvaroituksen (mikäli poliisi ei ole kohteessa), avustaa sairaankuljetusta, irrottaa mahdollisen kiinni jääneen potilaan, sekä mahdollisissa palotilanteissa suorittaa sammutuksen.
On olemassa vielä mm: vesi-, maasto-, raideliikenne- ja ilmailuliikenneonnettomuuksia, sekä onnettomuusvaaroja (esimerkiksi ilmailuliikenneonnettomuus vaara pieni, keskisuuri, suuri).
Pelastustoiminta Suomessa pienoiskuva|Suomen pelastustoimen tunnus. Pelastuslaitokset 1.1.2023 alkaen pienoiskuva|Kartta Suomen pelastuslaitosten toimialueista. Maakunta- ja soteuudistuksen myötä pelastustoiminnan järjestämisvastuu siirtyi vastuukunnilta ja kuntayhtymiltä uusille hyvinvointialueille 1. tammikuuta 2023 alkaen. Numero Pelastuslaitos Hallinto 9 kehyksetön|30px Etelä-Karjalan pelastuslaitos Etelä-Karjalan hyvinvointialue 14 kehyksetön|30px Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue 10 kehyksetön|30px Etelä-Savon pelastuslaitos Etelä-Savon hyvinvointialue 1 kehyksetön|30px Helsingin kaupungin pelastuslaitos Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala 4 kehyksetön|30px Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Itä-Uudenmaan hyvinvointialue 20 kehyksetön|30px Kainuun pelastuslaitos Kainuun hyvinvointialue 6 kehyksetön|30px Kanta-Hämeen pelastuslaitos Kanta-Hämeen hyvinvointialue 16 kehyksetön|30px Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue 11 kehyksetön|30px Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen hyvinvointialue 3 kehyksetön|30x30px Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Vantaan ja Keravan hyvinvointialue(palvelee myös Keski-Uudenmaan hyvinvointialuetta) 8 kehyksetön|30px Kymenlaakson pelastuslaitos Kymenlaakson hyvinvointialue 21 kehyksetön|30px Lapin pelastuslaitos Lapin hyvinvointialue 2 kehyksetön|30px Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue 12 kehyksetön|30x30px Pirkanmaan pelastuslaitos Pirkanmaan hyvinvointialue 15 kehyksetön|30x30px Pohjanmaan pelastuslaitos Pohjanmaan hyvinvointialue 18 kehyksetön|30px Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Pohjois-Karjalan hyvinvointialue 19 kehyksetön|30px Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue 17 kehyksetön|30px Pohjois-Savon pelastuslaitos Pohjois-Savon hyvinvointialue 7 kehyksetön|30px Päijät-Hämeen pelastuslaitos Päijät-Hämeen hyvinvointialue 13 kehyksetön|30px Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan hyvinvointialue 5 kehyksetön|30px Varsinais-Suomen pelastuslaitos Varsinais-Suomen hyvinvointialue Pelastuslaitokset 1.1.2004–31.12.2022 pienoiskuva|Suomen pelastuslaitosten toimialueet vuosina 2004–2022. Pelastustoimen tehtävät kuuluivat aiemmin yksittäisille kunnille, mutta vuonna 2004 ne siirrettiin 22 alueellisen pelastuslaitoksen tehtäviksi. Pelastustoimen aluejaon oli tarkoitus vastata maakuntajakoa, ja se oli seuraava: