Pusulanjoen alue (vesistöaluetunnus 23.06) on Uudellamaalla Lohjalla, Vihdissä ja Karkkilassa sekä Varsinais-Suomen Somerolla sijaitseva Karjaanjoen vesistön (23) toisen jakovaiheen vesistöalue. Pusulanjoen alue laskee Lohjanjärven alueeseen (23.02).
Yleistä Vesistöalueen sijainti Pusulanjoen alue muodostaa Häntäjoen yläpuolisesta valuma-alueesta alaosan (pinta-ala ) ja siihen laskee valuma-alueen yläosa Nummenjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 23.07, pinta-ala ). Pusulanjoen alue sisältää Häntäjoen valuma-alueen suurimman sivujoen Pusulanjoen.
Vesistöalue on 30 kilometriä pitkä ja 15 kilometriä leveä. Se sijaitsee pääosin läntisellä Uudellamaalla ja hieman myös Varsinais-Suomessa, Lohjanharjun länsipuolella. Siihen kuuluvat alajuoksulla Pitkäjärvi ja Pusulanjärvi, ja yläjuoksulla esimerkiksi Arimaa, Tarkeelanjärvi, Vahermanjärvi, Tämäkohtu, Salovesi ja Heinjärvi, sekä joukko pienempiä järviä. Vesistö saa alkunsa Someron ja Karkkilan väliseltä järviylängöltä, josta vesi kerääntyy purojen ja jokien välityksellä Nummenjokeen ja siitä eteenpäin Maikkalanselkään ja Lohjanjärveen. Lohjanjärvi puolestaan laskee Mustionjokea pitkin Pohjanpitäjänlahteen.
Pusulanjoen alue sijaitsee Karjaanjoen vesistöalueen eteläosan luoteispuolella Toisen Salpausselän pohjoispuolella ja suurimmaksi osaksi Kolmannen Salpausselän kaakkoispuolella. Vesistöalueen itäpuolella on Karjaanjoen vesistön toisen jakovaiheen alueita ja valuma-alueita: etelässä on Hiidenveden alue (23.03), pohjoisempana Vanjoen alue (23.04) ja pohjoisimpana Nuijajoen valuma-alue (23.08). Lännessä ja pohjoisessa sijaitsee muita päävesistöalueita: lounaassa on Kiskonjoen–Perniönjoen vesistö (24), lännessä Uskelanjoen vesistö (25), luoteessa Paimionjoen vesistö (27) ja pohjoisessa on Kokemäenjoen vesistö (35).
Pääuoman kulun ja pituuden määritys Karjaanjoen vesistön pääuoma kulkee Maikkalanselän kautta ja siksi voidaan Maikkalanselkään laskeva Häntäjoki lukea pääuoman sivujoeksi. Koska sivu-uomat voivat yläjuoksullaan haarautua, on myös sivu-uomilla oma pääuomansa, joka määräytyy vastaavalla tavalla kuin vesistön pääuoma. Pusulanjoen alueen laskujoen pääuoman pituudesta ei löydy lähdetietoa, joten se kuvaillaan tässä. Aluksi on hyvä huomata, ettei Pusulanjoki muodostaa Pusulanjoen alueen pääuomaa, vaan se on varsinaisen pääuoman kanssa lähes tasaveroinen sivujoki. Varsinainen pääuoma virtaa kahdessa toisen jakovaiheen vesistöalueessa, eli Pusulanjoen alueella ja Nummenjoen valuma-alueella. Kuten yleensäkin tehdään, valitaan pääuomaan kussakin jokihaarassa yleensä se uoma, jossa virtaa eniten vettä. Suomessa on harvoin määritetty virtaamat kullekin jokihaaralle erikseen, joten tässä käytetään apuna tietoa jokihaaran valuma-alueen pinta-alasta. Pinta-ala ja virtaama korreloivat toisensa kanssa hyvin pienillä valuma-alueilla, jossa sadanta on melko tasaista. Pusulanjoen alueen laskujoki on Häntäjoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 602 km² . Se muodostaa alimman osuuden Häntäjoki–Sitarlanjoki–Härkäjoki–Nummenjoki-jatkumossa, sillä samalla joella on eri kohdissa erilaiset nimet. Nummenjoki alkaa Pitkäjärvestä lähes samasta kohdasta, johon Hämjoki laskee, ja virtaa Pusulanjoen alueelle aikoinaan kuivatetun Hyvelänjärven kohdalle. Tähän kohtaan yhtyy pohjoisesta tuleva Pusulanjoki, joka on antanut nimensä vesistöalue. Pusulanjoen valuma-alueen pinta-ala on 252,51 km² ja Nummenjoen 271,49 km² . Tämän perusteella pääuomaan valitaan Nummenjoen haara. Kun Pitkäjärven valuma-alueen pinta-ala on 216,91 km² ja Hämjoella 47,71 km², valitaan Pitkäjärvi pääuomaan. Pitkäjärveen laskee pohjoisesta tuleva Somerojoki, jonka valuma-alue on 184,31 km². Jokiuomalla, joka alkaa Oinasjärvestä, on myös nimet Sikanoja, Myllykoski ja Pitkiönjoki. Nämä muodostavat Somerojoki–Sikanoja–Pitkiönjoki-jatkumon. Somerojoen sivujoista suurin on Kivanoja, jonka valuma-alueen koko on 26,24 km². Toisaalta Oinasjärven valuma-aluetta on 91,75 km². Oinasjärveen laskee kaksi merkittävää jokea: Mäentaanjoki (62,09 km²) ja Ropakonjoki (21,76 km²). Näistä Mäentaanjoki otetaan mukaan pääuomaan. Vesistöviranomaisen Paikkatietopalveluun merkitsemiä tärkeimpiä virtavesiä on latva-alueella vain muutama. Pääuomaan voidaan täällä merkitä vesistöketju Mäentaanjoki, Lahnalammi, Haisevanjoki, Arimaa, Myllyjoki, Myllyjärvi, Välijoki, Levo-Patamo, Vaihijoki ja Patamo. Patamoon tulee pohjoisesta Särkijärven laskuoja Myllyoja ja etelästä Kivijärven laskuoja. Näiden valuma-alueet on merkitty alkamaan vain järvien luusuasta, jonka pinta-ala on Särkijärvellä 3,65 km² ja Kivijärvellä 3,28 km². Koska kummankin laskuojan pituus on lähes yhtä pitkä, voisi pääuomaan liittää kumman järven haluaa. Pääuoman tarkastelu päättyy tässä yhteydessä kuitenkin Patamoon.
Häntäjoesta alkavan pääuoman pituus saadaan laskemalla yhteen kaikkien osuuksien pituudet. Ne voidaan poimia vesistöviranomaisen tiedoista, jotka on julkaistu esimerkiksi Paikkatietoikkunassa. Uomanpituus Häntäjoesta Pitkäjärveen on 19,5 kilometriä pitkä, Pitkäjärven järvenselkä on 5,2 kilometriä pitkä, joki Oinasjärvelle on 17,2 kilometriä, ja vielä Oinasjärven osuus ja pääuoman latvaosuus Patamon luusualle on 15,3 kilometriä lisää. Riippuen siitä, kummalle järvelle vie pääuoman, saadaan pituuteen vielä joko 4,3 tai 5,6 kilometriä lisää. Pääuoman pituudeksi voidaan ilmoittaa näistä se lyhyempi pituus eli 61,5 kilometriä.
Vesistöalueen jako Pusulanjoen alue jaetaan kolmannessa vesistöaluejaossa kahdeksaan vesistöalueeseen, jotka laskevat kaikki Nummenjokeen tai sen alajuoksun jokiosuuksiin. Nummenjoki ja Pitkäjärvi muodostavat vesistöalueen pääuoman, joka alkaa Nummenjoen valuma-alueelta (23.07) ja virtaa Pusulanjoen alueen läpi. Pääuomaan yhtyy Pusulanjoki, joka on saman kokoluokan joki kuin Nummenjoki. Nummenjoki ja Pusulanjoki muodostavatkin vesistöalueiden latvahaarat, joista Pusulanjoen latvahaaran vesistöjä esitellään alla olevissa vesistöalueissa.
Häntäjoen ja Nummenjoen pääuoman sivu-uomia Vesistöalueen pääuoman sivu-uomia on koottu vesistöviranomaisen tietokannasta ja kartoista alla olevaan taulukkoon. Sarakkeessa ”Etäisyys joensuuhun” olevat luvut esittävät pääreitin kohta kilometreinä mitattuna Maikkalanselältä . Huomaa, että Häntäjoen joensuulta on matkaa merelle noin 75 kilometriä. ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. Jos arvon edessä on tähti (*), on kyseessä vain lasku-uoman alajuoksun pituus. ”Virtaamalla” tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ) ja ”valuma-alue” on sen pinta-ala. Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja ne on solukohdennettu rivin oikeassa sarakkeessa rivikohtaisesti. lasku-uomannimi pääuomankohta etäisyysjoensuuhun(km) joenpituus(km) virtaama(MQ)(m³/s) valuma-alue(km²) lähteet Häntäjoki yhtyy Karjaanjoen vesistöalueen pääuomaan laskemalla Maikkalanselkään. Savijärven uoma Millola 1 2 4 3,3,4,6,–,4 Kyynäräjärven oja Sitarla 4 4 11 3,3,4,6,–,4 Koisjärven oja Hyrsylä 7 14 28 3,3,4,6,–,2 Murronoja Saukkola 10 6 10 3,3,4,6,–,4 Kunnamonoja Saukkola 12 2 3,3,6,3,–,– Kurjenoja Saukkola 14 3 3,3,6,3,–,– Humaloja Pikku-Huitti 16 4 3,3,6,3,–,– Pusulanjoki Pikku-Huitti 16 49 253 1,1,1,1,–,1 Ylin osuus on Nummenjokea, joka saa alkunsa 3,6 kilometrin pääsä sijaitsevastaNummenjoen valuma-alueella sijaitsevasta Pitkäjärvestä. Vesistöalueen raja sijaitseeNummenkosken vesivoimalaitoksella. Lähteet: 1 = tieto luettu joen omasta artikkelista, 2 = Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet , 3 = Karttapaikka-verkkopalvelu , 4 = Paikkatietoikkuna-verkkopalvelu , 6 =mittaamiseen käytetty Paikkatietoikkunaa ja Karttapaikkaa yhdessä.
Sitarlanjoen-Härkäjoen alue (23.061) Vesistöalueen pinta-ala on 70,44 km² ja valuma-alueen koko 601,68 km². Sen järvisyys on 1,85 %, joten järviä on vähän. Sen merkittävimmät joet ovat vesistöalueen pääuoma, johon kuuluvat vesistöalueella Häntäjoki, Sitarlanjoki, Härkäjoki ja Nummenjoki peräkkäiset jokiosuudet, sekä pääuomaan yhtyvä sivujoki Pusulanjoki. Nummenjoki tulee ylempänä sijaitsevasta Nummenjoen valuma-alueesta. Pusulanjoen valuma-alue jakautuu Pusulanjoen alueella neljään peräkkäiseen vesistöalueeseen (23.061–23.064).
Valuma-alueen pääuomaan yhtyy sivu-uomia. Heti alussa on Häntäjoen vieressä sijaitseva Savijärvi (26 ha), jonka kanava yhtyy siihen lännestä. Ylempänä yhtyy Sitarlanjokeen idästä tuleva Kyynäräjärven lasku-uoma, joka alkaa Kyynäräjärvestä (12 ha). Tämänkään valuma-alueella ei ole muita lampia. Sitarlanjoki alkaa Musterpyynjärvestä (50 ha), johon laskee Härkäjoki. Härkäjokeen yhtyy Koisjärvenoja (joka esitellään alinna). Lähes samaan kohtaan Härkäjokea yhtyy Hyrsylässä pieni Ruutinlammen (8 ha) laskuoja. Saukkolan itäpuolelle Härkäjokeen yhtyy Murronoja eli Leskelänoja. Sen valuma-alueelta löytyvät Mettulanlampi (9 ha) sekä pienemmät Kaitalampi (2 ha) ja Rajalammenojaan padottu tekolampi.
Pääuoman tärkein sivu-uoma on Pusulanjoki. Sen alajuoksu alkaa Pusulanjärvestä ja se yhtyy Nummenjokeen. Pusulanjoen sivu-uomia ovat esimerkiksi järvetön Kolmoja ja Myllyoja (esitellään alempana).
Pusulanjärven alue (23.062) Vesistöalueen pinta-ala on 63,32 km² ja valuma-alueen koko 224,88 km². Vesistöalueen laskujoki on Pusulanjärvestä (207 ha) alkava Pusulanjoki, jonka yläjuoksun osuus tulee järven pohjoisrantaan, alkaen ensin ylempänä sijaitsevasta Tarkeelanjärven alueesta. Pusulanjoen yläjuoksuun yhtyviä virtavesiä ovat Pusulanjärveen laskeva Hirvijoki (kuvaillaan alempana) ja joen alajuoksulta lukien esimerkiksi Kilpiönjoki, Muslamminoja, Kylmälähteenoja, Karisjärven oja, Räpsänjoki (kuvaillaan alempana) ja Koivuniemenoja.
Muslamminoja alkaa Iso Mustalammesta (10 ha). Muslamminojalla on sivuhaara Pikku Muslamminoja, joka alkaa Pikku Muslammista. Lammen yläjuoksulla sijaitsevat vielä Mustlampi (3 ha) ja muutama tekolampi. Kylmälähteenoja yhtyy Pusulanjokeen Kolmehaarassa. Sillä on kaksi latvahaaraa Kouhinoja ja Orinoja eli Kotajoki. Kouhinoja alkaa Löytystä (83 ha) ja sen rinnalla sijaitsevasta Pojannosta (1 ha). Sen jälkeen se laskettelee kahden patolammen Kouhinojan pohjoisemman (1 ha) ja eteläisen patolammen (1 ha) läpi ja yhtyy Kylmälähteenojaksi. Kouhijoella on muutama sivuoja. Orinojan valuma-alueella sijaitsevat alajuoksulla Vartlampi (3 ha) ja Kylmälähde, keskijuoksulla Hauhulannummella Nummilampi (3 ha) ja Valkiavesi (5 ha), ja yläjuoksulla Ahilampi (4 ha), Kiima ja Tuhkuri. Karisjärvestä (55 ha) yhtyy Pusulanjokeen Karisjärvellä. Järveen laskee pieniä ojia, jossa esimerkiksi Vallinojan valuma-alueella sijaitsee Kakarlampi (1 ha). Muissa ojissa ei ole merkittäviä järviä tai lampia.
Tarkeelanjärven alue (23.063) Vesistöalueen pinta-ala on 44,18 km² ja valuma-alueen koko 67,17 km². Sen järvisyys on 19,85 %, joten järviä on pinta-alaan nähden eniten. Vesistöalueen laskujoki on Niemilammesta (17 ha) alkava Pusulanjoki. Pusulanjoen valuma-alueen pääuoma jatkuu yläjuoksulla vesistöreittinä, jossa järvet ja niiden väliset virtavedet seuraavat toisiaan. Pääuoman ylin järvi on Saarijärvi (144 ha), johon laskee yläpuolisen vesistöalueen laskujoki Salovedestä. Saarijärvi laskee Tammenjokea myöten Jäljänjärveen (54 ha), ja Jäljänjärvi vuorostaan jokiuomaa myöten Saukonpäähän (30 ha), ja se Saukonpäänjoeka pitkin Antiaiseen (88 ha) ja edelleen Vahermanjärveen (201 ha) ja lopuksi Myllypuroa (jonka keskellä sijaitsee Tytylampi (2 ha)) myöten Tarkeelanjärveen (88 ha) ja yllä mainittuun Niemilampeen.