Suomen puolustusmenot ovat Suomen valtion sotilaalliseen puolustamiseen käytettyjä varoja.
Vuonna 2026 Suomen on määrä käyttää puolustukseen 7,7 miljardia euroa. Kustannukset ovat valtioneuvoston mukaan 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Suomen puolustusmenoista päättää Suomen hallitus. Puolustusmenojen tasoon on vaikuttanut vuodesta 2023 lähtien myös Suomen jäsenyys sotilasliitto Natossa. Nato on asettanut tavoitteekseen, että kunkin jäsenmaan puolustusmenot kattaisivat viisi prosenttia bruttokansantuotteesta.
Puolustusmenoja on kasvatettu merkittävästi 2020-luvulla. Taustalla ovat Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 ja Suomen päätös liittyä sotilasliitto Naton jäseneksi.
Historiallinen kehitys Suomi alensi tuntuvasti puolustusmenoja puolustusvoimauudistuksessa 2012–2015, jolloin puolustusmenot pudotettiin 1,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Ukrainan sodan sytyttyä vuonna 2014 Suomi vahvisti nopean toiminnan joukkojaan ja investoi pitkän kantaman aseistukseen hankkimalla panssarihaupitseja, raketinheittimiä ja ilmasta maahan ammuttavia JASSM-ohjuksia.
Suomen puolustusmenojen osuus bkt:sta kääntyi kasvuun 2021. Vuonna 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan hallitus teki kahden miljardin lisähankinnan. Ukrainan sodan alettua Suomi on kasvattanut sodanajan joukkojaan 280 000 sotilaaseen ja päättänyt vahvistaa reserviä miljoonaan sotilaaseen 2030-luvun alkuun mennessä.
Vuonna 2026 Suomen on määrä käyttää puolustukseen 7,7 miljardia euroa. Kustannukset ovat valtioneuvoston mukaan 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomi kuuluu Baltian maiden, Puolan, Norjan ja Tanskan ohella Euroopan maihin, jotka käyttävät eniten puolustukseen suhteessa bruttokansantuotteeseensa.
Hallitus esitti vuonna 2025, että puolustusmenot tulisi nostaa kolmeen prosenttiin bkt:stä vuoteen 2029 mennessä.
Puolustusbudjetti on kuusinkertaistumassa vuodesta 2000 vuoteen 2035. Vuonna 2029 budjetin ennakoidaan olevan 8,5 ja vuonna 2035 nykyennusteiden mukaan noin 11 miljardia euroa. +Suomen puolustusmenojen osuus bkt:stä 2014-2025VuosiOsuus bkt:stä (prosenttia)20141,4620151,4620161,4320171,3920181,4020191,4620201,5420211,4120221,6920232,1220242,1120252,87 Vuonna 2021 julkaistussa opinnäytetyössä havaittiin, että Suomen puolustusvoimien budjettiin vaikuttivat vuosina 1988-2020 julkisen talouden tilanne ja etenkin koettu sotilaallinen uhka. Hallituksen poliittisella suuntauksella tai kansalaisten tuella puolustukselle ei havaittu olevan tilastollista yhteyttä, toisin kuin useimmissa muissa länsimaissa.
Nato-jäsenyyden vaikutus Sotilasliitto Nato nosti tavoitteensa kahteen prosenttiin bkt:sta vuonna 2014.
Suomen puolustusmenot saavuttivat kahden prosentin tason samana vuonna kun se liittyi Naton jäseneksi 2023.
Vuonna 2025 Nato asetti uudeksi tavoitteekseen viisi prosenttia bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteesta varsinaisia puolustusmenoja on 3,5 prosenttia sekä laajemmin yhteiskunnan turvallisuutta vahvistaviin menoihin 1,5 prosenttia.
Varsinaisiin puolustusmenoihin asketaan Naton määritelmien mukaan valtion puolustusbudjetti eli puolustusministeriön hallinnonalan menot, osa Rajavartiolaitoksen menoista, ulkoministeriön osuus sotilaallisesta kriisinhallinnasta sekä puolustushallinnon eläkemaksut.
Suurhankinnat Puolustusmenojen kasvua 2020-luvulla ovat vauhdittaneet useat suuret puolustusmateriaalihankkeet. Merkittävimpiä ovat olleet Ilmavoimien HX-hävittäjähanke, Merivoimien Laivue 2020 -hanke sekä Israelilta hankittava Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmä.
Vuonna 2021 Suomi päätti hankkia 64 Lockheed Martin F-35A -monitoimihävittäjää korvaamaan Ilmavoimien F/A-18 Hornet -kaluston. Hankkeen kokonaisrahoitus on 10 miljardia euroa.
Merivoimien Laivue 2020 -hankkeessa hankitaan neljä Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettia korvaamaan seitsemän käytöstä poistuvaa alusta. Hankkeen kokonaisarvo on noin 1,3 miljardia euroa.
Vuonna 2023 Suomi päätti hankkia Israelista Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmän. Hankinnan arvo oli noin 316 miljoonaa euroa.
Keskustelu ja kritiikki Joidenkin sotilasasiantuntijoiden mukaan puolustusmenoja alimitoitettiin ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan 2022.
Naton prosenttimääräistä tavoitetta jäsenmaiden puolustusmäärärahoista on kritisoitu presidentti Donald Trumpin mielivaltaiseksi päätökseksi. Prosenttiosuuteen keskittymistä on myös kritisoitu siitä, ettei luku kerro mitä rahalla ostetaan.
Kritiikkiä on herättänyt myös se, että Nato ei sisällytä asevelvollisuuden kustannuksia laskelmiinsa jäsenvaltioiden puolustusmenoista. Muissa Nato-maissa palkka-armeijoiden kustannukset lasketaan puolustusmenoihin. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela on kritisoinut nykytilannetta. Etlan arvioiden mukaan asevelvollisuuden kustannus vastaa noin miljardia euroa vuodessa.
Kasvavat puolustusmenot ovat merkittävä tekijä julkisen talouden alijäämän kasvussa. Puolustusmenojen kasvattaminen on herättänyt kysymyksiä siitä, miten hyvinvointivaltion rahoittaminen voi toteutua. Lisäksi aseteollisuuden on kritisoitu olevan vain vähän aikaa työllistävä ja paljon luonnonvaroja kuluttava sektori.
Lähteet
Luokka:Suomen talous Luokka:Maanpuolustus Luokka:Suomen turvallisuuspolitiikka