Kakskerta on Lounais-Suomessa sijainnut entinen Suomen kunta, joka liitettiin Turun kaupunkiin vuoden 1968 alussa. Pääosan kunnasta muodostivat Kakskerran, Satavan ja Kulhon saaret.
Kakskerta kuului hallinnollisesti Turun ja Porin lääniin ja Varsinais-Suomen maakuntaan. Naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Kaarina, Parainen, Rymättylä ja Turku. Kakskerran pois käytöstä jäänyt ruotsinkielinen nimi oli Kaxbyrita ö. Kunta oli yksikielisesti suomenkielinen.
Kakskerran kunta liitettiin Turkuun valtioneuvoston päätöksellä vuoden 1968 alusta alkaen. Ennen lakkauttamistaan Kakskerta oli Turun ja Porin läänin maapinta-alaltaan pienin ja asukasluvultaan kuudenneksi pienin kunta.Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 18–21. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.
Historiaa
Kakskerta muodostettiin Kaarinaan kuuluvaksi saarnahuonekunnaksi vuonna 1764. Vuonna 1858 Kakskerrasta tuli kappeliseurakunta, ja samana vuonna asetettiin virkaansa Kakskerran ensimmäinen pappi.
Vuoden 1865 kunnallisasetuksen myötä Kakskerta perusti oman kunnallishallinnon. Huhtikuussa 1869 kokoontui ensimmäinen kunnallislautakunta esimiehenään kappalainen Otto Emil Erflund. Kuntakokouksen puheenjohtajaksi valittiin tilanomistaja Emil Engblom.Lappalainen, s. 127–128
Kunnan suurimmat saaret Kakskerta ja Satava yhdistettiin toisiinsa Salmelan salmen eli Höyttistensuntin ylittävällä sillalla 1930-luvun alussa.Lappalainen, s. 280 Haarlansalmi erotti kunnan pohjoispuolisesta Hirvensalon saaresta, joka kuului aiemmin Maarian kuntaan mutta liitettiin Turkuun vuonna 1944, ja se ylitettiin kapulalossilla vuoteen 1938 saakka, kunnes paikalle saatiin moottorilossi ja sille vuonna 1958 seuraksi toinen samanlainen. Toukokuussa 1940 lossin luona tapahtui 17 henkeä vaatinut turma, kun lossille saapuneen linja-auton jarrut pettivät ja auto syöksyi mereen. Se oli aikanaan Suomen suurin tieliikenneturma. Vuonna 1964 lossit korvattiin ponttonisillalla.
Kakskerran alkutuotantovaltaisesta elinkeinorakenteesta johtuen kunnan työpaikkaomavaraisuus oli heikko. Valtaosa kaupan sekä teollisuuden ja rakennustoiminnan palveluksessa olevasta väestöstä kävi työssä Turussa. Viljelmien yhteydessä oli runsaasti kasvihuoneita ja kauppapuutarhoja. Uutena tulolähteenä oli muutamalla tilalla 1960-luvulla tullut kuvaan turkistarhaus.
Valtioneuvosto liitti Kakskerran kunnan Turkuun vuonna 1968.Lappalainen, s. 161
Kakskerran seurakunta itsenäistyi Kaarinasta vuonna 1904, jolloin siihen tuli kuulumaan myös Maarian kuntaan kuulunut Hirvensalo. Seurakunta liitettiin Turun Martinseurakuntaan jo vuonna 1959 eli yhdeksän vuotta ennen itse kunnan liittämistä Turkuun.
Rakennuksia ja maisemia
Merenrannalla sijaitseva Kakskerran kivikirkko on yksilaivainen ja rakennettu vuosina 1765–1769.Lappalainen, s. 91, 94 Kakskerran alueella sijaitsevat Harjattulan kartano ja Brinkhallin kartano.
Kakskerranjärvi sijaitsee Kakskerran saaren keskellä. Järven koillispuolella on Kakskerran korkein maastonkohta, 59 metrin korkeudelle merenpinnasta ulottuva Nunnavuori.
Kylät Kakskerran kuntaan kuului seitsemän kylää, joista kolme oli Kakskerran ja neljä Satavan saarella.
Kakskerta Myllykylä Naula Penilä Harjattula, jonka kesämökkialueelle haettiin vuoden 2017 Loma-asuntomessuja
Satava Artukka Hännälä Höyttinen Kaivonen
Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Kakskerrassa ei ollut lainkaan taajamia.
Kuvia Kakskerrasta
Lähteet
Viitteet
* Luokka:Suomen entiset kunnat Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit