The Secret Reading Club of Kabul on vuonna 2026 valmistunut suomalais-norjalainen dokumenttielokuva, jonka ovat ohjanneet Shakiba Adil ja Elina Hirvonen. Se seuraa kolmea nuorta naista Afganistanissa Talibanin palattua valtaan vuonna 2021. Elokuva sai maailmanensi-iltansa Kööpenhaminan CPH:DOX-dokumenttielokuvafestivaalilla, jossa se voitti pohjoismaisen NORDIC:DOX-kilpailun palkinnon. Suomen elokuvateatteriensi-ilta oli 25. syyskuuta 2026.
Sisältö
Elokuvassa kolme Kabulissa asuvaa nuorta naista perustaa salaisen lukupiirin ja lukee Anne Frankin päiväkirjaa. He tallentavat arkeaan ja ajatuksiaan puhelimillaan samalla, kun naisten opiskelua, työntekoa ja liikkumista rajoitetaan yhä enemmän. Elokuva seuraa myös heidän pohdintaansa Afganistanista lähtemisestä. Adil esiintyy elokuvassa ja on yhteydessä naisiin.
Tuotanto ja levitys
Adil ja Hirvonen suunnittelivat yhteistä elokuvahanketta jo ennen Talibanin valtaannousua vuonna 2021. Adil piti yhteyttä Afganistanissa asuviin naisiin, jotka halusivat kertoa kokemuksistaan. Adil kertoi Ylen haastattelussa halunneensa, ettei Talibanin vallan alla elävien naisten kokemuksia unohdeta. Päähenkilöiden itse kuvaamat videot ja päiväkirjamerkinnät muodostavat keskeisen osan elokuvaa. Ohjaajien mukaan kuvamateriaalia tarkastettiin myös turvallisuuden vuoksi, jotta siinä näkyvät yksityiskohdat eivät paljastaisi kuvattavista tunnistettavia tietoja.
Elokuvan suomalainen tuotantoyhtiö on Yellow Film & TV. Sen tuottivat Pauliina Piipponen ja Marko Talli, ja norjalainen yhteistuottaja on Johanna Raita. Suomen levittäjä on Elävän kuvan keskus ELKE ry. Elokuva esitettiin myös vuoden 2026 Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla ennen Suomen teatteriensi-iltaa.
Vastaanotto
Elokuva palkittiin maaliskuussa 2026 CPH:DOX-festivaalin pohjoismaisessa NORDIC:DOX-kilpailussa. Tuomaristo nosti perusteluissaan esiin elokuvan tavan tuoda esille afganistanilaisten naisten asema ja antaa heille ääni.
Film-O-Holic.comin Pauliina Savola kiitti arviossaan naisten itse kuvaaman aineiston välittömyyttä sekä sitä, että elokuva esittää heidät myös toimijoina eikä pelkästään sorron uhreina. Episodin Werneri Pihlajamäki piti elokuvan aiheen käsittelyä harkittuna mutta arvosteli osaa Suomessa kuvatuista kohtauksista ja väkivallan suorasta esittämisestä. POV Magazinen Nidhil Vohra kehui päähenkilöiden tavoitteiden nostamista kerronnan keskiöön mutta arvioi lukupiirin jäävän elokuvassa enemmän kerronnalliseksi yhdistäväksi tekijäksi kuin selvästi kuvatuksi muutoksen välineeksi.
Lähteet
Luokka:Vuoden 2026 suomalaiset elokuvat Luokka:Suomalaiset dokumenttielokuvat