Lumo Kodit Oyj on suomalainen kiinteistösijoittaja. Kiinteistöjen arvolla mitattuna se on Suomen suurin asuntosijoittaja. Osuuskunta VVO perustettiin vuonna 1969 tuottamaan sosiaalisesti tuettuja asuntoja. Vuonna 2017 VVO-Yhtymä Oyj:stä tuli Kojamo Oyj, jonka asunnoista enemmistö oli vapaarahoitteisia. Vuonna 2026 nimensä Lumo Kodit Oyj:ksi muuttaneella yhtiöllä on vain vapaarahoitteisia asuntoja.

Historia Osuuskunta VVO (1969–1996)

Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta perustettiin 29. tammikuuta 1969. Perustajiin kuului ammattijärjestöjä ja osuuskuntaliike: SAK, sen 16 jäsenliittoa sekä E-osuustoimintaliike ja sen Rakennusliike Haka Oy. Elettiin aikaa, jolloin kaupungeissa asuvilla työläisillä oli pulaa edullisista asunnoista, sillä maaltamuutto oli vilkasta. Osuuskunnan ensimmäiset vuokra-asunnot valmistuivat vuonna 1970 Vantaalle Malminiittyyn.

Ben Grass aloitti VVO:n pitkäaikaisena johtajana vuonna 1973. Osuuskunnassa oli silloin viisi työntekijää ja sen tehtävä oli hankkia tontteja ja rahoitusta. 1970-luvun lopulla osuuskunnalla oli jo yli 5 000 vuokra-asuntoa 28 paikkakunnalla.

Kesällä 1991 Valtakunnallinen vuokratalo-osuuskunta VVO perusti Haka Oy:n kanssa tytäryhtiön tuottamaan ja ylläpitämään korkotuettuja vuokra-asuntoja. Haka oli silloin Suomen suurin asuntorakentaja. VVO omisti Vuokratalot Oy:n enemmistön, 61 prosenttia. VVO käynnisti asumisoikeustuotannon 1990-luvulla Euroopasta ja Pohjoismaista haettujen vaikutteiden myötä.

Osakeyhtiö VVO (1997–2016)

Osuuskunnasta tuli osakeyhtiö VVO-yhtymä Oy vuonna 1997. Yhtiömuoto vaihdettiin julkiseksi osakeyhtiöksi ja yhtiön nimeksi tuli VVO-yhtymä Oyj vuonna 2001.

Vuonna 2004 yhtiöllä oli lähes 500 työntekijää ja se omisti noin 40 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa. Tammikuussa VVO:n konsernijohtajaksi valittiin Olli Salakka hänen edeltäjänsä Ben Grassin jäädessä eläkkeelle. Edellisissä töissään Salakka oli vastannut asuntotuotannosta, johon VVO alkoi nyt aiempaa enemmän panostaa. Vapaarahoitteisen tuotannon osuus oli alkanut kasvaa yhtiössä, jonka juuret olivat sosiaalisessa asuntotuotannossa. Yhtiö vastasi aluerakentamisesta muun muassa entisellä Fortumin alueella Vantaalla ja Mikkelän alueella Espoossa.

Varatoimitusjohtaja Urpo Piilo nimitettiin yhtiön toimitusjohtajaksi helmikuussa 2011 Salakan seuraajaksi. Kun Piilo jäi eläkkeelle saman vuoden aikana, häntä seurasi elokuussa virkaan nimitetty Jani Nieminen.

Alkuvuonna 2012 yhtiötä arvosteltiin julkisuudessa, kun se oli perinyt tasausjärjestelmään vedoten valtion korkotuetusta kohteestaan suurempaa vuokraa kuin mitä oli ARA:lle ilmoittanut. VVO:n omistajiin kuului ammattiliittoja, eläkeyhtiöitä, säätiöitä, rahastoja ja kaupunkeja. Yhtiöllä oli lähes 40 000 vuokra-asuntoa 45 paikkakunnalla. Yhtiö alkoi sijoittaa myös vapailla markkinoilla toimivaan kaupalliseen vuokra-asumiseen. Lokakuussa VVO Kodit Oy:n rakennuttama Helsingin Hermannissa sijaitseva Asunto Oy Helsingin Tervapääskynen voitti vuoden 2012 Kestävä Kivitalo -palkinnon.

Lumo-brändiä alettiin käyttää syyskuussa 2014. Marraskuuussa Ilta-Sanomat arvosteli VVO:n hallituksessa istunutta Antti Rinnettä, joka oli esiintynyt julkisuudessa ahneuden vastustajana. Lehden mukaan Rinteen olisi pitänyt ehdottaa VVO:n voittojen käyttämistä vuokranalennuksiin.

Vuonna 2015 VVO maksoi osinkoja ennätykselliset 22 miljoonaa euroa. Kesäkuussa yhtiö osti SDP:ltä sen vanhan Puoluetalon Helsingistä. Osoitteesssa Saariniemenkatu 6 sijaitsevaan taloon saneerattiin Lumo-vuokra-asuntoja. Lokakuussa yhtö lanseerasi verkkokaupan Lumo-asuntojen vuokraamiseen. Tarjolla oli vain hetivapaita asuntoja. Marraskuussa VVO ja Y-Säätiö kertoivat suunnitelmistaan, joiden mukaan Y-Säätiö ostaisi VVO:lta yli 8600 asuntoa ja saisi kaupan mukana myös 60 VVO:n työntekijää.

Kuluttajaliitto vertaili maaliskuussa 2016 vapaana olevien vuokra-asuntojen hintoja Oikotie-palvelussa. Selvityksen mukaan vapaarahoitteisissa asunnoissa vuokra oli edullisempi kuin esimerkiksi VVO:n ja Saton tarjoamissa korkotuetuissa asunnoissa. Syiden epäiltiin liittyvän julkiseen asumistukeen tai korkotuetuissa asunnoissa olevien vuokralaisten mahdollisiin maksuhäiriöihin. Yhtiö päätti keväällä maksaa omistajilleen 37 miljoonan euron osingot. Syksyllä kerrottiin, että VVO jakaa vielä 67 miljoonan euron lisäosingot. Lisäosingot liittyivät kesällä tapahtuneeseen kauppaan, jossa VVO myi vuokrasäänneltyjä vuokra-asuntojaan Y-Säätiölle 68 miljoonalla eurolla. Liiketoiminnallisesti strategisen kaupan myötä VVO alkoi keskittyä markkinaehtoiseen liiketoimintaan, jonka osuus sen asuntokannasta nousi lähes 90 prosenttiin. Syyskuussa kansanedustaja Leena Meri teki eduskunnassa kirjallisen kysymyksen siitä, miksei yleishyödyllisten ammattiliittojen tarvitse yleensä maksaa osingoista veroja.

Kojamo (2017–2026)

Yhtiön rakennuttama Helsingin Viuhka valittiin vuoden 2016 betonirakenteeksi tammikuussa 2017. Maaliskuussa VVO-Yhtymä Oyj muutti nimekseen Kojamo Oyj. Sana merkitsee suurta koiraslohta. Muutoksella haluttiin erottaa paremmin yhtiön tarjoamat kodit: kaupallista puolta edusti 31 000 Lumo-kotia, ei-kaupallisia VVO-koteja oli 3800. Yhtiö osti Helsingin keskustasta seitsemän Metropolialta vapautunutta arvokiinteistöä. Niihin kuului Bulevardilla sijaitsevia entisen Teknillisen korkeakoulun rakennuksia, Meilahdessa sijaitseva entinen sairaanhoito-opisto, Torkkelinmäen "eduskuntatalo", Kottaraisen kortteli Kampissa ja Kätilöopiston C-siipi. Kaupan arvo oli noin 81 miljoonaa euroa.

Helmikuussa 2018 yhtiön suurimmat omistajat olivat ruotsalainen kiinteistöyhtiö Heimstaden Bostad, eläkevakuutusyhtiöt Ilmarinen ja Varma, Teollisuusliitto, OAJ ja Ammattiliitto Pro. Toukokuussa Kojamo kertoi harkitsevansa listautumista Helsingin pörssiin. Yhtiön toiminta oli keskittynyt seitsemään suomalaiseen kasvukeskukseen. Listaututuminen tapahtui kesäkuussa.

Kesällä 2019 Kojamo myi Olo Asunnoille lähes 500 vuokra-asuntoa. Ne sijaitsivat Hämeenlinnassa, Järvenpäässä, Kajaanissa, Kirkkonummella, Lahdessa, Lappeenrannassa, Mikkelissä, Porvoossa ja Rovaniemellä.

Kontulan tornitalo Helsingissä valmistui kesällä 2021.

Alkuvuonna 2022 purettiin Puotilan vanhan ostoskeskus, jonka tilalle yhtiö rakensi vuokrakerrostalon. Helsingin Kalasataman Lumo One -pilvenpiirtäjä valmistui kesällä.

Syksyllä 2023 yhtiön omistamaan Teknillisen korkeakoulun vanhaan kemian laitokseen Bulevardille valmistui noin 80 vuokra-asuntoa.

1800-luvulla rakennetun Eerikinkadun uusrenessanssitalon vuokra-asunnot valmistuivat kesällä 2024. Toimitusjohtaja Jani Nieminen jätti paikkansa syksyllä ja marraskuussa hänen seuraajakseen nimitettiin Reima Rytsölä.

Vuonna 2025 Apollon rahasto osti yhtiöltä noin 2000 asuntoa, jotka sijaitsivat pienemmissä kaupungeissa tai joissa oli tiedossa korjaustarpeita.

Lumo Kodit (2026–) Maaliskuussa 2026 yrityksen uudeksi nimeksi tuli Lumo Kodit Oyj. Samana keväänä Eläkevakuutusyhtiö Varma myi sille kaikki asuinkiinteistönsä, yhteensä 4 761 asuntoa noin 900 miljoonalla eurolla. Kaupan myötä Varman omistusosuus Lumo Kodeista kasvoi merkittävästi. Varmalta ostetut asunnot sijaitsivat lähes 98-prosenttisesti pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa. Kaupan jälkeen yhtiöllä oli noin 44 000 vuokra-asuntoa. Helsingin Lassilassa sijaitsevan Postipankin entiseen toimistoon, Lassilanlinnaan rakennettiin noin 120 vuokra-asuntoa. Ensimmäiset asukkaat muuttivat rakennukseen keväällä.

Lähteet

Luokka:Asuntopolitiikka Luokka:Suomalaiset rakennuttajat Luokka:Suomalaiset kiinteistösijoitusyhtiöt Luokka:Suomalaiset pörssiyhtiöt Luokka:OMX Helsinki 25 -indeksi Luokka:Helsinkiläiset yritykset