Olavi V, synt. Alexander Edward Christian Frederik; (2. heinäkuuta 1903 Appleton House, Sandringham, Yhdistynyt kuningaskunta – 17. tammikuuta 1991 Kongssseterenin kuninkaallinen huvila, Holmenkollen, Norja) oli Tanskan prinssi vuosina 1903–1905, Norjan kruununprinssi vuosina 1905–1957 ja Norjan kuningas vuosina 1957–1991.
Suku ja nuoruus Tulevan kuninkaan vanhemmat olivat Tanskan prinssi Carl ja Ison-Britannian prinsessa Maudin. Hänet kastettiin nimellä Alexander Edward Christian Frederik. Hänen isänsä otettua vastaan Norjan kruunun vuonna 1905 kaksivuotias prinssi Alexander sai norjalaisen nimen Olav viimeisen itsenäisen Norjan kuninkaan Olav Haakonssonin mukaan. Olavin isoisä oli Tanskan kuningas Frederik VIII ja äidinisä Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Edward VII. Olavin serkkuja olivat Ison-Britannian kuningas Yrjö VI sekä Tanskan kuningas Kristian X.
Olav oli sitten keskiajan ensimmäinen Norjan kruununperillinen, joka kasvatettiin Norjassa. Hän kävi koulua osin yksityisopetuksessa Oslon kuninkaanlinnassa, osin julkisessa koulussa. Hän suoritti lukion oslolaisessa Hallingin koulussa, josta valmistui vuonna 1921. Olav sai koulutuksensa Norjan sotakorkeakoulussa ja Oxfordin yliopistossa Englannissa. Kruununprinssinä hän oli arvostettu urheilija, joka menestyi erityisesti mäkihypyssä ja purjehduksessa.
Kruununprinssi edusti maataan Amsterdamin olympialaisissa vuonna 1928 ja voitti kultamitalin purjehduksessa.
Toisen maailmansodan aikana kruununprinssi Olav vastusti isänsä rinnalla natsi-Saksan Norjan-miehitystä vuonna 1940. Kun Norjan hallitus päätti lähteä maanpakoon, Olav tarjoutui jäämään maahan tukeakseen maansa kansalaisia. Kruununprinssinä hän sai laajan sotilaskoulutuksen, ja hänestä tuli liittoutuneiden kunnioittama taitava sotilasjohtaja. Vuonna 1944 kruununprinssi Olav nimitettiin Norjan puolustusvoimain päälliköksi, ja hänen johdollaan Saksan Norjassa olleet miehitysjoukot riisuttiin aseista. Hän palasi Norjaan pari viikkoa ennen isäänsä vuonna 1945 ja toimi jonkin aikaa sijaishallitsijana.
Vuonna 1955 Olav toimi jälleen isänsä sijaishallitsijana 83-vuotiaan Haakon VII:n kaaduttua kylpyhuoneessa ja murrettua reisiluunsa. Haakon päätyi lopulta pyörätuoliin, minkä seurauksena hän myös masentui.
Avioliitto ja lapset Kruununprinssi Olav avioitui 21. maaliskuuta 1929 serkkunsa Ruotsin prinsessan Märthan kanssa. Avioliitosta syntyivät prinsessat Ragnhild (s. 1930) ja Astrid (s. 1932) sekä tuleva kruununprinssi Harald (s. 1937). Harald oli sisaruksista nuorin, mutta isänsä ainoa poika ja siksi kruununperillinen. Perhe vietti keskiluokkaista elämää Skaugumissa sijaitsevassa kartanossa. Märtha kuoli 53-vuotiaana syöpään vuonna 1954, eikä Olavi mennyt koskaan uusiin naimisiin, vaan hallitsi koko valtakautensa leskenä.
Kuningas oli innokas urheilija ja harrasti sekä hiihtoa että mäkihyppyä. Urheilun lisäksi Olavi oli kiinnostunut kirjallisuudesta. Kuninkaana Olavi nousi valtaistuimelle isänsä Haakon VII:n kuoltua vuonna 1957. Kruunajaiset pidettiin 22. kesäkuuta 1958 Nidarosin tuomiokirkossa. Tilaisuus oli poikkeuksellinen, sillä vaikka vuoden 1814 perustuslain mukaan kruunajaiset piti järjestää nimenomaan Nidarosin tuomiokirkossa, asiaa koskeva pykälä oltiin kumottu vuonna 1908 Haakon VII jo noustua kuninkaaksi. Näin ollen Olavin kruunajaisia suunniteltaessa Norjassa ei virallisesti ollut mitään kaavaa seremonian järjestämiselle. Kuninkaan piti vain antaa hallitsijanvakuutus suurkäräjien läsnäollessa. Norjan hallitus vastusti aluksi uskonnollisen seremonian järjestämistä, mutta Nidarosin piispa Arne Fjellbun suurkäräjille kirjoittama kirje sai edustajat kannattamaan kruunajaisten järjestämistä. Valtaistuimelle noustessaan Olavi otti motokseen "Kaikki Norjan hyväksi ()".
Koska Norja oli perustuslaillinen monarkia, Olavilla ei kuninkaana ollut juurikaan poliittista valtaa. Vaikka hän pyrkikin olemaan poliittisissa kysymyksissä mahdollisimman neutraali, hän otti kansainvälisellä kentällä useasti kantaa pakolaisten oikeuksien puolesta. Hän myös painotti kansainvälistä solidaarisuutta sekä YK:n ja Naton merkitystä.
Hallitsijana hän oli suosittu muun muassa vaatimattomuutensa ja urheilusuoritustensa takia. Olavi oli ollut suosittu jo kruununprinssinä, ja hänet tavattiin usein ilman mitään virallista seuruetta hiihtämässä tai kaupoilla. Olavi V tunnettiin yleisesti nimellä ”Kansankuningas” ().
Olavi V teki Suomeen kaksi valtiovierailua vuosina 1961 ja 1980. Kummankin vierailun isäntänä oli presidentti Urho Kekkonen. Kruununprinssinä ollessaan Olavi vieraili Suomessa prinsessa Märthan kanssa heinäkuussa 1936. Kuolema ja muistaminen Kuningas Olavi V kuoli sydänkohtaukseen 87-vuotiaana 17. tammikuuta 1991, ja hänen poikansa Harald V seurasi häntä hallitsijana. Olavin hautajaiset pidettiin 30. tammikuuta 1991 ja 100 000 ihmistä jätti hyvästit kuninkaalle.
Olavi V valittiin vuonna 2005 vuosisadan norjalaiseksi Norjan yleisradioyhtiön NRK:n järjestämässä äänestyksessä. Hän sai 41 % äänistä.
Kunnianosoituksia
Norjalaiset
55x55px Sotaristi 55x55px Merkittävän siviilipalveluksen mitali kultaisena 55x55px Pyhän Olavin ritarikunta ketjulla (1957, suurmestari) 55x55px Norjan kuninkaallinen ansioritarikunnan suurristi (1985, perustaja) 55x55px Pyhän Olavin mitali 55x55px Haakon VII:n kruunajaismitali 55x55px Sotamitali 55x55px Haakon VII:n 70-vuotissyntymäpäivän muistomitali 55x55px Haakon VII:n vuosien 1905–1955 juhlamitali
Lähde:
Ulkomaalaiset
55x55px Vapauttaja kenraali San Martínin ritarikunta ketjulla (Argentiina) 55x55px Itävallan tasavallan kunniamitalin suurristi (Itävalta) 55x55px Leopoldin ritarikunnan suurristi (Belgia) 55x55px Ruusun ritarikunnan suurristi (Brasilia) 55x55px Etelän Ristin ritarikunta ketjulla (Brasilia) 55x55px Chilen ansioritarikunta ketjulla (Chile) 55x55px Elefanttiritarikunnan ritari (Tanska, 1921) 55x55px Dannebrogin ritarikunnan kunniaristi (Tanska, 1921) 55x55px Dannebrogin ritarikunnan suurkomentaja (Tanska, 1958) 55x55px Kristian X:n vapausmitali (Tanska) 55x55px Kristian IX:n 100-vuotissyntymäpäivän muistomitali (Tanska) 55x55px Frederik VIII:n 100-vuotissyntymäpäivän muistomitali (Tanska) 55x55px Salomon ritarikunnan ritari (Etiopia) 55x55px Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta ketjulla (Suomi, 1926) 55x55px Suomen olympialainen ansioristi (Suomi) 55x55px Kunnialegioonan suurristi (Ranska) 55x55px Sotilasmitali (Ranska) 55x55px Saksan liittotasavallan ansioritarikunnan erikoissuurristi (Saksa) 55x55px Islannin Haukan ritarikunnan suurristi (Islanti, 1961) 55x55px Pahlavin ritarikunnan suurristi (Iran) 55x55px Persian valtakunnan 2500-vuotisjuhlan mitali (Iran, 1971) 55x55px Krysanteemiritarikunta ketjulla (Japani) 55x55px Nassaun perheen kultaisen leijonan ritarikunnan ritari (Luxemburg) 55x55px Asteekkikotkan ritarikunnan suurristi (Meksiko) 55x55px Perun auringon ritarikunnan suurristi (Peru) 55x55px Italian tasavallan ansioritarikunnan suurristi (Italia, 1965) 55x55px Alankomaiden leijonan ritarikunnan suurristi (Alankomaat) 55x55px Oranian kuningasperheen ritarikunnan suurristi (Alankomaat) 55x55px Kuningatar Julianan kruunajaismitali (Alankomaat) 55x55px Avizin sotilaallinen ritarikunnan suurristi (Portugali, 1928) 55x55px Pyhän Jaakon miekan sotilaallinen ritarikunta ketjulla (Portugali, 1978) 55x55px Kultaisen taljan ritarikunnan ritari (Espanja) 55x55px Kaarle III:n ritarikunta ketjulla (Espanja) 55x55px Sukkanauharitarikunnan kunniaritari (Yhdistynyt kuningaskunta, 1959) 55x55px Ohdakkeen ritarikunnan kunniaritari (Yhdistynyt kuningaskunta) 55x55px Bathin ritarikunnan kunniasuurristi (Yhdistynyt kuningaskunta) 55x55px Kuninkaallinen viktorialaisketju (Yhdistynyt kuningaskunta) 55x55px Kuninkaallisen viktorialaisritarikunnan kunniasuurristi (Yhdistynyt kuningaskunta) 55x55px Kuningas Yrjö V:n hopeavuosijuhlan mitali (Yhdistynyt kuningaskunta) 55x55px Kuningas Yrjö VI:n kruunajaismitali (Yhdistynyt kuningaskunta) 55x55px Kuningatar Elisabet II:n kruunajaismitali (Yhdistynyt kuningaskunta) 55x55px Ansiolegioonan suurkomentaja (USA, 1945) 55x55px Jugoslavian tähden ritarikunnan 1. luokka (Jugoslavia) 55x55px Vapahtajan ritarikunnan suurristi (Kreikka) 55x55px Pyhien Yrjön ja Konstantinuksen ritarikunnan suurristi (Kreikka) 55x55px Sotaristi (Kreikka)
Lähde:
Vuonna 1961 kuningas Olavi sai Nansen-palkinnon pakolaisten hyväksi tehdystä työstä.
Galleria
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Norjan kuninkaat Luokka:Norjalaiset kilpapurjehtijat Luokka:Norjalaiset olympiavoittajat Luokka:Vuonna 1903 syntyneet Luokka:Vuonna 1991 kuolleet