Bosnia ja Hertsegovina tai Bosnia-Hertsegovina (bosniaksi, kroatiaksi ja serbiaksi Bosna i Hercegovina, BiH, Босна и Херцеговина, БиХ) on valtio Balkanilla. Sen rajanaapureita ovat Kroatia, Montenegro ja Serbia.

Bosnia-Hertsegovinan valtio koostuu kahdesta poliittisesta entiteetistä: Bosnia-Hertsegovinan federaatiosta sekä Bosnian serbitasavallasta. Erillisinä käsitteinä sekä Bosnia että Hertsegovina ovat historiallis-maantieteellisiä eikä niillä nykyään ole hallinnollista merkitystä.

Maantiede Sijainti ja pinnanmuodot Bosnia ja Hertsegovina sijaitsee Kaakkois-Euroopassa Balkanin länsiosassa. Sen pinta-ala on 51 129 neliökilometriä, ja se on suurin piirtein kolmion muotoinen alue, jota rajaavat Kroatia lännessä ja pohjoisessa, Serbia idässä ja Montenegro kaakossa. Lisäksi sillä on kapea kaistale Adrianmeren rantaa maan eteläosassa. Kaistale erottaa Dubrovnikin alueen muusta Kroatiasta.

Bosnia ja Hertsegovina on Euroopan vuoristoisimpia valtioita, ja sen keskikorkeus on 625 metriä. Dinaariset Alpit halkovat maata, ja sen vuorijonot kulkevat pääosin luoteis-kaakko-suunnassa. Korkeimmat huiput ovat Bosnia ja Hertsegovinan kaakkoisosassa, jossa monet vuoret kohoavat yli 2 000 metriin. Korkein kohta on Montenegron rajalla oleva Maglić (2 386 metriä). Pohjoisempana Dinaariset Alpit ovat hieman matalampia, ja huippuja välissä on laajoja karstitasankoja eli poljeja. Karstialueilla on myös kalkkikiveen syntyneitä luolia, kuoppia ja maanalaisia vesistöjä.

Vuoristo laskeutuu jyrkästi kohti Adrianmeren rannikkoa, jossa Bosnia ja Hertsegovinalla on noin 20 kilometriä rantaviivaa. Maan pohjoisosa kuuluu Karpaattien altaaseen, jossa on Savajoen varrella sen suurimmat tasangot.

Vesistöt Bosnia ja Hertsegovina jakautuu Mustanmeren ja Adrianmeren valuma-alueisiin. Pohjoisosa eli noin kolme neljäsosaa pinta-alasta virtaa Savan ja lopulta Tonavan kautta Mustaanmereen. Sava virtaa Bostnian pohjoisrajalla, ja siihen laskevat muun muassa Una, Vrbas, Bosna ja Drina, joka muodostaa keski- ja alajuoksultaan maan itärajan. Adrianmeren vesistöalueen joista vain Neretva on täysin maanpinnalla kulkeva joki. Karstialueen joista suurin osa muodostaa maanalaisia virtauksia.

Bosnia ja Hertsegovinan järvet ovat pääsääntöisesti pieniä, ja suurimmat järvet ovat vuoristossa olevia jäätikköjärviä. Tällaisia ovat muun muassa Boračko jezero, Šatorsko ja Kotlaničko. Maan suurimmat järvet ovat tekojärviä.

Ilmasto Bosnia ja Hertsegovina sijaitsee subtrooppisen ja lauhkean ilmastovyöhykkeen rajlala. Eteläinen kolmannes kuuluu subtrooppiseen ja pohjoisosa lauhkeaan vyöhykkeeseen. Ilmastoon vaikuttaa myös maaston korkeus, sillä alavilla alueilla on selvästi lämpimämpää kuin vuoristoissa. Vuoristoissa on puolestaan sateisempaa.

Bosnia ja Hertsegovina kuuluu suurimmaksi osaksi leutoon ilmastoon, joka on lämmintä ja kosteata. Ilmasto ulottuu pohjoisen alangoilta sisämaan jokilaaksoihin. Ilmasto on näillä alueilla on maltillisen mantereista. Rannikolla vallitsee kuivakesäinen ja leutotalvinen välimerenilmasto. Vuoristoissa on kylmätalvistä ja viileäkesäistä ilmastoa.

Luonto Noin 40 % maasta on metsää, vallitsevina puulajeina mänty, pyökki ja tammi.

Maassa on kolme kansallispuistoa: Sutjeskan kansallispuisto maan eteläosassa lähellä Montenegron rajaa, Kozaran kansallispuisto metsäalueella pohjoisosassa ja Unan kansallispuisto Una-joen varrella maan länsirajalla. Maan korkein vuori Maglić (2386 m) sijaitsee Sutjeskan kansallispuiston alueella.Sutjeska national parkBosnia travel Kozara National ParkBosnia travel Una national park Explore Bosnia Maan korkein putous Skakavac on 98 metriä korkea.

Historia

left|pienoiskuva|Bosnia-Hertsegovina satelliittikuvassa joulukuussa 2002. pienoiskuva|left|Počitelj

Slaavit asuttivat Bosnia-Hertsegovinan alueen 600-luvulla, jolloin siellä asui illyrialaisheimoja, ja 800-luvulla hallinta jakautui Serbian ja Kroatian kuningaskuntien kesken. 1000-luvulla alue tuli Unkarin kuningaskunnan hallintaan, ja noin vuonna 1100 siitä tuli banaatti. Myöhemmin itsenäistynyt Bosnian kuningaskunta säilyi vuoteen 1463, jolloin se liitettiin turkkilaisten johtamaan Osmanien valtakuntaan. Osmanivallan aikana monet asukkaat kääntyivät islaminuskoon.

1800-luvun lopulla slaavilaiset nationalistiliikkeet alkoivat voimistua Bosnia-Hertsegovinassa, ja vuonna 1875 maassa puhkesi talonpoikien kapina osmanien hallintoa vastaan. Serbian, Montenegron ja Venäjän tultua kapinallisten avuksi osmanit luovuttivat Bosnia-Hertsegovinan vuonna 1878 Berliinin sopimuksessa Itävalta-Unkarin hallintaan, vaikka muodollisesti alue säilyi osana Osmanien valtakuntaa. Virallisesti Bosnia-Hertsegovina liitettiin Itävalta-Unkariin 7. lokakuuta 1908, mikä aiheutti Bosnian kriisin.

Serbinationalisti Gavrilo Principin murhattua arkkiherttua Franz Ferdinandin Sarajevossa 28. kesäkuuta 1914 Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle ja Eurooppa ajautui ensimmäiseen maailmansotaan. Sodan jälkeen Bosnia-Hertsegovinasta tuli osa uutta valtiota, jonka nimeksi tuli vuonna 1929 Jugoslavian kuningaskunta.

Kun Jugoslavia oli joutunut Saksan miehittämäksi vuonna 1941, osa Bosnia-Hertsegovinasta alistettiin kroaattinationalistisen Ustaša-liikkeen hallintaan ja osa annettiin fasistiselle Italialle. Ustašan hallinto tappoi tuhansia serbejä, juutalaisia, romaneja ja Ustaša-liikkeen vastustajia. Josip Broz Titon johtamat kommunistiset partisaanit taistelivat Ustašaa ja saksalaisia miehitysjoukkoja vastaan. Toisen maailmansodan jälkeen Bosnia-Hertsegovinasta tuli yksi kommunistisen Jugoslavian liittovaltion kuudesta tasavallasta.

Slovenian ja Kroatian erottua Jugoslaviasta vuonna 1991 myös Bosnia-Hertsegovinassa alkoivat kypsyä itsenäistymispyrkimykset. Samalla etnisten ryhmien väliset jännitteet kiristyivät. Kansanäänestyksen jälkeen parlamentti julisti Bosnia-Hertsegovinan itsenäiseksi 5. huhtikuuta 1992. Serbian tukemat bosnian serbit olivat julistaneet oman serbitasavaltansa perustetuksi jo aiemmin 9. tammikuuta, ja alkoi verinen Bosnian sota. Sodan sekavuutta ja väkivaltaisuutta lisäsi kroaattien kääntyminen bosniakkeja vastaan vuonna 1993. Etenkin serbi- ja kroaattijoukot syyllistyivät sotarikoksiin ja etnisin puhdistuksiin, joista suurin oli serbiarmeijan toimeenpanema noin 9 000 srebrenicalaisen miehen ja pojan joukkoteloitus heinäkuussa 1995. Yhdistyneet kansakunnat on tuominnut Srebrenican joukkoteloituksen kansanmurhana. Sota loppui 21. marraskuuta 1995 allekirjoitettuun Daytonin rauhansopimukseen. Vuonna 2007 arvioitiin, että kaikkiaan sodassa kuoli lähes 100 000 ihmistä (vuonna 1994 uhreja oli arvioitu olleen jopa 200 000, mutta tähän arvioon oli laskettu mukaan myös kateissa olleet), ja maasta joutui pakenemaan yli 1,5 miljoonaa, pääosin bosniakkeja.

Politiikka Poliittinen järjestelmä pienoiskuva|left Bosnian ja Hertsegovinan poliittisesta järjestelmästä sovittiin vuonna 1995 Daytonin rauhansopimuksessa. Liittovaltio muodostuu kahdesta osasta. Bosnia-Hertsegovinan federaatio on liittohallintoalue, johon kuuluvat Hertsegovina ja Bosnian länsi- ja keskiosat. Federaation asukkaista suurin osa on bosniakkeja ja kroaatteja. Maan pohjois- ja itäosissa on puolestaan liittovaltion toinen osa, Serbitasavalta, jonka asukkaat ovat pääosin serbejä.

Keskushallinnon asema on heikko, ja valtionpäämiehenä toimii presidenttineuvosto, johon on valittu yksi bosniakki, kroaatti ja serbi. Neuvoston jäsenten kausi on nelivuotinen. Parlamentti on kaksikamarinen. Ylähuoneessa on viisi jäsentä jokaisesta kolmesta etnisestä ryhmästä. Heidät valitsee nelivuotiselle kaudelle Bosnia ja Hertsegovinan federaation parlamentti sekä Serbitasavallan kansalliskokous. Alahuoneessa on puolestaan vaaleilla valitut 42 jäsentä; 28 paikkaa on varattu Bosnia-Hertsegovinan federaatiolle ja 14 Serbitasavallalle.

Keskushallinto vastaa ulkopolitiikasta ja kaupasta sekä puolustus-, tulli- ja rahapolitiikasta. Sen vastuulla on myös maahanmuutto-, pakolais- ja turvapaikanhakuasiat. Lisäksi se hoitaa myös monia kansainvälisiin yhteyksiin liittyviä asioita, kuten lennonjohtoa. Liittovaltion osat puolestaan hoitaa pääosin kaikkia julkisia palveluita kansalaisilleen.BTI 2024 Country Report – Bosnia and Herzegovina, s. 8.

Bosnia ja Hertsegovinan puolueet perustuvat pääosin etnisyydelle, vaikka on etnisiä rajoja ylittäviäkin puolueita. Serbitasavallan merkittävimmät puolueet ovat Itsenäisten sosiaalidemokraattien liitto SNSD ja Serbien demokraattinen puolue. Kroaattialueita on hallinnut puolestaan 2000-luvulla Kroatian demokraattinen liitto. Bosniakkien puolue on puolestaan Demokraattisen toiminnan puolue, mutta bosniakkien keskuudessa saavat kannatusta myös monietniset sosiaalidemokraattinen puolue ja Demokraattinen rintama.BTI 2024 Country Report – Bosnia and Herzegovina, s. 16–17.

Vuoden 2022 vaaleissa sosiaalidemokraattisen puolueen Denis Bećirović valittiin presidenttineuvoston bosniakkijäseneksi. Hän voitti vaaleissa pitkään hallinneen Bakir Izetbegovićin. Kroaattiedustajaksi valittiin puolestaan monietnisen Demokraattisen rintaman Željko Komšić. Serbikansallismielinen SNSD voitti puolestaan serbien vaalit.

Bosnia ja Hertsegovinaa valvoo kansainvälinen yhteisö YK:n kautta. Korkea edustaja () käyttää maassa määräysvaltaa demokraattisten instituutioiden yli. Korkea edustaja voi esimerkiksi erottaa virkamiehiä ja säätää lakeja. 1. heinäkuuta 2026 lähtien korkeana edustajana on toiminut yhdysvaltalainen diplomaatti Louis Crishock.

Etniset rajalinjat Bosnia ja Hertsegovinan liittovaltion asema on löyhä ja erityisesti serbit sekä kroaatit kyseenalaistavat valtion yhtenäisyyttä. Serbit kannattavat liittovaltion hajottamista, kun taas kroaattipuolueet pyrkivät luomaan omille alueilleen etnisesti määriteltyjä alueita muun muassa gerrymanderoimalla. Bosniakit sen sijaan ovat sitoutuneita pitämään liittovaltion kasassa.BTI 2024 Country Report – Bosnia and Herzegovina, s. 7.

Oikeuslaitos ja turvallisuus Bosnia ja Hertsegovinassa on neljä erillistä oikeusjärjestelmää, liittovaltion, osaentiteettien ja Brčkon alueen järjestelmät. Oikeuden itsenäisyyttä valvoo ylin tuomari- ja syyttäjäneuvosto, jonka vastuulla on myös nimittää tuomarit ja syyttäjät. Liittovaltion tasolla valtakunnanoikeudella ja syyttäjänvirastolla on toimivalta sotarikoksiin, ylätason korruptiotapauksiin ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekä valtion instituutioihin liittyvissä tapauksissa.BTI 2024 Country Report – Bosnia and Herzegovina, s. 13.

Bosnia ja Hertsegovinan asevoimat perustettiin 2004, jolloin etniset asevoimat yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Sekä ase- että poliisivoimat kärsivät kuitenkin maan hajautuneisuudesta. Lisäksi poliisilaitokseen kohdistuu voimakasta politisointia ja varsinkin Serbitasavallassa poliisi on hallitsevan puolueen vaikutuksessa.BTI 2024 Country Report – Bosnia and Herzegovina, s. 6.

Maassa on eurooppalainen sotilasjoukko Eufor Althea, joka korvasi Nato-johtoiset Sfor-joukot 2. joulukuuta 2004. Joukkojen tarkoituksena on taata Bosnia ja Hertsegovinan turvallinen ympäristö, mutta Eufor-joukkojen kokoa pienennettiin 2010-luvulla vain pariin sataan henkeen, minkä seurauksena ne eivät ole pystyneet suoraan täyttämään mandaattiaan. Joukkoja kasvatettiin jälleen vuonna 2022 1 100:aan maan poliittisen kriisin ja Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan takia.

Hallinnollinen jako Maa koostuu kolmesta poliittisesta kokonaisuudesta Bosnian serbitasavallasta, Brčkon alueesta ja Bosnia-Hertsegovinan federaatiosta. Viitattu 23.3.2019 Federaatio puolestaan jakautuu kymmeneen kantoniin. Bosnian Podrinjen kantoni Hertsegovina-Neretvan kantoni Kantoni 10 Keski-Bosnian kantoni Länsi-Hertsegovinan kantoni Posavinan kantoni Sarajevon kantoni‎ Tuzlan kantoni Una-Sanan kantoni Zenica-Doboj’n kantoni

Kantonien asema on hyvin itsenäinen, niillä on omat lainsäädäntö- ja hallintoelimet. Kantonit on jaettu edelleen 79 kuntaan.

Talous