Tulikivi Oyj on suomalainen pörssiyhtiö, joka on oman ilmoituksensa mukaan maailman suurin vuolukiven jalostaja ja lämpöä varaavien tulisijojen valmistaja. Tulikivi-konsernin muodostivat vuonna 2021 emoyhtiö Tulikivi Oyj:n lisäksi Nordic Talc Oy, Tulikivi U.S., Inc (Yhdysvalloissa), OOO Tulikivi (Venäjällä) sekä Tulikivi GmbH (Saksassa). Tulikiven vuolukivilouhokset ja tehtaat sijaitsevat Juuan Nunnanlahdessa, Suomussalmella ja Heinävedellä ja sen kivivarat ja varannot käsittävät yhteensä yli kahdeksan miljoonaa m3. Yhtiöllä on kolme tuotekategoriaa: tulisijat, sauna ja sisustuskivet.
Historia Yrityksen toiminta on saanut alkunsa vuonna 1893 perustetusta Finska Täljstens AB -yhtiöstä (Suomen Vuolukivi Oy). Sen perustajiin kuuluivat geologi Benjamin Frosterus, tiilitehtailija Paul Chmelevsky, ylijohtaja Axel Tigerstedt, arkkitehti Hugo Lindberg, yli-insinööri Knut Selin, insinööri Axel von Knorring, yli-insinööri Theodor Tallqvist, pankinjohtaja Leon von Pfaler ja kreivi Carl Mannerheim. Seuraavien vuosikymmenten jugendtyyli käytti paljon vuolukiviä. Vientitoiminta loppui kuitenkin Venäjän vallankumoukseen vuonna 1917. Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana puulämmitteisten hellojen ja uunien suosio laski ja vuolukiven kaivostoiminta tyrehtyi.
Yrityksen uusi toimintavaihe seurasi omistuksen vaihdon jälkeen. Vuonna 1979 Reijo Vauhkonen osti Suomen Vuolukivi Oy:n. Yhtiön nimi vaihdettiin seuraavana vuonna Tulikivi Oy:ksi, ja vuolukiven tuotanto käynnistettiin uudelleen. Vuonna 1988 yritys listautui Helsingin pörssin OTC-listalle. Talouden vahvistuttua yritys perusti vientimalliston. Vuonna 1994 Tulikivi Oy nousi pörssin päälistalle ja yhtiö sai ISO 9001 -laatusertifikaatin tuotantoprosesseilleen. Toimintaa laajennettiin tytäryrityksien ja yrityskauppojen avulla. Vuonna 2003 yhtiö avasi yhteistyökumppaniensa kanssa kivialan osaamiskeskittymän Suomen Kivikeskuksen Juuassa. Juuasta löytyi uusi vuolukiviesiintymä.
Vuonna 2005 Venäjälle perustettiin oma myyntitytäryhtiö. Vuonna 2006 Tulikivi osti Kermansavi Oy:n ja otti Juuan uuden tuotantolaitoksen käyttöön. Vuosina 2007–2009 yritys kehitti tulisijojaan puhtaammin palaviksi ja vähemmän pienhiukkasia tuottaviksi. Tulisijojen ympäristövaikutuksia kehitettiin myös hiilijalanjäljen laskemisella. Vuonna 2011 Tulikivi luopui rakennuskivien tuottamisesta ja viisi vuotta aiemmin hankitun Kermansaven mukana seuranneesta käyttöastioiden valmistuksesta.
Liiketoiminta Venäjällä Ukrainan sodan aikana
Venäjän hyökkäyssodan alettua helmikuussa 2022 Tulikivi ilmoitti ajavansa Venäjän toimintansa alas. Toimitusjohtaja Heikki Vauhkonen kertoi lokakuussa 2022, että Venäjän-kauppaa ajetaan alas ja vain keskeneräiset toimitukset hoidetaan loppuun.
Kansainväliseen tullidataan perustuvat selvitykset osoittivat kuitenkin, että yhtiö jatkoi aktiivista liiketoimintaa Venäjällä vuosina 2023–2025 ja viennin kokonaisarvo kyseisenä ajanjaksona oli noin 2,5 miljoonaa euroa. Vietyjä tuotteita olivat muun muassa vuolukivi, keraaminen kivi sekä tulisijojen ja kiukaiden osat. Tulikiven tuotteet eivät kuulu Venäjän vastaisten pakotteiden piiriin.
Tulikiven Venäjän tytäryhtiön liikevaihto oli vuonna 2024 noin 268 miljoonaa ruplaa eli vuoden lopun valuuttakurssilla noin 2,4 miljoonaa euroa, mikä ylitti yhtiön Venäjän-liikevaihdon miltä tahansa 2010-luvun vuodelta. Venäjän osuus koko konsernin liikevaihdosta on ollut sodan alkamisen jälkeen noin 10 prosenttia.
Venäjän tytäryhtiön toimitusjohtaja Denis Jonov totesi vuonna 2023 julkaisemassaan tiedotteessa yhtiön jatkavan toimintaansa Venäjällä normaalisti pakotepaineista huolimatta. Joulukuussa 2025 tytäryhtiö uusi Euraasian talousalueen vaatimukset täyttävän tuotesertifikaattinsa, jonka voimassaolo ulottuu vuoteen 2030.
Ylen analyysi Tulikiven sijoittajaviestinnästä osoitti, että yhtiö lopetti Venäjää koskevien tietojen julkaisemisen osavuosikatsauksissaan ja vuosikertomuksissaan vuoden 2022 jälkeen, vaikka se oli aikaisemmin raportoinut Venäjän-liiketoiminnastaan avoimesti vuodesta 2003 lähtien. Ainoa jäljelle jäänyt maininta Venäjän-toiminnoista oli tytäryhtiöluettelossa tulostiedotteiden liitteissä.
Tieto Venäjän-kaupan jatkumisesta yllätti yhtiön suurimmat osakkeenomistajat. Yhtiön suurin yksityinen omistaja Mikko Laakkonen sekä institutionaaliset omistajat Suomen Kulttuurirahasto, Ilmarinen ja Elo kertoivat olleensa asiasta tietämättömiä. Työeläkeyhtiö Elo totesi prosessin tapahtuneen liian hitaasti ja vaati toiminnan lopettamista mahdollisimman nopeasti. Ilmarinen puolestaan ilmoitti, ettei hyväksy sanktioiden kiertämiseen liittyvää Venäjän-kaupan mahdollistamista.
Vauhkonen perusteli toiminnan jatkumista vaiheittaisella vetäytymisellä, jonka tavoitteena on kotiuttaa yhtiön varoja Suomeen. Hän totesi Venäjän rajoittavan osinkotulojen siirtämistä länsimaihin, minkä vuoksi kaupankäyntiä on pitänyt jatkaa. Tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto arvioi puheet vaiheittaisesta vetäytymisestä epäuskottaviksi. Vauhkonen ilmoitti tiedottavansa Venäjän-toimintojen päättymisestä tarkemmin maaliskuussa 2026 tilinpäätösjulkistuksen yhteydessä.
Liiketoiminta-alueet pienoiskuva|Tulikivi Kivikylä, Juuka Tulikivi-konserni työllisti tilikaudella 2021 keskimäärin 204 henkilöä. Viennin osuus Tulikivi-konsernin liikevaihdosta on yli puolet. Yhtiön tärkeimmät vientimaat ovat Ranska, Saksa, Italia, Belgia ja Venäjä.
Tulikivi Tulisijat pienoiskuva|Tulikivi Kide 2 -takkauuni Varaavat takat Varaavat takkaleivinuunit Leivinuunit ja hellat Sisustustakat Tulikivi-valmistakat Tulikivi Green-tuotteet Tulikivi-mittatilausmallisto
Tulikivi Sauna pienoiskuva|Tulikivi Nuoska integroitu -kiuas Sähkökiukaat Puukiukaat Savusaunakiukaat Yhteisösaunat Ohjauskeskukset Kiuaskivet
Tulikivi Sisustus Keittiö Kylpyhuone Eteinen Piha
Lähteet
Aiheesta muualla Tulikivi Pörssitieto: Suomen Vuolukivi Osakeyhtiö
Luokka:Suomalaiset pörssiyhtiöt Luokka:Suomalaiset rakennustuotevalmistajat Luokka:Suomalaiset perheyritykset Luokka:Sisustusalan tuotemerkit Luokka:Rakentamisen tuotemerkit Luokka:Juuka