thumb|M/S Finnstar thumb|Finnlinesin laivoja Helsingissä thumb|M/S Finnforest Helsingissä Finnlines on suomalainen rahti- ja matkustajaliikennevarustamo, jonka matkustaja-rahtilaivat liikennöivät Suomesta Saksaan ja Ahvenanmaan kautta Ruotsiin sekä Ruotsista Saksaan. Rahtilaivat liikennöivät Itämerellä, Pohjanmerellä ja Biskajalla. Vuonna 2022 Finnlines omisti 23 laivaa, joista yhtiön omassa liikenteessä oli 21.
Finnlines on yksi Itämeren, Pohjanmeren ja Biskajanlahden johtavista rahti- ja matkustajaliikennevarustamoista. Yhtiö on osa italialaista Grimaldi-konsernia, joka on yksi maailman suurimmista roro-varustamoista ja suurin matkustajia ja rahtia kuljettava ”Motorways of the Sea” -liikennöitsijä Euroopassa. Tämä yhteistyö mahdollistaa Finnlinesin tarjoamaan linjaliikennepalveluita Välimeren, Pohjois-Euroopan, Länsi-Afrikan, Pohjois- ja Etelä-Amerikan, Kiinan, Etelä-Korean ja Australian välillä.
Historia Yhtiö perustettiin vuonna 1947 hoitamaan Suomen metsäteollisuuden omistaman Merivienti Oy:n Yhdysvaltoihin suuntautuvia merikuljetuksia.
Finnlines oli Enso-Gutzeitin tytäryhtiö, kunnes vuonna 1982 Enso myi omistuksensa muille suomalaisille teollisuusyrityksille.
Laivaston kehitys
Samana vuonna, kun Finnlines perustettiin, yhtiö osti kuusi vanhaa höyrylaivaa. Suurin aluksista oli Tanskasta ostettu S/S Tornator. Hieman pienemmät Atlantin-liikenteeseen sijoitetut alukset, S/S Pankakoski ja S/S Hamina, olivat 5 400 dwt:n kokoisia entisiä Pohjois-Amerikan Suurten järvien malminkuljetusaluksia. Kolme pienempää alusta tulivat Euroopan sisäiseen liikenteeseen. Seuraavan vuoden helmikuussa S/S Tornator aloitti yhtiön linjaliikenteen, kun se kuljetti Atlantin yli Raumalta 5 667 tonnia paperia ja sellua.
Yhtiön ensimmäinen uusi laiva rakennettiin Alankomaissa vuonna 1951 ja kolmen uuden aluksen sarja, M/S Finnpulp, M/S Finntrader ja M/S Finnsailor valmistui vuonna 1953. Atlantin liikenteessä olevista vanhoista höyrylaivoista voitiin näin luopua. Säännöllinen linjaliikenne Englantiin alkoi vuonna 1955. Vuonna 1956 laivasto kasvoi jälleen uudella aluksella, kun M/S Finnmerchant tuli liikenteeseen. Vuonna 1958 M/S Finnboard liittyi laivastoon. Samana vuonna alkoivat myös viikoittaiset lähdöt Yhdysvaltoihin. M/S Finnforest, M/S Finneagle ja M/S Finnclipper tulivat laivastoon 1960-luvulla.
Vuonna 1962 Finnlines tilasi reitille Hanko–Gotlanti–Travemünde ensimmäisen jäävahvistetun M/S Hansa Express -nimisen autolautan. Laiva todettiin kuitenkin liian pieneksi ja seuraavana talvena sen matkustajakapasiteettia kasvatettiin 133:sta 179:ään. Lisäksi alusta pidennettiin. Vuonna 1963 alus siirtyi reitille Helsinki–Kalmar–Travemünde, koska Hangon havaittiin olevan liian pieni ja kaukana.
Vuonna 1966 aloittivat M/S Finnpartner ja M/S Finnhansa liikennöinnin Helsingin ja Travemünden välillä. Alukset olivat ensimmäisiä Suomessa rakennettuja matkustaja-autolauttoja. Laivat olivat hyvä reitti Suomesta Saksaan suuntautuvalle rekkaliikenteelle, joka oli kasvussa tuolloin.
Matkustajaliikenteen rajoittuessa kesäsesonkiin, muina aikoina täytyi autolauttoja käyttää tehokkaasti rahtiliikenteessä. Tämän vuoksi yhtiö kehitti pyörillä lastia liikuttelevan Finnflow-lastinkäsittelyjärjestelmän. Vuonna 1969 valmistunut M/S Finncarrier oli prototyyppi, jossa käytettiin Finnflowta. Vuosina 1972–1973 Finncarrierille rakennettiin parannellut sisaralukset, M/S Finnfellow ja M/S Hans Gutzeit.
Vuonna 1977 valmistunut GTS Finnjet oli maailman ensimmäinen kaasuturbiinimoottoreita käyttävä matkustaja-autolautta. Alun perin sen olisi pitänyt liikennöidä Helsingistä Travemündeen 22 tunnissa, mutta öljykriisin vuoksi alukseen lisättiin dieselmoottorit, joilla ajettiin hiljaisina aikoina.
1980-luvun alussa Englannin liikenteeseen tuli niin sanottuja jumbo ro-ro-aluksia (M/S Oihonna, M/S Arcturus ja M/S Finnmerchant). Itämeren liikenteeseen näitä aluksia tuli myöhemmin (M/S Antares ja M/S Finnsailor).
Vuonna 1986 Enso-Gutzeitin myytyä GTS Finnjetin Effoalle loppui Finnlinesin oma Itämeren matkustajaliikenne.
1990–2010
Laman alkaessa Suomessa 1990-luvun alussa, tilasi yhtiö Puolasta kolme niin sanottua ”combi roro-alusta”. Alukset olivat nimeltään M/S Finnpartner, M/S Finntrader ja M/S Finnhansa. Myöhemmin Finnlines tilasi vielä M/S Transeuropa -aluksen samalta puolalaiselta telakalta. Nämä laivat alkoivat liikennöidä Suomen ja Saksan välillä vuosina 1994–1995.
Saman vuosikymmenen lopussa Finnlines osti kaksi alusta Espanjasta. Alukset olivat M/S Finneagle ja M/S Finnclipper.
Vuonna 2004 yhtiö tilasi Fincantieri-telakalta, Italiasta viisi uutta matkustajarahtilaivaa. Alukset olivat nimeltään M/S Finnstar, M/S Finnmaid, M/S Finnlady, M/S Europalink ja M/S Nordlink. Aluksiin mahtuu 500 matkustajaa.
2010– Finnlines ilmoitti 24. elokuuta 2007 tilaavansa Kiinasta kuusi uutta ro-ro-alusta. Alukset maksoivat 240 miljoonaa euroa ja ne toimitettiin vuosina 2011–2012. Uudet alukset olivat jäävahvisteisia ja ne tulivat korvaamaan käytössä olevaa vuokrakalustoa. Ensimmäiset alukset luovutettiin huhti-toukokuussa 2011 ja niiden nimet olivat M/S Finnbreeze ja M/S Finnsea. Seuraavat kaksi (M/S Finnsky ja M/S Finnsun) luovutettiin vuoden 2012 alussa ja viimeiset kaksi (M/S Finntide ja M/S Finnwave) vuoden 2012 lopulla.
Reitillä Naantali–Långnäs–Kapellskär Finnlines liikennöi aluksilla M/S Finnfellow ja M/S Finnswan. Tammikuussa 2020 Finnlines vahvisti tilaavansa reitille kaksi uutta Superstar-sarjan ro-pax-laivaa reitille. Alukset rakennetaan Kiinan pohjoisella Weihaissa sijaitsevalla CMJL-telakalla. Uudet laivat M/S Finncanopus ja M/S Finnsirius tulevat liikenteeseen vuonna 2023. Varustamo nostaa matkustajamäärän laivoilla nykyisestä noin 500:sta 1 100:een ja ilmoitti julkisuudessa pyrkivänsä Suomen ja Ruotsin välisille risteily- ja konferenssimarkkinoille. Laivat ovat hybridilaivoja, joissa maasähköliitäntä ja litium-ioni-akut mahdollistavat päästöttömät satamatoiminnot.
Vuonna 2022 Finnlines otti käyttöönsä kolme tilaamaansa Eco-luokan hybridialusta, Pohjanmeren rahtiliikenteeseen tulivat M/S Finneco I, II ja III, jotka on rakennettu Kiinan Nanjing Jinling-telakalla. Alukset ovat osa Grimaldi-varustamon 12 aluksen sarjaa, joista ensimmäinen otettiin käyttöön Välimerellä syksyllä 2020.
Laivat Tämänhetkiset laivat Tämä luettelo sisältää nykyiset, vuonna 2024 Finnlinesin omistamat alukset, joista osa on voinut olla aiemmin eri nimellä. Laiva Rakennettu Käytössä Finnlinesillä Bruttovetoisuus Matkustajia(maksimi) Matka-nopeus(solmua) Reitti Lippu ja kotipaikka KuvaM/S Finnstar20062006–45 923 GT55425Helsinki – Travemünde Maarianhamina, AhvenanmaaM/S Finnmaid20062006–45 923 GT55425Helsinki – Travemünde Helsinki, SuomiM/S Finnlady20072007–45 923 GT55425Helsinki – Travemünde Helsinki, SuomiM/S Finncanopus20232023–65 692 GT1 10020,5Naantali – Långnäs – Kapellskär Maarianhamina, AhvenanmaaM/S Finnsirius20232023–65 692 GT1 10020,5Naantali – Långnäs – Kapellskär Maarianhamina, AhvenanmaaM/S Finnfellow20002007–33 724 GT44022,1 Malmö – Świnoujście Malmö, RuotsiM/S Finnswan20072018–45 923 GT55425Malmö – Travemünde Malmö, RuotsiM/S Finnpartner19952000–33 313 GT28021,3Malmö – Travemünde Malmö, RuotsiM/S Finntrader19952000–33 313 GT28021,3Malmö – Travemünde Malmö, RuotsiM/S Finnbreeze33 81620M/S Finneco I60 51520,7M/S Finneco II60 51520,7M/S Finneco III60 51520,7M/S Finnhawk11 67120M/S Finnmerchant23 23518M/S Finnmill25 73220M/S Finnpulp25 73220M/S Finnsea33 81621M/S Finnsky33 81621M/S Finnsun33 81621M/S Finntide33 81621M/S Finnwave33 81621
Lähde: Finnlines
Aikaisemmat Tämä luettelo sisältää aikaisemmin Finnlinesin liikenteessä olleita aluksia. Luettelossa ei ole nykyisin eri nimellä Finnlinesin liikenteessä olevia aluksia.
Nimi Alustyyppi Rakennettu Pituus Leveys Aika M/S Translubeca ro-ro 1990 157 25,3 1990–2014 M/S Hansa Express,myöh. Finndana autolautta 1962 95,99 15,88 1962–1967 M/S Vaasa rahtilaiva 1962 74,48 10,83 1962–1963 M/S Nili autolautta 1965 137,12 18,93 1965–1966 M/S Finnhansa autolautta 1966 134,4 20,1 1966–1977 M/S Finnpartner autolautta 1966 134,4 22,53 1966–1969 M/S Finncarrier matkustaja-rahtilaiva 1969 137,34 24,54 1969–1976 M/S Hans Gutzeit matkustaja-rahtilaiva 1972 137,34 24,62 1972–1982 M/S Finnfellow matkustaja-rahtilaiva 1973 137,34 24,57 1973–2002 M/S Finnpartner matkustaja-rahtilaiva 1966 141,2 20,96 1973–1975 M/S Ilmatar matkustaja-alus 1964 128,31 16,4 1975 M/S Finlandia matkustaja-rahtilaiva 1967 156,7 20 1975–1978 M/S Bore Star autolautta 1966 153 22,04 1975, 1976 GTS Finnjet matkustaja-rahtilaiva 1977 212,96 24,45 1977–1986 M/S Walki Paper rahtilaiva 1979 152,38 21 1979 M/S Finnclipper rahtilaiva 1981 193,62 28,02 1981–1982 M/S Baltic Eider rahtilaiva 1989 157,67 25,33 1989–2004 M/S Finnmerchant,myöh. Merchant rahtilaiva 1982 154,9 25,11 1994–2007 M/S Seatern rahtilaiva 1973 137,52 22,36 2002 M/S Hamburg rahtilaiva 1977 123,65 19,56 2002 M/S Borden rahtilaiva 1977 142,32 19,21 2002 M/S Finnrider,myöh. Rider rahtilaiva 1984 186,52 21,65 2002–2006 M/S Kaduna rahtilaiva 1977 113,46 19,23 2004–2005 M/S Envoy rahtilaiva 1979 150,02 23,9 2005–2006 M/S Finnmaster rahtilaiva 2000 162,58 20,6 2000–2008 M/S Baltic Eager rahtilaiva 1979 137,12 26,01 2005–2008 M/S Polaris rahtilaiva 1988 122 20,2 1988–2006 M/S Finnreel rahtilaiva 2000 162,2 20,6 2000–2009 M/S Antares ro-ro 1988 157,61 25,32 2003–2009 M/S Birka Transporter ro-ro 1991 122 19 –2009 M/S Finnhansa ro-ro 1994 183 29,9 1994–2009 M/S Global Carrier ro-ro 1978 151,94 21,67 2008–2009 M/S Global Freighter ro-ro 1977 151,94 21,67 2008–2009 M/S Inowrocław ro-ro 1980 137,19 23,04 1998–2009 M/S Runner ro-ro 1990 189,7 22 2004–2010 M/S Vasaland ro-ro 1984 155 25,15 2001–2003 Lähde: Fakta om fartyg
Toiminta-alue thumb|M/S Baltica Finnlines liikennöi seuraaviin satamiin:
Aarhus Antwerpen Bilbao Gdynia Hanko Helsinki Hull Kapellskär Kotka Lyypekki Långnäs Malmö Naantali Paldiski Pietari Rostock Tillbury Travemünde Turku Uusikaupunki Zeebrugge
Lähteet
Aiheesta muualla
Yhtiön verkkosivut Finnlines 55 vuotta M. Pietikäinen: The Finnlines Fleet 1947–1997. Jyväskylä 1998.
* Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit