Pirkanmaa () on Suomen maakunta, joka sijaitsee Satakunnan ja Hämeen historiallisten maakuntien alueella. sen väkiluku oli henkeä. Maakunnan osuus Suomen väkiluvusta on noin kymmenen prosenttia. Pirkanmaan kokonaispinta-ala on neliökilometriä. Maapinta-ala on neliökilometriä (4,1 % Suomen maa-alasta) ja makeavesiala neliökilometriä (5,9 % Suomen makeavesialasta). Maakunnan kokonaispinta-alasta makeavesialan osuus on noin 14 prosenttia eli huomattavasti yli Suomen keskiarvon. Väestötiheys on runsaasti yli kaksi kertaa Suomen keskiarvon. Suurin osa sen väestöstä on keskittynyt Tampereen keskustaajamaan.
Pirkanmaata on pidetty omana maakuntanaan vasta 1950-luvulta lähtien. Nimensä se on saanut Pirkkalasta, joka keskiajalla käsitti suurimman osan nykyisestä Pirkanmaasta. Pirkanmaan maakuntakeskus ja pääkaupunki on Tampere. Pirkanmaan liitto toimii Pirkanmaan kehityksen edistämiseksi ja hoitaa muun muassa maakuntakaavoitusta.
Pirkanmaata ympäröivät Varsinais-Suomi, Satakunnan nykymaakunta, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Suurin osa Kokemäenjoen vesistön järvialueesta sijaitsee Pirkanmaan alueella, joskin Vanajavesi on osittain Kanta-Hämeessä.
Pirkanmaan bruttokansantuote oli noin 18,3 miljardia euroa vuonna 2016. Ostovoimakorjattuna bruttokansantuote asukasta kohti oli 100,8 prosenttia EU:n keskiarvosta. Teollisuuden osuus tuotannosta on Pirkanmaalla Suomen keskiarvoa korkeampi.
Historia
Pirkanmaalla on asuttu tuhansia vuosia. Pronssikaudella maanviljelys syrjäytti pyyntiä ja rautakaudella Eurajoelta Längelmäelle ulottui asutus, joka oli 800-luvulta alkaen Suomen pohjoisin talonpoikaiskulttuurin seutu. 1000-luvulla asutus keskittyi Kokemäenjoen varrelle ja Pyhäjärvelle. 1300-luvulla nykyinen Pirkanmaa oli osa historiallista Satakuntaa, josta pääosa oli Ylä-Satakunnaksi ja pieneltä osin myös Ala-Satakuntaa. Eräkauden jälkeen kaupunkien puuttuminen hidasti kehitystä. Kuningas Kustaa III perusti Tampereen vuonna 1779, ja siitä kehittyi Suomen merkittävin teollisuuskeskus 1840-luvulla. Uudet keksinnöt, kuten puuhioke, selluloosa ja paperin teko, edistivät kehitystä. Teollisuutta syntyi muun muassa Valkeakoskelle, Nokialle ja Mänttään. Tampereesta tuli maakunnan keskus ja rautatieliikenteen solmukohta.
Suomen sisällissodassa Pirkanmaa oli punaisten hallussa ja Tampere punaisten keskus. Sodan jälkeen teollistuminen voimistui. Talvisodassa Tampere ja muut kaupungit joutuivat pommitusten kohteiksi. Pirkanmaan maakuntaliitto perustettiin vuonna 1956. Maakuntaa kutsuttiin myös Tammermaaksi, mutta vähitellen Pirkanmaa vakiintui alueen nimeksi. 1950-luvulla maakunnan ainoa kaupunki oli Tampere, mutta 1963–1977 kauppaloista tehtiin kaupunkeja. Kuntien määrä väheni 1900-luvun jälkipuoliskolla ja vanhoja pitäjännimiä otettiin uudelleen käyttöön kuntaliitosten myötä. Vuonna 1994 Suomi jaettiin 20 toiminnallis-taloudelliseen maakuntaan ja Pirkanmaa oli yksi niistä.
Aluejako Pirkanmaalla on 23 kuntaa, joista kaksitoista on kaupunkeja.
Kartta kunnista
Luettelo kunnista
NimiVaakunaVäkilukuPinta-alaVäestötiheysSeutukuntaPerustettu Akaan kaupunki 23px|center km² as./km² Etelä-Pirkanmaan seutukunta 2007 Hämeenkyrö 23px|center km² as./km² Tampereen seutukunta – Ikaalisten kaupunki 23px|center km² as./km² Luoteis-Pirkanmaan seutukunta 1641 Juupajoki 23px|center km² as./km² Ylä-Pirkanmaan seutukunta 1913 Kangasalan kaupunki 23px|center km² as./km² Tampereen seutukunta 1865 Kihniö 23px|center km² as./km² Luoteis-Pirkanmaan seutukunta 1920 Kuhmoinen 23px|center km² as./km² Tampereen seutukunta 1868 Lempäälä 23px|center km² as./km² Tampereen seutukunta 1866 Mänttä-Vilppulan kaupunki 23px|center km² as./km² Ylä-Pirkanmaan seutukunta 2009 Nokian kaupunki 23px|center km² as./km² Tampereen seutukunta 1922 Oriveden kaupunki 23px|center km² as./km² Tampereen seutukunta 1865 Parkanon kaupunki 23px|center km² as./km² Luoteis-Pirkanmaan seutukunta 1867 Pirkkala 23px|center km² as./km² Tampereen seutukunta 1237 Punkalaidun 23px|center km² as./km² Lounais-Pirkanmaan seutukunta 1639 Pälkäne 23px|center km² as./km² Tampereen seutukunta 1866 Ruovesi 23px|center km² as./km² Ylä-Pirkanmaan seutukunta 1565 Sastamalan kaupunki 23px|center km² as./km² Lounais-Pirkanmaan seutukunta 2009 Tampereen kaupunki (Tammerfors) 23px|center km² as./km² Tampereen seutukunta 1779 Urjala 23px|center km² as./km² Etelä-Pirkanmaan seutukunta 1868 Valkeakosken kaupunki 23px|center km² as./km² Etelä-Pirkanmaan seutukunta 1923 Vesilahti 23px|center km² as./km² Tampereen seutukunta 1869 Virtain kaupunki 23px|center km² as./km² Ylä-Pirkanmaan seutukunta 1868 Ylöjärven kaupunki 23px|center km² as./km² Tampereen seutukunta 1869
Entiset kunnat
23px Aitolahti Akaa (entinen kunta) (Ei vahvistettua vaakunaa) 23px Eräjärvi 23px Ikaalisten maalaiskunta 23px Karkku 23px Keikyä 23px Kiikka 23px Kiikoinen 23px Kuhmalahti 23px Kuorevesi 23px Kuru 23px Kylmäkoski 23px Luopioinen 23px Längelmäki Messukylä (Ei vahvistettua vaakunaa) 23px Mouhijärvi
23px Mäntän kaupunki
23px Pohjaslahti 23px Sahalahti 23px Suodenniemi 23px Suoniemi 23px Sääksmäki 23px Teisko 23px Toijalan kaupunki 23px Tottijärvi 23px Tyrväntö (pohjoisosa) 23px Tyrvää 23px Vammalan kaupunki 23px Viiala 23px Viljakkala 23px Vilppula 23px Äetsä
Aluemuutoksia 22px Kiikoinen siirtyi Pirkanmaalta osaksi Satakunnan maakuntaa 1997. 22px Punkalaidun siirtyi Satakunnan maakunnasta osaksi Pirkanmaan maakuntaa 2005. 22px Kiikoinen liittyi Pirkanmaahan kuuluvaan Sastamalaan ja siirtyi takaisin osaksi Pirkanmaan maakuntaa 2013. Kuhmoinen siirtyi Keski-Suomesta osaksi Pirkanmaan maakuntaa 2021.
Suurimmat taajamat Vuonna 2017 Pirkanmaalla sijaitsi 51 taajamaa. Seuraavassa on lueteltu maakunnan 10 suurinta taajamaa. # Taajama Kunta Väkiluku(31.12.2017) 1 Tampereen keskustaajama Tampere 220 617Nokia 27 863Ylöjärvi 25 382Kangasala 21 570Lempäälä 20 079Pirkkala 18 601 2 Valkeakosken keskustaajama Valkeakoski 3 Vammalan keskustaajama Sastamala 4 Toijalan keskustaajama Akaa 5 Mäntän keskustaajama Mänttä-Vilppula 7 591Jämsä 80* 6 Kyröskoski Hämeenkyrö 6 152Ylöjärvi 720 7 Oriveden keskustaajama Orivesi 8 Viialan kirkonkylä Akaa 9 Parkanon keskustaajama Parkano 10 Ikaalisten keskustaajama Ikaalinen
Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu. * Sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa.
Maantiede
Kallioperä ja pinnanmuodostus
thumb|upright|Helvetinkolu sijaitsee Helvetinjärven kansallispuistossa Pohjois-Pirkanmaalla. thumb|”Roineen armaiset aallot” ovat tuttuja myös Zachris Topeliuksen runosta Kesäpäivä Kangasalla.
Pirkanmaan kallioperä on Euroopan vanhimpia. Maakunnasta on löydetty esimerkiksi niin kutsutut Aitoniemen hiilipussit, jotka kuuluvat maailman vanhimpiin eloperäisiin jäänteisiin. Niiden iäksi on arvioitu kaksi miljardia vuotta.
Pohjoisen Pirkanmaan kallioperä on osa keskisen Suomen happamien syväkivilajien vyöhykettä, joka sisältää muun muassa graniitteja. Maakunnan eteläosan halki kulkee liuskevyöhyke, jossa esiintyy kiillegneissiä, fylliittiä, kiilleliusketta ja välialueilla dioriitteja. Pirkanmaan kallioperä on pääosin moreenin peittämää. Eteläosassa on myös savi- ja hiesumaata eritoten vesistöjen varsilla. Pirkanmaan maakuntakivi on pallograniitti.
Pirkanmaa on pinnanmuodostukseltaan vaihtelevaa. Maakunnalle ovat tyypillisiä mäet ja kankareet. Lounaisosassa on verraten laajoja tasankoja. Viimeisin jääkausi vei mukanaan irrallisia jäälajeja, hioi kallioita ja muodosti useita soraharjujaksoja, joista merkittävin on Kangasalan–Pyynikin-harjujakso. Toinen merkittävä harjujono ulottuu Ikaalisten Hämeenkankaasta Näsijärven kautta Vilppulan kupeeseen. Keskimäärin Pirkanmaa sijaitsee noin 100–150 metriä merenpinnan yläpuolella. Korkeimmat alueet ovat Kurussa, Parkanossa ja Kihniössä yli 200 metriä merenpinnan yläpuolella. Pirkanmaan korkein kohta, Venäläisvuori, sijaitsee Juupajoella 232,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Paikalla on Juupavaaran laskettelukeskus. Muita pirkanmaalaisia laskettelukeskuksia ovat Hervannan laskettelukeskus, Korkeakangas, Mustavuori, Sappeen hiihtokeskus ja Ski Ellivuori.
Maisematyypit
Pirkanmaa jakautuu kolmeen maisematyyppiin:
viljelysseutu järvialue ylämaa
Pirkanmaan metsät ovat kuusivaltaista mustikkatyyppiä. Eteläosassa on runsaasti lehtoja ja lehtomaisia metsiä.
Pirkanmaan maakunta kuuluu suurimmaksi osaksi Kokemäenjoen vesialueeseen. Suurimmat järvet ovat Näsijärvi (265 km²), Vanajavesi (179 km²), osittain Kanta-Hämeen maakunnan alueella), Längelmävesi (178 km²), Kokemäenjoen vesistön keskusjärvi Pyhäjärvi (124 km²), Keurusselkä (119 km², osittain Keski-Suomen maakunnan alueella), Mallasvesi ja Roine (yhteensä 107 km²), Kyrösjärvi (96,2 km²), Ruovesi (66,1 km²), Kukkia (46,7 km²) ja Pälkänevesi (45,9 km²).Näe ja koe Suomi: Suomen Kuvalehti 24B/15.6.1987, s. 27. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet. Maakunnan pohjois- ja luoteisosat kuuluvat Suomenselän vedenjakaja-alueeseen, ja muutamat Kihniön ja Virtain läntisen osan järvet laskevat Kyrönjokea myöten Perämereen.Näe ja koe Suomi, s. 176.
Pirkkalan Pinsiöstä Raiskion torpan pihalta löydettiin vuonna 1862 tieteelle uutena muotona Pirkkalankoivu (Betula pendula f. bircalensis). Se on rauduskoivun muunnos, jonka erottaa päämuodosta liuskoittuneet, koristeelliset lehdet.Pikku Jättiläinen 1943, s. 1 366. Pirkkalankoivua pidetään vanhimpana tunnettuna suomalaisena liuskalehtisenä koivuna.
Kansallispuistot ja luonnonpuistot
KansallispuistoLuonnonpuistoKuntaPinta-ala km²PerustettuHelvetinjärven kansallispuistoRuovesi49,81982Häädetkeitaan luonnonpuistoKarvia/Parkano5,601958Puurijärven ja Isosuon kansallispuistoHuittinen/Kokemäki/Sastamala27,01993Seitsemisen kansallispuistoIkaalinen/Ylöjärvi45,51982Sinivuoren luonnonpuistoOrivesi0,621956
Ilmasto
Lämpötilat ja sademäärät thumb|Seututie 325 ylittää Längelmäveden Kangasalan Pelisalmessa. Pirkanmaa kuuluu eteläboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen lukuun ottamatta pohjoisimpia osia, jotka kuuluvat keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Maakunnan keskilämpötilat vaihtelevat pohjoisosan ylänköjen noin kolmesta asteesta eteläosien runsaaseen neljään asteeseen. Keskimäärin kylmin kuukausi on helmikuu ja lämpimin vastaavasti heinäkuu.
Terminen kevät alkaa Pirkanmaan lounaisosassa maaliskuun lopussa ja pohjoisosassa huhtikuun 5. päivän tienoilla. Terminen kesä alkaa alavilla seuduilla toukokuun puolessavälissä, pohjoisen ylängöillä viitisen vuorokautta myöhemmin. Vastaavasti terminen syksy alkaa pohjoisen ylänkömailla syyskuun alkupäivinä ja etelämpänä noin viikon myöhemmin. Sama kuvio toistuu termisen talven alkamisessa, pohjoisessa keskimäärin marraskuun 5. päivä, etelän alankoseuduilla viidestä kymmeneen vuorokautta myöhemmin.
Kasvukausi kestää suurten järvien laaksoissa puolisen vuotta, ylänköseuduilla taasen noin 160 vuorokautta. Kasvukauden tehoisa lämpösumma on suotuisimmilla seuduilla lähes 1 300 vuorokausiastetta ja viileimmillä seuduilla noin 1 100 vuorokausiastetta.
Vuotuinen sademäärä on Pirkanmaalla keskimäärin 600–700 millimetriä. Suurimmat sademäärät mitataan tyypillisesti ylämailla. Pysyvä lumipeite saapuu Pirkanmaalle keskimäärin joulukuun aikana kolmen viikon sisällä edeten pohjoisesta etelään. Se häviää keskimäärin huhtikuussa niin ikään noin kolmessa viikossa vetäytyen etelästä pohjoiseen.
Keskilämpötiloja (°C) ja sademääriä (mm) Pirkanmaan ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevilla mittausasemilla (1 ja 2) kaudella 1981–2010. Lähteenä Ilmatieteen laitos.http://ilmatieteenlaitos.fi/c/document_library/get_file?uuid=184123e9-06fe-4c48-9827-06c4652ad32c&groupId=30106