Inge Koukkuselkä (Inge I Haraldsson); (1135–1161) oli Norjan kuningas vuosina 1136–1161. Inge Koukkuselkä ajoi aatelin ja papiston etuja Norjan sisällissotien aikana.
Inge oli Harald Gillen ja Ingrid Ragnvaldsdotterin poika. Inge valittiin kuninkaaksi vuonna 1136, hänen ollessaan vasta vuoden ikäinen. Samaan aikaan myös hänen vanhempi veljensä Sigurd II Munn valittiin kuninkaaksi Trondheimissa. Lapsikuninkaiden ollessa alaikäisiä sijaishallitsijoina olivat Tjostulv Åleson, Gregorius Dagsson ja Erling Skakke.
Veljekset ja heidän kannattajansa voittivat valtaistuinta tavoitelleiden Sigurd Slemben ja entisen kuninkaan Maunu Sokean joukot. Vuonna 1142 Ingen ja Sigurd II:n rinnalle ilmestyi Östen II Haraldsson, joka myös väitti olevansa Harald IV:n poika ja sai kolmanneksen valtakunnasta. Inge nousi kolmesta hallitsijasta voimakkaimmaksi, koska hänellä oli vahvat siteet ylhäisaatelistoon ja papistoon.
Vuonna 1150 Inge kutsui Bergeniin kaikki maalliset ja uskonnolliset johtajat, sillä hän aavisti, että kardinaali Nicholas Breakspear (sittemmin paavi Hadrianus IV) aikoi perustaa vuonna 1152 arkkipiispanistuimen Nidarosiin. Arkkipiispanistuin käsitti viisi hiippakuntaa Norjassa ja kuusi Norjan siirtokunnissa, jotka kaikki olivat aiemmin kuuluneet Tanskan Lundin arkkipiispanistuimen alaisuuteen.
Vuonna 1155 Ingen velipuolet Sigurd II ja Östen suunnittelivat kukistavansa Ingen, mutta Ingen kannattajat tappoivat heidät seuraavien kahden vuoden aikana. Vuosina 1157–1161 Inge torjui myös Sigurd II:n aviottoman pojan Haakon Harteikkaan hyökkäykset. Lopulta Haakonin joukot surmasivat Ingen taistelussa 1161.
Lähteet
Luokka:Norjan kuninkaat Luokka:Vuonna 1135 syntyneet Luokka:Vuonna 1161 kuolleet