right|thumb|Kaksi burkaan pukeutunutta afgaaninaista kesäkuussa 2005. thumb|Ostoksilla burka yllä. thumb|Burkia myyvä kauppa Kabulissa Burka (), burkha tai burqa, Afganistanissa ; chador tai chadari), on musliminaisten käyttämä kankainen kaapu, joka peittää koko vartalon kasvoineen. Sitä käytetään pääasiassa Afganistanissa, Pakistanissa ja Pohjois-Intiassa. Tavallisesti burka on sininen, mutta myös muun värisiä löytyy. Burkan käyttöä perustellaan islamilaisen lain vaatimuksilla. Suurin osa maailman musliminaisista ei kuitenkaan käytä burkaa vaan vähemmän peittävää hijabia tai niqabia.

Ennen talibanhallintoa burkaa käytettiin harvoin Afganistanissa. Talibanin otettua vallan vaadittiin naisilta burkan käyttöä kaikilla julkisilla paikoilla. Myös talibanien hallinnon väliaikaisesti kaaduttua monet naiset pukeutuivat burkaan oman turvallisuutensa tähden.

Teologiset perustelut Muslimit perustelevat huivin käyttöä tavallisesti Koraanin määräyksillä, mutta tarkalleen ottaen kyse on tällöin puhetavasta. Muslimit eivät itse hae šariaa koskevia ohjeita Koraanista, vaan saavat ne uskonoppineilta ja imaameilta. Islam jopa kieltää maallikkoa itse tulkitsemasta Koraania. Islamin uskonnolle keskeisessä niin sanotussa kuuden kirjan kokoelmassa kerrotaan profeetta Muhammedin serkun Abd Allah ibn Abbasin kuulleen Jumalan lähettilään sanovan: ”Se, joka selittää Koraania omin päin, on ansainnut tulisen istuimen.”

Koraani

Koraani ei anna tarkkaa ohjetta naisten pukeutumisesta. Siihen kuitenkin viitataan Valon suurassa 24 ja Ryhmien suurassa 33. Jakeessa 24:31 naisia kehotetaan peittämään (eri käännösten mukaan) joko rintansa, povensa tai kaulansa hunnulla.Säkeiden kielitieteellisestä tulkinnasta on kiistelty. Jakeessa esiintyy ei-arabialainen sana chumur, jonka at-Tabari 900-luvulla kääntää huiviksi. Christoph Luxenberg lukee merkit arameankieliseksi sanaksi gmar, joka tarkoittaa vyötä. Hänen mukaansa Koraani kehottaa naisia sitomaan kangasvyön uumilleen eikä panemaan huivia päähänsä. Seuraava kohta on kuitenkin selvempi:

Teologinen tulkinta Peittävän pukeutumisen teologiset perustelut löytyvät islamilaisesta šariasta. Vuonna 1991 julkaistu šaria-käsikirja Reliance of the Traveller and Tools of the Worshipper toteaa useimpien uskonoppineiden joitakin hanafeja lukuun ottamatta katsovan, että nainen ei voi poistua kotoaan peittämättä kasvojaan olipa siten olemassa mahdollisuus kiusaukseen tai ei. Jos kiusauksen vaara on olemassa, kaikki ovat yksimielisiä pakosta peittää kasvot. Kyse on siten kiusauksen välttämisestä, ja islamilainen fatwa sanookin, että jos nainen pelkää herättävänsä houkutusta tai tulevansa houkutelluksi, hänen velvollisuutensa on peittää hunnulla kätensä ja kasvonsa.

Varhaisemman tulkinnan esitti 1000-luvulla elänyt Muhammad al-Ghazali, joka on islamin tärkeimpiä uskonoppineita ja mystikkoja. Ghazalin mukaan Eeva teki syntiä syödessään Paratiisissa hedelmän, jonka Jumala oli häneltä kieltänyt. Tämän johdosta Jumala rankaisi naista 18 eri tavalla, joista yksi on pakko käyttää huivia.

Burkan käytön vapaaehtoisuus Osa islaminuskoisista naisista käyttää huivia vapaaehtoisesti, koska haluaa noudattaa uskonnon vaatimuksia , toiset tekevät sen pakosta. Huivia paljon peittävämmän burkan ja niqabin käytön vapaaehtoisuuden aste ei ole tiedossa. Eräiden muslimiyhteisöjen, kuten Suomen tataarien, mielestä riittää, että muslimi pukeutuu yhteiskunnan yleisten normien mukaisesti.Akar & Tiilikainen 2009, s. 41.

PEW-tutkimuskeskuksen vuonna 2013 tekemä laaja kansainvälinen kysely selvitti, miten muslimit eri puolilla maailmaa suhtautuivat šarian vaatimaan peittävään vaatetukseen. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa alle puolet (40 %) kannatti naisten oikeutta itse päättää huivin käytöstä. Kannatus nousi puoleen (53-56 %) Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Etelä Aasiassa. Yleisintä itsemääräämisen kannatus oli Itä-Euroopan maissa (88 %)

Islamilainen periaate "Hyvään kehottaminen ja pahan kieltäminen" tarkoittaa, että muslimi on velvollinen puuttumaan asiaan tarvittaessa fyysisesti, jos näkee islamilaista lakia rikottavan.Al-Misri, Reliance of the Traveller, s. 714 (q1.1)

Burkan ja niqabin kieltäminen thumb|Maat, joissa on burka-kielto (2025): Burka on kielletty muutamissa maissa eri puolilla maailmaa. Vuoteen 2018 mennessä osittainen kielto oli voimassa Hollannissa, Italiassa, Espanjassa, Sveitsissä, Saksassa, Bulgariassa ja Kanadan ranskankielisessä provinssissa Quebecissä. Myös kourallinen Afrikan maita on kieltänyt kasvot peittävät hunnut ehkäistäkseen terrori-iskuja.

Burka kiellettiin Belgiassa 2010. Laki kielsi kaiken tunnistamista vaikeuttavan pukeutumisen, mikä tarkoitti kasvojen peittämistä. Tavallista islamilaista huntua ei kielletty. Burka kiellettiin muutamissa Espanjan kaupungeissa vuonna 2010.

Burka kiellettiin Ranskassa naisia alistavana ja maalliseen yhteiskuntaan sopimattomana 2011. Burkan käyttäjä saa 150 euron sakon, mutta käyttöön yllyttänyt jopa 30 000 euron sakon. YK:n ihmisoikeuskomitea katsoi, että Ranskan päätös rikkoi ihmisoikeuksia. Itävallassa tuli voimaan burkakielto 2017. Norja kielsi burkat oppilaitoksissa ja päivähoitopaikoissa 2018. Tanska kielsi burkat ja niqabit 2018. Ihmisoikeusjärjestöt tuomitsivat kiellon rikkomukseksi naisten oikeuksia vastaan. Hollanti kielsi kasvoja peittävän asusteiden käytön vuodesta 2019 lähtien. Lain mukaan kaikki kasvot peittävät vaatteet ovat kiellettyjä julkisissa rakennuksissa, mutta ei esimerkiksi kaduilla. Sveitsi hyväksyi kansanäänestyksessä burkakiellon vuonna 2021. Kiellon vastustajat pitivät ehdotusta sekä rasistisena että seksistisenä. Portugalin parlamentti hyväksyi lokakuussa 2025 lain, joka kieltää sakon uhalla sukupuolen tai uskonnon perusteella käytettävät kasvot peittävät huivit. Lisäksi käyttöön pakottamisesta voi saada vankeustuomion. Poikkeuksena ovat diplomaattiset tai uskonnolliset tilat sekä lentokoneet.

Burkakieltoa vastaan Burkan ja niqabin kieltäminen on kohdannut kiellon hyväksyneissäkin maissa poliittista vastarintaa. Tämän takia kielto on muotoiltu yleisemmin eli yleensä on kielletty kaikenlainen kasvojen peittäminen.

Länsimaissa burkan ja niqabin kieltoa ovat muslimien ohella vastustaneet ihmisoikeusjärjestöt. Johanna Latvala Ihmisoikeusliitosta toteaa, että ihmisoikeusjärjestöt, kuten Amnesty International, ovat yksiselitteisesti tuominneet Belgian antaman burkakiellon. Hänen mukaansa naiset käyttävät burkaa yleensä omasta tahdostaan. Sen sijaan burkaa vastustavat lähinnä keski-iän ylittäneet miehet.

Suomessa huntujen käyttöä tutkinut Katri Karhunen näkee kiellot ennemmin osana laajempaa islaminvastaista agendaa kuin pyrkimyksenä edistää naisten asemaa. Karhusen mukaan ”Huivit ovat nousseet islamin symboliksi ja niiden kieltäminen on osa tätä agendaa, jolla pyritään torjumaan islamin vaikutusta näihin niin sanottuihin länsimaisiin arvoihin”.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen ei hyväksy burkakieltoa: "Olisi hämmentävää, jos 2020-luvulla valtiovalta määrittelisi ihmisten pukeutumista kaduilla ja kouluissa." Hän katsoo, että sen sijaan tulisi kieltää toisen pakottaminen esimerkiksi pukeutumaan tai käyttäytymään tietyllä tavalla. Tällainen kielto tekisi itsenäisen päätöksenteon rajoittamisesta rangaistavaa, jolloin hyvään kehottaminen ja pahan kieltäminen muuttuisi ainakin osittain laittomaksi Suomessa.

Katso myös Abaya Hijab Niqab – kasvot peittävä huntu Pukeutumiskielto Islam ja naiset

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla

Mona Eltahawy: Ban the burqa . The New York Times & International Herald Tribune 2.7.2009. STT: Äänivyöry: Burka kielletty Belgiassa. Uusi Suomi 29.4.2010. Pekka Anttila: Ranskan kiistelty burkalaki tuo sakkoja ja vankeutta. Suomen kuvalehti 15.9.2010.

Luokka:Islamiin liittyvät kiistat Luokka:Leningit Luokka:Naisten oikeudet uskonnoissa Luokka:Viitat Luokka:Hijab Luokka:Islamiin liittyvät kiistat Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit Luokka:Islamilaiset käsitteet