Durmitorin kansallispuisto sijaitsee Montenegrossa. Kansallispuisto perustettiin vuonna 1952. Kansallispuiston pinta-ala on 390 neliökilometriä ja korkein huippu, Bobotov kuk, kohoaa 2 522 metrin korkeuteen. Tarajoen laakso on Euroopan syvin kanjoni.
Maantiede ja ilmasto Durmitorin kansallispuisto sijaitsee Dinaarisilla Alpeilla 450–2522 metrin korkeudessa lähellä Välimeren ja Tonavan välistä vedenjakajaa.Durmitor National Park, s. 2. Durmitorin massiivin huipuista 48 yltää 2 000 metriin. Niistä korkein on 2 522 metrin korkuinen Bobotov Kuk.
Kansallispuiston maisemia hallitsevat kalkkikivimuodostelmat, jotka ovat peräisin keski- ja myöhäistriaskaudelta sekä myöhäisjura- ja myöhäisliitukausilta. Jää ja vesi on kaivertanut kalkkikiveen erilaisia muodostelmia. Tarajoen kanjoni on Euroopan syvin. Joki virtaa 60 kilometrin ajan jopa 1 300 metriä syvässä kanjonissa.
Kansallispuistossa on 18 jäätikköjärveä, joista suurin on Crno jezero, ”Mustajärvi”. Osa järvistä laskee vetensä maanalaisiin luoliin, joista suurin on 897 metriä syvä.
Kansallispuiston ilmasto vaihtelee laaksojen välimerellisestä ylätasankojen viileään ilmastoon.
Luonto Durmitorin kansallispuistosta on löydetty noin 700 kasvilajia. Kasvillisuus vaihtelee laaksojen ainavihannoista metsistä, välimerellisiin havumetsiin, alpiinisiin metsiin ja soihin sekä alppiniittyihin.
Kansallispuiston metsien nisäkkäisiin kuuluvat karhu, saukko, villisika, villikissa ja gemssi. Birdlife Internationalin mukaan puistossa elää 130 lintulajeja. Niihin kuuluvat maakotka, käärmekotka, muuttohaukka, mehiläishaukka, kivikkopyy, metso ja teeri.Durmitor National Park, s. 3.
Puiston vesissä elää useita lohikaloja, kuten tonavanjokilohi, purotaimen, puronieriä ja harjus.
Durmitorin kansallispuisto ja ihminen Asutus Kansallispuiston alueella elää noin 1 500 ihmistä, joista suurin osa saa elantonsa maanviljelystä ja paimentamisesta. Suurinta osaa korkeimmista niityistä paimentaa kesäisin lampaita ja karjaa. Puiston itärajalla on Žabljakin kylä, jossa on noin 2 000 asukasta.
Suojelu Kansallispuisto perustettiin 1952, mutta aluetta on suojeltu jo vuodesta 1907, jolloin Crno jezero -järvi suojeltiin.
Kansainvälistä tunnustusta sille tuli 1976, jolloin Tarajoen laakso listattiin Unescon biosfäärialueeksi. Maailmanperintöluetteloon se otettiin 1980.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Viralliset sivut United Nations Environment Programme Data Sheet
Luokka:Montenegron kansallispuistot Luokka:Unescon maailmanperintökohteet Montenegrossa