Keskustan Etelä- ja Itä-Savon piiri on yksi Suomen Keskustan 19:stä piirijärjestöstä. Se toimii Etelä-Savossa, ja sen piiritoimisto sijaitsee Mikkelissä.
Eduskuntavaaleissa piirijärjestö asettaa keskustan Kaakkois-Suomen vaalipiirin kansanedustajaehdokkaat ja aluevaaleissa Etelä-Savon hyvinvointialueen aluevaltuustoehdokkaat Etelä-Savon maakunnassa. Kaakkois-Suomen vaalipiiriin kuuluvat myös Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunta, joissa toimivat Karjalan piiri ja Kymenlaakson piiri.
Piirin puheenjohtajisto Etelä- ja Itä-Savon piirin puheenjohtajana toimii savonlinnalainen Reima Härkönen. Mikkeliläiset Petri Pekonen ja Laura Rantala ovat piirin varapuheenjohtajia.
Jäsenyhdistykset Etelä- ja Itä-Savon keskustalla on jäsenyhdistys Etelä-Savon maakunnan kaikissa kunnissa:
Enonkosken Keskusta Hirvensalmen Keskusta Juvan Keskusta Kangasniemen Keskusta Keskusta Mikkeli Mäntyharjun Keskusta Pieksämäen Keskusta Puumalan Keskusta Rantasalmen Keskusta Savonlinnan Keskusta Sulkavan Keskusta
Nykyiset kansanedustajat
Vesa Kallio, Mikkeli (2023–) Hanna Kosonen, Savonlinna (2015–)
Historia Keskustan Etelä-Savon piiri on perustettu Pieksämäen kunnassa 26. toukokuuta 1919. Tällöin puolueen nimi oli maalaisliitto ja toiminta-alue Mikkelin läänin vaalipiiri. Vuosina 1965–2025 piirin nimenä oli Keskustan Etelä-Savon piiri, ja Itä-Savon alueella toimi erillinen Keskustan Itä-Savon piiri. Piirien yhdistymisen jälkeen vuoden 2026 alusta alkaen piirin nimi on ollut Etelä- ja Itä-Savon piiri.Yhdistysrekisteri
Eduskunta Kaakkois-Suomen vaalipiiristä on valittu 15 kansanedustajaa vuoden 2023 vaaleista lähtien. Etelä- ja Itä-Savon piiristä keskusta asettaa seitsemän ehdokasta vuoden 2027 vaaleihin.
Vaalikausi 2007–2011 Keskustan projekti 25:n mukaisesti puoluetoimiston mukaan keskusta tavoitteli yhtä lisäkansanedustajapaikkaa Etelä-Savon vaalipiirissä.Suomenmaa, Pirjo Kontio, 29. joulukuuta 2006 Kuitenkin eduskuntavaaleissa 2007 se sai vain kaksi kansanedustajaa, joroislaisen Katri Komin ja pertunmaalaisen Jari Lepän, mikä oli yksi vähemmän kuin vuoden 2003 vaaleissa.
Vaalikausi 2011–2015 Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa molemmat istuvat kansanedustajat olivat ehdolla, ja puolue tavoitteli kolmatta paikkaa. Keskusta koki kuitenkin valtakunnallisesti suuren vaalitappion, ja Etelä-Savon piiristä valittiin edelleen kaksi kansanedustajaa, Komi ja Leppä.
Vaalikausi 2015–2019 Eduskuntavaaleissa 2015 keskusta nousi ykköspuolueeksi niin Kaakkois-Suomessa kuin valtakunnallisestikin. Vaalipiirissä puolueen äänisaalis kasvoi yli :lla äänellä, ääniosuus nousi viisi prosenttiyksikköä, ja edustajapaikat lisääntyivät yhdellä. Etelä-Savon piiri sai läpi yhden kansanedustajan, edustajauraansa jatkavan Lepän.
Hallitusneuvotteluissa keskusta sai muodostettua Sipilän hallituksen. Vaalikauden puolivälissä 5. toukokuuta 2017 ministerien tehtäviä järjesteltiin uudelleen, jolloin poikkeuksellisesta maatalous- ja ympäristöministerin salkusta erotettiin maa- ja metsätalous, ja edustaja Leppä alkoi hoitaa perinteisempää maa- ja metsätalousministerin tehtävää. Hallituksen erottua 8. maaliskuuta 2019 Leppä jatkoi maa- ja metsätalousministerinä toimitusministeristössä vaaleihin saakka.
Vaalikausi 2019–2023 Vuonna 2019 eduskuntavaaleissa Kaakkois-Suomen vaalipiiristä valittiin kaksi eteläsavolaista kansanedustajaa, Jari Leppä ja savonlinnalainen Hanna Kosonen.
Vaalien jälkeen edustaja keskusta jatkoi hallituspuolueena, ja Leppä jatkoi maa- ja metsätalousministerinä sekä Rinteen että Marinin hallituksessa. Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikon jäätyä äitiysvapaalle 9. elokuuta 2019 edustaja Kosonen otti hoitaakseen ministerin tehtävät. Kosonen hoiti tehtävää 6. elokuuta 2020 saakka. Ministeri Leppä ilmoitti 18. maaliskuuta 2022 lopettavansa poliittisen uran ja hoitavansa kansanedustajan tehtävää enää seuraavan vuoden eduskuntavaaleihin asti. Hän myös erosi maa- ja metsätalousministerin tehtävästä jo 29. huhtikuuta 2022.
Vaalikausi 2023–2027 Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Kaakkois-Suomen vaalipiiristä valittiin kaksi kansanedustajaa aiempaa vähemmän. Keskusta menetti vaalipiirissä edellisvaaleihin verrattuna melkein 10 000 ääntä ja yhden kansanedustajapaikan. Etelä- ja Itä-Savon piiri otti molemmat puolueen saamat kansanedustajapaikat, ja valituiksi tulivat Kosonen ja mikkeliläinen Vesa Kallio.
Aluevaltuusto Etelä-Savon hyvinvointialueen valtuustoon valitaan 59 valtuutettua neljän vuoden toimikaudelle.
Vaalikausi 2022–2025 Etelä-Savon ensimmäisissä aluevaaleissa selvä ykkönen oli Suomen Keskusta. Puolue keräsi yli ääntä ja 32,5 prosentin ääniosuuden. Tulos oikeutti 20:een aluevaltuutettuun.
Vaalikausi 2025–2029 Vuoden 2025 aluevaaleissa Etelä-Savon keskusta piti ykköspaikkansa selvällä erolla muihin puolueisiin. Lähes 32 prosentin ääniosuudella ja :llä äänellä puolue sai aluevaltuustoon 20 paikkaa kaudelle 2025–2029.
Kunnanvaltuustot
Vaalikausi 2021–2025 Kuntavaaleissa 2021 Etelä-Savon keskusta oli lähellä menettää suurimman puolueen aseman Mäntyharjulla, jossa voitto Kansallisesta Kokoomuksesta tuli vain kuuden äänen erolla. Suhteellisesti heikointa kannatus oli Mikkelissä, 22,6 prosenttia äänistä. Vahvinta kannatus oli Kangasniemellä, 41,8 prosenttia. Kaikkiaan valtuustopaikkoja tuli 57, ja ääniä kertyi yli kpl 26 prosentin kokonaisääniosuudella.
Vaalikausi 2025–2029 Vuoden 2025 kuntavaaleissa keskustan yhdistynyt Etelä- ja Itä-Savon piiri voitti maakunnassa jokaisen kunnan äänestyksen. Pienimmillään kannatus oli Mikkelissä, jossa kokoomus jäi vain parinsadan äänen päähän, ja valtuustopaikoissa tuli tasapeli 14–14. Puolueen vahvin suhteellinen kannatus löytyi Enonkoskelta (53,68 %) ja Juvalta (53,66 %). Myös Rantasalmella, Puumalassa ja Kangasniemellä keskusta sai valtuustossa enemmistön. Kaikkiaan puolueelle kertyi yli ääntä 33 prosentin kokonaisääniosuudella ja 129 valtuutettua. Lähteet
Aiheesta muualla Keskustan Etelä- ja Itä-Savon piiri
Luokka:Suomen Keskustan piirijärjestöt Luokka:Kaakkois-Suomen vaalipiiri