Bahrainin kuningaskunta eli Bahrain on pääosin autiomaan peittämä saarivaltio Persianlahden lounaisosassa. Bahrain on moderni arabimaa, joka on erikoistunut öljynjalostukseen ja kansainväliseen pankkitoimintaan. Bahrain on lentoliikenteen merkittävä solmukohta, ja telakkateollisuus on myös merkittävää.
Kuningas Fahdin pengertie yhdistää Bahrainin Saudi-Arabiaan ja toinen, pidempi silta Qatariin on suunnitteilla. Bahrainilla on maarajaa Saudi-Arabian kanssa pienellä Passport Islandin saarella.
Freedom House pitää Bahrainia yhtenä Lähi-idän pahimmista sortovaltioista.
Maantiede pienoiskuva|left|Bahrainin kartta Bahrain muodostuu 33 saaresta, jotka ovat pääosin alavaa aavikkoa. Suurin saarista on nimeltään Bahrain, ja se käsittää 83 % valtion pinta-alasta. Se on pohjois-eteläsuunnassa 48 km pitkä ja leveimmältä kohdaltaan 16 km leveä.Geography and Population Persian Gulf States: A Country Study. Library of Congress, 1993. Sen korkein kohta on 122 m korkea Jabal al-Dukhan. muita saaria ovat Hawarsaaret (7 %), Al-Muharraq (4 % pinta-alasta), Umm Nasan (3 %) ja Sitra (2 %). Bahrainin pinta-alasta suurin osa on hiekkaerämaata ja alle 3 % viljelykelpoista maata. Viljelymaa keskittyy valtion pohjoisosaan. Persianlahden saaastuminen on vahingoittanut merielämää.
Vuoden 2013 arvion mukaan maassa on viisi yli sadantuhannen asukkaan kaupunkia.
+Bahrainin suurimmat kaupungit nimi 2001 laskenta 2013 arvio Manama 143 035 303 709 Al-Muharraq 91 307 183 196 Madinat Hamad 52 718 141 274 Al-Riffa 79 550 122 786 'Ali 47 529 105 148
Bahrain on vihreämpi kuin monet naapureistaan Persianlahden alueella. Useimmat kasvilajit ovat sopeutuneet suolaiseen ympäristöön ja aavikon olosuhteisiin. Erilaiset palmut ovat yleisimpiä puita. Pensaikkoalueilla elää sinne erityisesti sopeutuneita lajeja, kuten mehikorvakasvilaji Zygophillum qatarense. Itäosan rannikon savikoilla talvehtii monia muuttolintuja.
Bahrainin talvi on leuto, kesä kuuma ja kostea. Pääosa sateista tulee marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana. Kuivuus ja hiekkamyrskyt ovat sen vaarallisimpia sääilmiöitä.
Historia Varhaishistoriasta itsenäistymiseen Arkeologisten löytöjen perusteella on päätelty, että sumerilaiset asuttivat Bahrainin pääsaarta jo ennen vuotta 2000 eaa. Se tunnettiin nimellä Dilmun, ja se toimi kauppapaikkana sumerien ja Induksen laakson välillä. 300-luvulla se liitettiin sassanidien imperiumiin. 600-luvulla alueen valloittivat muslimit, jotka väistyivät portugalilaisten tieltä 1500-luvulla. Persialaiset veivät maan portugalilaisilta 1602. Nykyisen hallitsijasuvun esi-isä Ahmad ibn Al Khalifah syrjäytti persialaiset vuonna 1783. 1800-luvulla Britannia teki Bahrainin kanssa useita sopimuksia, joilla se lupasi suojata maata turkkilaisilta.
Vuonna 1913 Ottomaanien valtakunta ja Britannia allekirjoittivat sopimuksen, jolla tunnustettiin Bahrainin itsenäisyys. Maa jäi kuitenkin Britannian suojeluvaltioksi. Britannia vastasi saaren ulko- ja puolustuspolitiikasta. Bahrainin hallitsijalle jäi tehtäväkseen hoitaa saaren sisäpolitiikka.
Bahrainista löydettiin öljyä vuonna 1902, mutta poraus alkoi vasta vuonna 1931, ja tuotannon alettua seuraavana vuonna maa modernisoitui nopeasti. Se hyötyi 1970-luvun öljykriisistä ja hinnan noususta, ja monipuolisti talouttaan niin että se selvisi varsin hyvin, kun hinnat romahtivat 1980-luvun lopulla .
Bahrainin itsenäistyminen 1971 ja ensimmäinen emiiri Bahrainia on hallinnut Al-khalifan dynastia vuodesta 1783 alkaen, vaikka maata jo ennen itsenäistymistä hallinneesta Isa bin Salman Al Khalifa tuli itsenäisen Bahrainin ensimmäinen emiiri.
Bahrain oli Britannian protektoraatti eli suojelualue vuoteen 1971 jolloin maa itsenäistyi. Sitä ennen Iran yritti monta vuotta vaatia aluetta itselleen väittämällä että Bahrain olisi Iranin 14. maakunta.
Itsenäisyyden jälkeen sunnalaiset ja šiialaiset ovat käyneet kiistoja keskenään. Vastustaakseen šiialaisia Bahrain on solminut puolustussopimuksia Saudi-Arabian ja muiden Persianlahden valtioiden kanssa. Bahrainin suhteita naapurimaahan Qatariin ovat haitanneet rajakiistat eräistä vähäisistä maa-alueista.Kimmo Kiljunen: Valtiot ja liput, s. 323. Helsinki: Otava, 2002. .
1970-luvulla alkaneen Libanonin sisällissodan myötä Bahrainista tuli arabimaiden pankkitoiminnan keskus Beirutin sijaan. Iranin islamilaisen vallankumouksen jälkeen vuonna 1979 šiiaenemmistö yritti vallankaappausta useasti hallitsevaa sunnieliittiä vastaan. Vuonna 1994 syntyi vakavia mellakoita naisten osallistuttua erääseen urheilutapahtumaan. Pitkin 1990-lukua maassa oli mellakoita, pääasiassa pääkaupungin ulkopuolella, joista tiukasti sensuroitu media pääasiassa vaikeni. Bahrainissa uskotaan Iranin lietsovan levottomuuksia.
Bahrain liittyi liittoutuneisiin voimiin Irakia vastaan Kuwaitin miehityksen jälkeen elokuussa 1990. Sen lentäjät tekivät iskuja Irakiin. Maassa on Yhdysvaltain viidennen laivaston tukikohta.
Uusi emiiri ja maan muuttuminen kuningaskunnaksi Emiiri Isa bin Salman Al-khalifa kuoli vuonna 1999 ja hänen poikansa Hamad ibn Isa Al Khalifa nousi valtaan Bahrainin uudeksi emiiriksi vuonna 1999 ja toteutti poliittisia uudistuksia, jotka lisäsivät demokratiaa ja kansalaisvapauksia.
Vuonna 2001 päätettiin kansanäänestyksellä siirtyä perustuslailliseen monarkiaan. Vuonna 2002 Bahrain muuttui kuningaskunnaksi ja Bahrainin emiiristä isa bin Salman Al Khalifasta tuli Bahrainin ensimmäinen kuningas. Vuoden 2002 parlamenttivaalit olivat ensimmäiset yli 30 vuoteen, ja niissä myös naiset saivat asettua ehdolle. Vuoden 2004 vaaleissa šiiaoppositio sai yli 40 % äänistä, ja šiiamuslimi Jawad bin Salem al-Oraied nimettiin varapääministeriksi. Lokakuun 2010 parlamenttivaaleissa šiiapuolue paransi asemiaan niukasti.
Bahrainin levottomuudet vuonna 2011 Helmikuussa 2011 Manamaan kertyi tuhansia mielenosoittajia Tunisian ja Egyptin tapahtumien innoittamina. 27. helmikuuta USA:n Obaman hallinto asettui kuningas Khalifan tueksi. Levottomuuksien taustalla oli vanhat ristiriidat Bahrainin šiia- ja sunniväestön kesken. Kuningasperhe on sunneja, joilla on ollut hallitseva asema Bahrainin yhteiskunnassa. Šiialaiset taas ovat olleet köyhempää kansaa, joka on kokenut itsensä monin tavoin syrjityksi. Valtaosa hallitusta vastustaneista mielenosoittajista oli šiialaisia, kun taas sunnit pääsääntöisesti kannattivat hallitusta. Politiikassa sunnit hallitsivat myös siten, että vaalipiirit oli jaettu siten, että sunnilaiset alueet valitsivat enemmän edustajia kuin šiialaiset alueet. Kantaväestöstä šiialaiset kuitenkin muodostivat enemmistön, noin 70%Protestien jatkuessa ja kiihtyessä šiialaisten mielenosoittajien vaatiessa poliittisia uudistuksia Bahrainin hallitus pyysi apua Persianlahden maiden yhteistyöneuvoston (GCC) jäsenmailta.Maaliskuun puolivälissä maahan tuli tuhat saudiarabialaista sotilasta hallituksen tueksi ja Arabiemiraateista 500. Maa julistettiin kolmen kuukauden ajaksi poikkeustilaan. Seuraavana päivänä turvallisuusjoukot hajottivat mielenosoitukset.
Bahrain vuoden 2011 jälkeen Bahrainissa on ollut ajoittain lähinnä shialaisen väestön mielenosoituksia myös vuoden 2011 suurten mielenilmausten tukahduttamisen jälkeenkin. Esim. keväällä 2012 oli suuria mielenosoituksia Saudi-Arabiaa sekä Bahrainin hallintoa vastaan.Vuoden 2014 vaalien alla šiiapuolue kiellettiin kolmeksi kuukaudeksi, ja sen kannattajat boikotoivat vaaleja. YK:n asettama komitea nuhteli maata šiiamuslimien oikeuksien polkemisesta. Siiapuolue Al-Wefaqin johtaja ja merkittävä uskonnollinen johtaja tuomittiin vankeuteen ja kaksi aktivistia tuomittiin kuolemaan poliittisesti värittyneissä oikeudenkäynneissä. Tammikuussa 2017 puhkesi eri puolilla Bahrainia mielenosoituksia, kun kaksi miestä teloitettiin syytettynä vuoden 2014 pommi-iskusta, jossa kuoli kolme poliisia.
Tammikuussa 2016 Bahrain katkaisi diplomaattiset suhteensa Iraniin pian sen jälkeen, kun Saudi-Arabia oli katkaissut omat diplomaattisuhteensa Iraniin. Bahrain on useaan otteeseen syyttänyt Iranin provosoivan Bahrainin shia-väestöä levottomuuksiin..
Kesäkuussa 2017 Bahrain katkaisi diplomaattisuhteet Qatariin yhdessä Saudi-Arabian, Egyptin ja Arabiemiraattien kanssa. Nämä maat syyttivät Qataria terrorisimin ja islamistien tukemisesta, mutta taustalla vaikuttavat Perianlahden alueen monimutkaiset valtapelit.
Politiikka Hallitusmuoto thumb|left|190px|Pääkaupunki Manama on moderni kaupunki, muodin ja talouden keskus. Bahrain on perustuslaillinen monarkia. Kuningas on ylin hallitsija, ja hänen sunnimuslimeihin kuuluvan sukunsa jäsenet pitävät hallussaan merkittäviä poliittisia ja sotilaallisia virkoja. Maassa on ollut pitkään jännitteitä sunnien ja šiiaopposition välillä. Parlamentissa on 40 jäsentä. Parlamentin ylähuone, 40-jäseninen (Majlis al-Shura) on myös kuninkaan nimittämä, alahuoneeseen (Majlis al-Nuwab) valitaan 40 jäsentä yhden paikan vaalipiireistä..
Freedom Housen raportin mukaan Bahrainista on tullut yksi Lähi-idän pahimmista sortovaltioista. Sen jälkeen, kun sunnijohtoinen monarkia kukisti väkivaltaisesti demokratiaa ajavan protestiliikkeen vuonna 2011, se on systemaattisesti poistanut poliittisia oikeuksia ja kansalaisvapauksia, hajottanut poliittisen opposition ja iskenyt raa'asti eri mieltä olevaan šiiaväestöön.
Manamassa on sijainnut vuodesta 1948 Yhdysvaltain 5. laivaston tukikohta.
Pääministeri Kuningas nimittää maalle pääministerin ja hallituksen. Pääministerinä on ollut kruununprinssi Salman bin Hamad Al Khalifa vuodesta 2020. Häntä ennen virkaa hoiti kuninkaan setä Khalifa ibn Salman Al Khalifa vuodesta 1971 elil melkein 30 vuoden ajan. Tämä tekee hänet maailman pitkäaikaisimmaksi pääministeriksi. Kruununprinssi Salmanin (silloisen varapääministerin) ja hänen isosetänsä pääministeri Khalifan välillä nähtiin 2010-luvun lopulla valtataistelua siitä, kumpi päättää hallituksen politiikasta.
Bahrainin ja Saudi-Arabian suhde Bahrain on Lähi-idän pienin valtio ja se on poliittisesti, taloudellisesti ja diplomaattisesti erittäin riippuvainen suuresta naapurimaastaan Saudi-Arabiasta. Molempia maita hallitsee sunnilainen kuningasperhe. Bahrain on monella tavalla kuin jonkinlainen Saudi-Arabian erityistalousalue. Suuret määrät saudeja matkustaa säännöllisesti Bahrainiin, jossa he voivat nauttia omaa maataan vapaammasta kulttuurista. Bahrainissa on monissa hotelleissa sallittua tarjoilla alkoholia, naisilla ei ole yhtä tiukkoja pukeutumissääntöjä kuin Saudi-Arabiassa ja maassa on erilaisia viihdekeskuksia.. Arabikevään 2011 levottomuuksien tukahduttaminen ja kuningasperheen pysyminen vallassa Bahrainissa on ollut Saudi-Arabian tuen varassa. Bahrain on noudattanut ulkopolitiikassa tunnollisesti Saudi-Arabian tahtoa; Bahrain mm. meni nopeasti mukaan Saudi-Arabian ajamaan Qatarin eristämiseen ja Bahrain on diplomatiassaan puolustanut Saudi-Arabiaa kaikkia sitä vastaan esitettyjä syytöksiä vastaan. Bahrain on siinä määrin riippuvainen Saudi-Arabiasta, että tosiasiallisesta poliittisesta itsenäisyydestä ei enää voida puhua ainakaan vuoden 2011 jälkeen.
Bahrainin on myös katsottu olevan Lähi-idän arkkivihollisten Saudi-Arabian ja Iranin keskinäisen valtataistelun pelikenttä tai eräänlainen proxy-sodankäynnin kohde. Saudi-Arabia ja Bahrainin hallitus ovat syyttäneet Irania Bahrainin levottomuuksien lietsomisesta ja shialaisten kansannousun ajamisesta. Iran on kannanotoissaan tukenut Bahrainin shialaisten kapinointia, mutta kuitenkaan ei ole paljoa näyttöä siitä, että Iran olisi konkreettisesti vaikuttanut levottomuuksiin. Bahrainin shialaisia pidetään kuitenkin varsin nationalistisina.
Maakunnat Bahrain on jaettu neljään maakuntaan (, ):Bahrain Citypopulation thumb|Maakunnat vuodesta 2014 alkaen. Pääkaupunkialue Al-Manāmah (kartassa keltainen) Al-Muharraq (kartassa ruskea) Pohjoisosa Ash-Shamālīyah (Kartassa sininen) Eteläosa Al-Janūbīyah (kartassa vaaleanpunainen)
Väestö