Erzgebirge (, molemmat kirjaimellisesti malmivuoret ) on vuorijono ja vuoristoalue Saksan ja Tšekin rajalla. Vuoristo on ollut maiden välinen raja vuosisatoja. Nykyisin maiden välinen raja kulkee korkeimpien huippujen pohjoispuolella noin 150 km:n matkalla Saksin rajalta Elbelle. Korkeimmat huiput ovat Tšekin puolella Klínovec (), 1 244 metriä, ja Saksan puolella Fichtelberg, 1 214,6 metriä.
Vuoristo oli uuden ajan alkuun asti lähes asumatonta ja metsien peittämää. Alueesta tuli keskiajalla Euroopan ja maailman tärkeimpiä kaivosalueita ja hopean lähteitä. Alueella on ollut kaivostoimintaa yli 800 vuoden ajan. Nykyisin vuoristo on myös suosittu talvilomakohde. Erzgebirgen kaivosalue valittiin Unescon maailmanperintölistalle 2019.
Alueen ominaispiirteet vasen|pienoiskuva|350px|Näkymä vuorille Tšekin puolella, Chomutov, Ústí nad Labem. Erzgebirge/Krušnohoří on matala, noin 150 km pitkä ja 80 km leveä vuorijono, jonka huiput ovat noin kilometrin korkuisia. Vuoret ovat gneissiä, fylliittiä ja graniittia. Rajan eteläpuolinen Tšekin alue on profiililtaan selvästi jyrkempi kuin vuoriston pohjoispuoli. Ilmasto on ankara, vuotuinen keskilämpötila on noin 3–5 astetta Celsiusta. Alueelle sataa selvästi ympäröiviä alankoja enemmän. Noin 1100-luvulle saakka alueella kasvoi tiheää metsää.
Alueen luonnossa näkyy ihmisen vaikutus. Lähes luonnontilaisten sekametsien ja purojen keskellä on ihmisen toiminnan seurauksena syntyneitä niittyjä ja rakennettuja kivimuureja. Alueen puusto kaadettiin intensiivisen kaivostoiminnan seurauksena kun tarvittiin polttopuuta ja materiaalia kaivoskäytävien tukemiseen. Koska puuta kuitenkin tarvittiin yhä, alueella ryhdyttiin kasvattamaan nopeasti kasvavaa kuusta, joka syrjäytti muut puulajit. Alueella on ihmisen seurauksena syntyneitä kaivantoja, lampia ja altaita.
Vuorilla kasvaa useita harvinaisia vain paikallisesti esiintyviä kasvilajeja. Siellä on myös Euroopassa harvinaisten lintujen, esimerkiksi metsojen asuinaluetta. Suuri osa vuoristosta molemmilla puolilla rajaa kuuluu luonnonsuojelualueisiin. vasen|pienoiskuva|Hans Hessen (1470–1539) maalaus noin vuodelta 1522 kuvaa kaivostyöläisten työtä Erzgebirgessä 1500-luvulla. St. Annekirchen kirkossa Annabergissa.
Historia ja kaivostoiminta alueella Erzgebirgen/Krušnohořín alueen kulttuuri, maantiede ja maisema on kaivosteollisuuden muovaamaa. Vuonna 1168 nykyisen Freibergin alueella Saksassa löydettiin hopeaa. Alueella alkoi nimellä ”Bergkgeschrey” tunnettu kaivosryntäys. 1400-ja 1500-luvuilla alue oli Euroopan tärkein hopean lähde. Keskiajalla alueelta louhittiin myös tinaa. 1800- ja 1900-luvuilla alueesta tuli varhainen uraanin lähde. Yli 800 vuoden kaivoshistorian aikana alueelle on perustettu kaupunkeja ja kaivosmiesten leirejä. Kaivostoiminnassa on ollut nousuja ja laskuja. Alue on välillä kukoistanut taas taantuakseen. Alueen historiassa on erotettu kuusi selkeää kaivostoimintaan liittyvää historiallista kautta. Eri puolilla vuoristoa on eri malmien esiintymiä, mikä on vaikuttanut myös siihen, miten eri alueet ovat kehittyneet.
Alueelta on kaivettu myös arsenikkia, lyijyä, kobolttia, nikkeliä, sinkkiä, kalkkia, kaoliinia, savea ja hiiltä. Alueen viimeiset kaivokset, joista louhittiin tinaa ja uraania suljettiin 1990-luvulla. Viime aikoina alueella on kuitenkin kaivettu fluoriittia ja baryyttia. Nykyisin vuoriston alue on yksi Euroopan tiheimmin asutuista ylänköalueista. Alue on kärsinyt korkeasta työttömyydestä sekä Tšekin että Saksan alueella. Alueella on useita laskettelukeskuksia molemmilla puolilla rajaa. Vuoristo on tunnettu myös retkeilykohteena.
Kulttuuri Vuonna 2019 alue valittiin Unescon maailmanperintökohdelistalle esimerkkinä maisemasta, jota ovat muovanneet ihmisen ja luonnon yhteistoiminta. Maailmanperintökohde koostuu 22 kohteesta, joista 17 on Saksan ja 5 Tšekin alueella. Alue Valtio Sijainti Ala (ha) Suoja-alue (ha) Dippoldiswalden keskiaikaiset hopeakaivokset Saksa 536,871 - Altenberg-Zinnwaldin kaivosmaisema Saksa 269,367 1 716.705 Lauensteinin hallintoalue Saksa 2,926 18,885 Freibergin kaivosmaisema Saksa 624,434 2 202,532 Hoher Forstin kaivosmaisema Saksa 44,799 103,604 Schneebergin kaivosmaisema Saksa 218,15 670,351 Schindlers Werkin sulattamo Saksa 2,659 2,7 Annabergin-Frohnaun kaivosmaisema Saksa 191,994 926,131 Pöhlbergin kaivosmaisema Saksa 118,94 - Buchholzin kaivosmaisema Saksa 37,346 - Marienbergin kaivoskaupunki Saksa 25,306 44,603 Lautan kaivosmaisema Saksa 20,592 - Ehrenfriedersdorfin kaivosmaisema Saksa 71,148 891,575 Grünthalin hopean ja kuparin liuottamo Saksa 12,917 25,294 Eibenstockin kaivosmaisema Saksa 100,656 248,312 Rother Bergin kaivosmaisema Saksa 4,519 38,556 Uraanikaivos Saksa 811.213 746,263 Jáchymovin kaivosmaisema Tšekki 738,452 637,9 Abertamy – Boží Dari – Horní Blatná – kaivosmaisemat Tšekki 2,608.279 3,011,867 Punainen kuolemantorni Tšekki 0,2 2,804 Krupkan kaivosmaisema Tšekki 317,565 474,299 Mědníkin kaivosmaisema Tšekki 7,724 1 255.41
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Erzgebirge Luokka:Saksan vuoristot Luokka:Tšekin maantiede Luokka:Unescon maailmanperintökohteet Saksassa Luokka:Unescon maailmanperintökohteet Tšekissä