Kääpiösnautseri () on pienikokoinen karkeakarvainen saksalainen koirarotu. Se kuuluu FCI:n ryhmään 2 (pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat). Sitä on alun perin käytetty vahti- ja rottakoirana. Nykyisin sitä pidetään lähinnä seurakoirana.
Vuonna 2025 kääpiösnautseri oli Suomessa 11. suosituin koirarotu ja vuosina 2020–2025 niitä syntyi Suomessa vuosittain noin 600–1 000 pentua.
Ulkonäkö Kääpiösnautserin rotumääritelmä on sama kuin snautserin, kokoa lukuun ottamatta. Sillä on ”jalo pitkänomainen pää, tuuheat kulmakarvat ja parta”, ja sen ilme on ”tarkkaavainen ja jopa röyhkeä”. Runko on sivulta katsoen neliömäinen (selän pituus sama kuin säkäkorkeus), selkälinjaltaan aavistuksen laskeva. Kääpiösnautseri on snautseriroduista pienin, ja sen säkäkorkeus on 30–35 cm.
Kääpiösnautserilla hyväksytään Saksassa ja myös Suomessa neljä väritystä: musta, pippuri ja suola (harmaa), mustahopea ja puhdas valkoinen. Kääpiösnautserit jaetaan ulkomuotonäyttelyissä värityksen mukaan erillisiin luokkiin.
Hoito Kaksinkertainen karvapeite on karkea, ja se pidetään siistinä nyppimällä noin neljä kertaa vuodessa. Jos turkin ajaa koneella, turkki muuttuu hyvin usein pehmeäksi ja turkin kaksikerroksisuus katoaa. Kokonaan hoitamaton turkki menee takkuun, menettää säältä suojaavat ominaisuutensa eikä koiran nahka saa ilmaa, vaan ärsyyntyy ja voi tulehtua. Luonne ja käyttäytyminen thumb|Hyppäävä kääpiösnautseri. Kääpiösnautseri on älykäs ja temperamenttinen, reipas pieni koira, joka kaipaa tekemistä ja viihtyy lenkkipoluilla. Kääpiösnautseri on mielellään mukana kaikissa isäntäväen arkiaskareissa, oli se sitten pihan haravointi tai ruuanlaitto.
Kääpiösnautseri on vanhan ajan pihavahti, jonka alkuperäinen käyttötarkoitus näkyy yhä tämän päivän koirissa. Pienestä koostaan huolimatta kääpiösnautseri on hyvä vahti, joka ei pelkää puolustaa isäntäänsä ja omaa reviiriään. Useimmat kääpiösnautserit käyttävät herkästi ääntään, haukkuherkkyys kannattaa huomioida rotua hankkiessa.
Tutkimusten mukaan kääpiösnautserilla esiintyy keskimääräistä enemmän pelkoa ja aggressiivisuutta vieraita ihmisiä kohtaan ja vieraita koiria kohtaan verrattuna muihin koirarotuihin. Vajaalla 20 %:lla kääpiösnautsereista esiintyy jonkinasteista aggressiivista käyttäytymistä. Toisaalta pakko-oireinen käyttäytyminen on niillä keskimääräistä harvinaisempaa. Eriasteista ääniarkuutta esiintyy noin 30 %:lla kääpiösnautsereista ja se onkin yleisin koirien ongelmakäyttäytymisen muoto. Alkuperä thumb|Kääpiösnautserilla on tuuhea parta ja kulmakarvat.Kääpiösnautseri on kotoisin Saksasta, jossa se jalostettiin snautserin pienemmäksi muunnokseksi. Joidenkin lähteiden mukaan se on kehittynyt snautserista, apinapinseristä ja villakoirasta. Rodun jalostuksen aloittivat Frankfurtissa kaksi kasvattajaa, Georg Riehl ja Heinrich Schott. Rodusta tuli virallinen vuonna 1880, ja se tunnettiin alun perin nimellä karkeakarvainen kääpiöpinseri.
Nykyinen rotumääritelmä on vuodelta 1910. Alun perin kääpiösnautsereita käytettiin rotta- ja vahtikoirina. Häntiä ja korvia typistettiin aikoinaan rotanpuremien ehkäisemiseksi.
Suomeen ensimmäiset kääpiösnautserit tuotiin vuonna 1956 Alankomaista. Vuoden 1964 paikkeilla niitä oli Suomessa satakunta.
Terveys Kääpiösnautserin keskimääräinen elinikä on 11 vuotta, kun katsotaan vuosina 2010–2026 kuolleita rodun edustajia. Yleisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, kasvainsairaudet, maksan ja ruoansulatuskanavan sairaudet sekä sydänsairaudet. Rodun merkittävimmät terveysongelmat on virtsakiteet, maksashuntti, sappirakon mukoseele, parodontiitti, myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma ja muutamat silmäsairaudet.
Kääpiösnautserilla esiintyy virtsatieongelmia useammin kuin muilla roduilla. Virtsakiteitä ja -kiviä on useita eri tyyppejä ja myös niiden muodostumismekanismit ja -olosuhteet ovat erilaisia. Kaksi tavallisinta kidetyyppiä ovat kalsiumoksalaatti ja struviitti. Kääpiösnausereilla esiintyy myös perinnöllistä varvasanomaliaa, jossa koiran uloimmat varpaat surkastuvat sen ollessa nuori.
Kääpiösnautserilla esiintyy perinnöllistä maksashunttia eli portosysteeminen shunttia. Sairaudessa maksassa on epänormaali verisuoniyhteys, jonka kautta osa laskimoverenkierrosta ohittaa maksan. Suomessa maksashuntin esiintyvyytta on tutkittu seulontatutkimuksilla, jonka mukaan noin 1,37 %:lla rodun edustajista on maksashuntti. Koirilla ylipäätään maksashuntin yleisyys on noin 0,5 % tienoilla, mikä tarkoittaa, että kääpiösnautsereilla on todennäköisesti sairauteen perinnöllinen alttius.
Sappirakon mukoseele on vakava sairaus, jossa sappirakon limakalvo erittää poikkeuksellisen paksua limaa. Tämä lima kerääntyy sappirakkoon tiiviiksi kerroksiksi ja täyttää vähitellen sen kokonaan. Sairaus kehittyy usein hitaasti ja esiintyy tyypillisesti hieman vanhemmilla koirilla. Kääpiösnautseri on yksi sappirakon mukoseelen riskiroduista. thumb|Kääpiösnautseri.
Johtuen kääpiösnautserien pienestä koosta on rodulla alttius parodontiittiin eli hampaiden kiinnityskudoksen tulehdukselliseen sairauteen. Sairautta voi jonkun verran ennaltaehkäistä hampaiden harjaamisella.
Yksi kääpiösnautserin yleisimmistä kuolinsyistä ovat sydänsairaudet. Eräs koirien ja myös kääpiösnautserien tyypillisimmistä sydänsairauksista on myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma, jota esiintyy erityisesti pienikokoisilla koiraroduilla. Sairaus alkaa usein vasta vanhemmalla iällä ja aiheuttaa edetessään sivuäänen sekä johtaa vuosien myötä sydämen vajaatoimintaan.
Kääpiösnautsereilla esiintyy jonkin verran kaihia, etenevää verkkokalvon surkastumaa (PRA) sekä ylimääräisiä silmäripsiä (distichiasis). Rodun PEVISA-ohjelmassa on pakollinen silmätarkastuslausunto. Silmätarkastuslausunto ei saa olla astutushetkellä 12 kuukautta vanhempi.
Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Kääpiösnautserit ovat keskimääräistä koirarotua sisäsiittoisempia. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, mikä on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Kääpiösnautserin jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut peräti 34 %.
Katso myös
Snautseri Suursnautseri Kääpiöpinseri
Lähteet
KoiraNet-jalostustietojärjestelmä Suomen Kääpiösnautserikerho ry
Viitteet
Aiheesta muualla
Suomen Kääpiösnautserikerhon kotisivu Rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto, pdf) Kääpiösnautseri (Koirat.com, pdf)
Luokka:FCI 2 Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat Luokka:Pinserit ja snautserit Luokka:Saksalaiset koirarodut Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit