pienoiskuva|oikea|Sopimuksen allekirjoitus Helsingissä 21. tammikuuta 1932. Vasemmalla Suomen ulkoministeri Aarno Yrjö-Koskinen ja oikealla Neuvostoliiton Suomen lähettiläs Ivan Maiski. Suomen ja Neuvostoliiton välinen hyökkäämättömyyssopimus vuodelta 1932 oli Suomen ja Neuvostoliiton sopimus, joka solmittiin Helsingissä 21. tammikuuta 1932 ja ratifioitiin Suomen puolella saman vuoden heinäkuussa. Voimaan se astui 9. elokuuta 1932. Sopimus oli solmittu määräajaksi kolmeksi vuodeksi. Sitä jatkettiin 7. huhtikuuta 1934 pöytäkirjalla, jolla sopimuksen voimassaoloa jatkettiin 31. joulukuuta 1945 asti. Pöytäkirjan allekirjoitti Neuvostoliiton puolesta ulkoasiain kansankomissaari Maksim Litvinov.

Ensimmäisen kerran Neuvostoliiton puolesta Suomi oli neuvotellut hyökkäämättömyyssopimuksesta jo 1926. Suomen puolelta neuvotteluja johti Antti Hackzell, mutta koska hän esitti, että sopimusta valvottaisiin välitystuomioistuimen avulla, ei Neuvostoliiton kanssa päästy sopimukseen sisällöstä.

Sopimuksen synty Sopimuksen syntyyn vaikutti vuonna 1931 Kiinassa alkanut Mantšurian sota, joka lisäsi konfliktin mahdollisuutta Itä-Aasiassa ja sai Neuvostoliiton pyrkimään turvaamaan selustansa mahdollisen sodan varalta. Neuvostoliitto solmi hyökkäämättömyyssopimukset Suomen lisäksi useiden reunavaltioiden, kuten Puolan kanssa.Suomi 2014, s. 21

Sopimus Sopimuksessa osapuolet takasivat rajojensa loukkaamattomuuden, puolueettomana pysymisen, jos toinen osapuoli joutuisi sotaan ja lupasivat pysyä erossa sopimuksista ja liittoumista, jotka olisivat ”avoimesti vihamielisiä” toista osapuolta kohtaan. Riidat luvattiin ratkaista rauhanomaisesti ja puolueettomasti.

Sopimus uudistettiin 7. huhtikuuta 1934Suomi 2014, s. 24, jolloin sitä pidennettiin 31. joulukuuta 1945 asti.

Sopimuksen päättyminen Neuvostoliitto irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen 28. marraskuuta 1939 vedoten Mainilan laukauksiin kaksi päivää aikaisemmin. Kun Kremliin asian vuoksi kutsuttu Suomen silloinen Moskovan-lähettiläs Aarno Yrjö-Koskinen huomautti Neuvostoliiton ulkoministerille Vjatšeslav Molotoville, ettei hyökkäämättömyyssopimusta ollut mahdollista irtisanoa ennen vuotta 1945, Molotov ei vastannut mitään. Neuvostoliitto aloitti talvisodan hyökkäyksellä Suomeen aamulla 30. marraskuuta 1939.Jakobson, Max: Diplomaattien talvisota, s. 277–279. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1955. Hyökkäys rikkoi myös Tarton rauhansopimusta ja Kansainliiton peruskirjaa.

Katso myös Talvisodan tausta

Lähteet

ProKarelia: 1932 ProKarelia: 1934 jatko

Viitteet

Luokka:Suomen sotahistoria Luokka:Neuvostoliiton historia Luokka:Suomen politiikka 1930-luvulla Luokka:Suomen turvallisuuspolitiikka Luokka:Suomen ja Neuvostoliiton väliset suhteet Luokka:Hyökkäämättömyyssopimukset Luokka:1930-luku