Bryssel ( [bʁysɛl], [brʏsəl]) on Belgian pääkaupunki. Kaupunki sijaitsee Schelden sivujoki Sennen laaksossa. Brysselin pääkaupunkiseutu on Belgian suurin taajama, joka koostuu 19 kunnasta, joilla on kullakin suuri hallinnollinen autonomia. Suurin kunta on Brysselin kaupunki, joka koostuu historiallisesta keskustasta sekä niin sanotusta Eurooppa-korttelista, jossa sijaitsevat Euroopan unionin toimielimet.
Suur-Brysselistä tuli virallisesti Brysselin pääkaupunkialue vuoden 1989 federalisoinnin aikana. Brysselin pääkaupunkialue on yksi Belgian kolmesta suuresta hallintoalueesta. Bryssel tunnetaan EU:n kotipaikkana ja Euroopan pääkaupunkina. Kaupungin merkitys kansainvälisen hallinnon ja liiketoiminnan keskuksena tekee kaupungista maailmankaupungin. Brysselin pääkaupunkialueen laajuus on 161 neliökilometriä. Vuonna 2022 Brysselin pääkaupunkialueella oli 1 222 637 asukasta ja Brysselin kaupungissa 188 737 asukasta.
Brysselin metropolialueella, joka käsittää pääkaupunkialueen ja 103 ympäröivää asuinkuntaa, on noin 2,5 miljoonaa asukasta. Bryssel on EU:n kolmanneksi kallein kaupunki mitattuna menoilla asukasta kohti.
Bryssel on myös sekä flaamien että Belgian ranskalaisen yhteisön pääkaupunki. Bryssel on virallisesti kaksikielinen alue. Historiallisesti Bryssel on ollut hollanninkielinen, mutta nykyään useimmat asukkaista ovat ranskankielisiä. Suomen kielessä kaupungin nimeksi on vanhastaan vakiintunut Bryssel.
Nimi Alkuperä Bryssel on saanut nimensä frankkien puhuman germaanisen kielen sanasta Bruocsella, joka tarkoittaa "asutusta suolla".
Käyttötarkoitukset Nimeä Bryssel voidaan käyttää laajemmassa tai suppeammassa merkityksessä:
Laajimmassa merkityksessä Brysselillä voidaan tarkoittaa Brysselin metropolialuetta, joka käsittää pääkaupunkiseudun ja 103 ympäröivää asuinkuntaa. Alueella on melkein 2,7 miljoonaa asukasta. Brysselin pääkaupunkiseutu on yksi kolmesta alueesta, jotka muodostavat Belgian liittovaltion (toiset ovat Flanderi ja Vallonia). Se käsittää keskeisimmän osan Brysselin metropolialueesta, ja siihen kuuluu 19 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasluku marraskuussa 2008 oli 1 080 790, eli 6 697 asukasta neliökilometriä kohden. Varsinainen Brysselin kaupunki, joka on yksi 19 alueen kunnista, on asukasluvultaan noin 144 000 ja pinta-alaltaan 32,61 km².
Historia Varhainen asutus Brysselin alue on ollut asutettu esihistoriallisista ajoista lähtien. Ensimmäinen huomionarvoinen asutus syntyi vuonna 695, kun Gaugerius rakensi Senne-joen rannalle kappelin. Aluetta kutsutaan nykyisin Place Saint Geryksi. Virallisesti Brysselin perusti vuonna 979 Ala-Lothringenin herttua Charles, joka laati kaupungin perustamiskirjan.
Keskiaika (979–1500)
Bryssel kehittyi perustamisen jälkeen nopeasti kaupungiksi. Brysselistä tuli Bruggen, Gentin ja Kölnin välisen kaupan keskus. Senne-joen varrelle muodostui talousreitti idästä länteen. Kaupungin ensimmäiset muurit valmistuivat 1000-luvulla ja suoja vauhditti kaupungin kasvua. Pian sen jälkeen rakennettiin toinen muuri elinkeinojen suojelemiseksi.
1100-luvulta lähtien Brysselistä tuli tärkeä kaupunki Brabantin herttuakunnassa. Bryssel oli Brabantin herttuakunnan pääkaupunki 1100–1300-luvuilla. Sieltä vietiin kankaita ja seinävaatteita Pariisiin ja Venetsiaan. Kaupungissa asui myös paljon taiteilijoita, kuten Rogier van der Weyden. Kaupungintalo ja Kuninkaantalo valmistuivat vanhaankaupunkiin Grand-Placelle 1400-luvulla. pienoiskuva|Bryssel n. vuonna 1610.
Renessanssi ja vallankumous (1500–1830) 1400-luvun lopussa Bryssel menetti väliaikaisesti suosion ja pääkaupungin tittelin, sillä se nousi kapinaan keisari Maksimilian I:tä vastaan. Bryssel sai asemansa takaisin Kaarle V:n noustua hallitsijaksi vuosien 1519–1559 ajaksi. Kalvinistit hallitsivat kaupunkia 1500-luvun puolivälissä, minkä jälkeen hallitsijaksi nousi arkkiherttua Albert I (1598–1633). Bryssel kasvoi 50 000 asukkaan kaupungiksi 1500-luvun puoliväliin mennessä. pienoiskuva|Pommitettu Grand-Place vuonna 1695. 1500- ja 1600-luvuilla Bryssel oli pitsiteollisuuden keskus. Lisäksi Brysselin seinävaatteita eli kudonnaisia riippui linnojen seinillä kaikkialla Euroopassa. Vuonna 1695 Ranskan kuningas Ludvig XIV:n tykistö tulitti Brysseliä Yhdeksänvuotisessa sodassa, mikä tuhosi Grand-Placen ja 4 000 rakennusta eri puolilla kaupunkia eli kolmasosan koko kaupungista. Yhdessä siitä seuranneen tulipalon kanssa se oli tuhoisin tapahtuma koko Brysselin historiassa. Jälleenrakentamisesta vastasivat useat käsityöläiskillat, jotka jättivät historiallisen jäljen rakentamalla kiltataloja. Tästä syntyi myös Grand-Placen suljettu suorakaide muoto. 1700-luvulta lähtien Bryssel oli sekä taloudellisen kehityksen, mutta myös miehitysten ja kapinoiden keskus.
Espanjan perimyssodan aikana Bryssel joutui englantilais-hollantilaisten haltuun Ramilliesin taistelun (1706) jälkeen. Vuonna 1708 kaupunki joutui jälleen ranskalaisjoukkojen hyökkäyksen kohteeksi, mutta onnistui torjumaan sen. Vuoden 1713 Utrechtin rauhansopimuksen myötä Espanjan valta Etelä-Alankomaissa siirtyi Habsburgien hallitsijasuvun itävaltalaiselle haaralle. Tämä tapahtuma käynnisti Itävallan Alankomaiden aikakauden. Ranskalaiset ottivat kaupungin uudelleen haltuun vuosina 1746–1748 Espanjan perimyssodan aikana, mutta se palautettiin Itävallalle kolme vuotta myöhemmin. Se pysyi Itävallan hallinnassa vuoteen 1795 saakka, jolloin Ranska valloitti ja liitti itseensä Etelä-Alankomaat ja kaupungista tuli Dylen departementin eli Ranskan hallintokeskus. Ranskan valta päättyi vuonna 1815 Napoleonin kärsittyä tappion Waterloon taistelukentällä, joka sijaitsee nykyisen Brysselin pääkaupunkialueen eteläpuolella. Wienin kongressin myötä Etelä-Alankomaat liitettiin vuonna 1815 Alankomaiden yhdistyneeseen kuningaskuntaan, jota hallitsi Oranian kuningas Vilhelm I. Entisestä Dylen departementista tuli Etelä-Brabantin provinssi, jonka pääkaupungiksi tuli Bryssel. Nykyinen Brysselin kaupunki perustettiin kun Belgia itsenäistyi vuonna 1830.
Nykyaika (1830– ) pienoiskuva|Kohtauksia vuoden 1830 syyskuun tapahtumista Brysselin kaupungintalon aukiolla, Gustaf Wappers 1834. pienoiskuva|Kuninkaanlinnan aukio 1800-luvun lopulla. upright|thumb|Liittoutuneet vapauttivat Brysselin miehityksestä 4. syyskuuta 1944. Belgian viimeinen suuri kapina oli vallankumous vuonna 1830, jolloin se protestoi itsenäistymisen puolesta. Kuningas Leopold I nousi Belgian ensimmäiseksi kuninkaaksi vuonna 1831. Vuosien 1810–1840 aikana kaupungin muurit purettiin ja korvattiin viisikulmion muotoon rakennetuilla bulevardeilla, jotka hahmottelevat vanhankaupungin alkuperäisiä rajoja. Tänä aikana Brysselin väkiluku kasvoi nopeasti ja vuonna 1846 Brysselissä oli 123 000 asukasta.
Ensimmäisessä maailmansodassa saksalaiset miehittivät kaupungin hyökätessään Ranskaan Belgian kautta. Kaupunki ei kuitenkaan kärsinyt suuria vahinkoja sodan aikana. Toisessa maailmansodassa Saksan Luftwaffen pommikoneet pommittivat Brysseliä 10. toukokuuta 1940 alkaen. Saksan armeijan joukot valtasivat kaupungin 17.–18. toukokuuta 1940 välisenä aikana. Suurimmat sotavahingot kaupunki kärsi kuitenkin vuosina 1944–1945. Liittoutuneet vapauttivat kaupungin saksalaismiehitykseltä 3. syyskuuta 1944.
Bryssel oli osa vuonna 1948 allekirjoitettua Brysselin sopimusta, mikä johti Länsi-Euroopan puolustusyhteistyön aloittamiseen. Ensimmäiset metrolinjat rakennettiin 1960-luvulla helpottamaan kaupungin ruuhkia. 1970- ja 1980-luvun hallinnolliset uudistukset loivat Brysselin pääkaupunkialueen. Ensimmäinen Brysselin metrolinja avattiin vuonna 1976. Pohjoisen ja eteläisen Midi-rautatieaseman yhdistävä tunneli valmistui vuonna 1952. Ensimmäiset maanalaiset raitiovaunutunnelit valmistuivat vuonna 1969.
1900-luvulla Bryssel on järjestänyt lukuisia näyttelyjä ja konferensseja; kuten Solvayn viidennen fyysikkojen konferenssin vuonna 1927 ja kaksi maailmannäyttelyä: Brussels International Exposition (1935) ja Expo ’58.
Kansainvälinen Bryssel ja Euroopan hallinnollinen keskus Brysselistä on muodostunut vähitellen Euroopan ja etenkin Euroopan unionin hallinnollinen pääkaupunki, vaikka asiasta ei ole koskaan tehty virallista päätöstä. Brysselissä sijaitsee valtaosa Euroopan unionin hallintorakennuksista kymmenine tuhansine virkamiehineen sekä Naton päämaja. Lisäksi Brysselissä on noin 120 kansainvälistä organisaatiota, 159 suurlähetystöä ja yli 2 500 diplomaattia, mikä tekee Brysselistä yhden maailman diplomaattisista keskuksista. pienoiskuva|Eurooppa kaupunginosa (Quartier Léopold) Brysselissä.
Euroopan unioni Kolme Euroopan unionin pääinstituutiota, Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto ja osin Euroopan parlamentti pitävät päämajojansa Brysselissä. Tämän vuoksi Brysselin nimeä käytetään usein myös tarkoittamaan Euroopan unionia samaan tapaan kuin Washingtonilla tarkoitetaan usein Yhdysvaltojen liittohallitusta. Bryssel yhdessä Luxemburgin ja Strasbourgin kanssa alkoivat isännöidä instituutioita vuonna 1957. Tärkeimmät EU-rakennukset ovat: Justus Lipsius, Euroopan unionin neuvoston päärakennus. Berlaymont, Euroopan komission päärakennus. Lisäksi komissiolla on kymmeniä muita rakennuksia. Espace Léopold -rakennuskompleksi, jossa Euroopan parlamentti kokoontuu ja jossa sijaitsevat europarlamentaarikkojen työhuoneet. Europa-rakennus, Eurooppa-neuvoston ja Euroopan unionin neuvoston päärakennus Madou Plaza Tower, Euroopan komission Kilpailun pääosasto (DG-COMP) Lex-rakennus, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön käännöspalvelun päätoimipaikka Parlamentarium, Eurooppa-neuvoston vierailukeskus Charlemagne, Euroopan komission Talouden ja rahoituksen pääosasto (DG ECFIN), Kauppapolitiikan pääosasto (DG-TRADE) ja komission tilintarkastusvirasto
Nykyään edustajisto on lisääntynyt, Euroopan parlamentin ja komission vallatessa yhdessä 865 000 neliömetriä toimistotilaa kaupungin itäosassa, etenkin Eurooppa-korttelissa Schumanin liikenneympyrän lähistöllä. Instituutioiden edustus on aiheuttanut "ghetto-ilmiön" tässä osassa kaupunkia.http://euobserver.com/9/24707/format=/doi/accesdate=2007.09.27 . Viitattu 4.2.2009 Kuitenkin edustus on lisännyt Brysselin merkittävyyttä kansainvälisenä keskuksena ja eri alojen Euroopan keskusjärjestöjen asemapaikkana. Euroopan unionin erillisvirastoista kaupungissa toimii Euroopan GNSS-virasto, Koulutuksen, audiovisuaalisen alan ja kulttuurin toimeenpanovirasto sekä Euroopan puolustusvirasto.
Maantiede Bryssel sijaitsee Belgian keskitasangolla. Brysselin pohjoispuolelta alkaa Atlantin rannikolle ulottuva hiekkaisten alankojen ja polderien alue. Eteläpuolelta alkaa Ardennien karu ylänköalue. Matkaa Belgian eteläisimpään pisteeseen on noin 180 kilometriä. Bryssel on taloudellinen ja liikenneyhteyksien alue, joka kattaa Schelde-, Sambre- ja Meuse-joen laaksot. Brysseliä ympäröi Senne-joen laakso. Bryssel rajoittuu Valloniaan ja Flanderiin. Bryssel sijaitsee noin 15 metriä merenpinnan yläpuolella.
Ilmasto Brysselissä vallitsee meri-ilmasto, Atlantilta tulevien ilmamassojen vaikutuksesta. Ilmasto on sateinen, ja 10 vuoden (2006–2016) mittausvälillä sadepäivien määrä on vaihdellut 180–212 välillä vuodessa. Vuodenaikoja on neljä, ja talvisin tuulee eniten. Lumisateet ovat myös mahdollisia, mutta eivät tyypillisiä. pienoiskuva|Brysselin oikeuspalatsi (Palais de Justice).
Kulttuuri pienoiskuva|Brysselin kuninkaanlinna. pienoiskuva|Basilique Nationale du Sacré-Cœur à Koekelberg, arkkitehti Albert Van Huffel, rakennusarkkitehti Paul Rome, kuvanveistäjä Harry Elstrøm, 1925-1970.
Arkkitehtuuri thumb|Brysselin 1400-luvulta peräisin oleva raatihuone kaupungin keskusaukiolla, Grand-Placella. Brysselin Grand-Placen, kaupungin keskusaukion Suurtorin ympärillä on sekä keskiaikaisia rakennuksia että nykyaikaisia EU:n hallintorakennuksia. Grand Place on kirjattu vuonna 1998 Unescon maailmanperintöluetteloon. Muita rakennusnähtävyyksiä Brysselissä ovat: