Rikesakko on rahamäärältään kiinteä, päiväsakkoa lievempi varallisuusrangaistus, joka säädetään rikesakkorikkomuksista annetulla lailla (986/2016) eräiden rikkomusten ainoaksi rangaistukseksi. Rikesakko otettiin Suomessa käyttöön syyskuun alussa 1983 voimaan astuneella lailla.
Vuonna 2022 rikesakon suuruus voi olla 40, 70 tai 100 euroa. Rikesakkorikkomuksista annetussa laissa (986/2016) säädetään rikkomuksista, joista rikesakko voidaan määrätä sekä kustakin rikkomuksesta määrättävän rikesakon rahamäärästä. Jos henkilö syyllistyy samalla kertaa kahteen tai useampaan rikkomukseen, rikesakko määrätään ankarimman rikesakon mukaan korotettuna 40 eurolla. Esimerkkejä rikesakkorikkomuksista on kalastonhoitomaksun laiminlyönti, omaisuuden töhrimiseen soveltuvan esineen hallussapito ja pienimuotoinen roskaaminen.
Rikesakon määrää poliisi, rajavartio- tai tullimies tai erätarkastaja. Yleisin rikesakko määrätään järjestyslain rikkomisesta. Tieliikennelain (729/2018) mukainen liikennevirhemaksu on korvannut tieliikenteen rikesakon.
Maksamatonta rikesakkoa ei saa muuntaa vankeudeksi. Rikesakkomääräyksen saaneella henkilöllä on oikeus saattaa asia käräjäoikeuden käsiteltäväksi. Sitä varten hänen tulee ilmoittaa asia 30 päivän kuluessa rikesakkomääräyksen tiedoksisaamisesta sen paikkakunnan käräjäoikeuteen, jossa rikkomus on tehty. Käräjäoikeuden rikesakkoasiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin.
Katso myös Sakko Päiväsakko
Lähteet Oikeusministeriö. Perussäännöksiä: Rikesakko.
Viitteet
Aiheesta muualla Laki sakon ja rikesakon määräämisestä (27.8.2010/754)
Luokka:Rangaistusmenetelmät Luokka:Poliisitoimi