thumb|J. V. Snellman oli paitsi valtiomies ja filosofi, myös toimittaja ja taidekriitikko. Oskar Nylanderin maalaama muotokuva vuodelta 1849. Kriitikko (kreikan sanasta κριτικός, ”erittelytaitoinen”) eli arvostelija tutkii ja arvottaa jotakin yksittäistä taiteen tai kulttuurin alaa tai useampia aloja. Kriitikoksi kutsutaan usein myös henkilöä, joka arvostelee jotakin ilmiötä toistuvasti.
Sanat kriitikko ja kritiikki viittaavat tavallisesti jonkun henkilön valitseman alan tai alojen järjestelmälliseen tutkimukseen. Niillä tarkoitetaan yleensä tähän työhön omistautumista, pikemminkin kuin vain henkilökohtaisten mielipiteiden lausumista.
Suomalaisen kritiikin historiasta voi mainita esimerkiksi J. V. Snellmanin ja Zachris Topeliuksen, jotka molemmat toimivat aikoinaan kriitikoinakin osana toimittajan töitään. Kriitikot alkoivat toimia Suomessa 1800-luvulla, mutta vasta 1900-luvun alussa alkoivat vaikuttaa ensimmäiset ammatti- tai ammattimaisesti toimivat kriitikot sanomalehdissä.
Kriitikko saattaa erikoistua jonkin taiteenalan tutkimiseen ja kritiikkiin, tai hän saattaa valita kritiikkinsä kohteeksi useita taiteenaloja. Taidekriitikot kirjoittavat tavallisesti sanomalehtiin, aikakauslehtiin tai muihin julkaisuihin, kirjoihin tai verkkosivuille.
Suomessa on vain muutamia päätoimisia kriitikoita. Suurin osa työskentelee avustajina sanomalehdissä tai muissa julkaisuissa muun työnsä ohella. Suomen arvostelijain liitto ilmoittaa verkkosivullaan, että sillä on lähes tuhat jäsentä. Järjestö on jakautunut jaoksiin eri taiteenalojen mukaan, joita ovat elokuva, kirjallisuus, kuvataide, musiikki sekä tanssi ja teatteri.
Yleisradion elokuussa 2008 julkaiseman Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä kulttuuriammateista vähiten arvostettuja ovat lausuntataiteilija, underground-taiteilija, kulttuuritoimittaja, taidegalleristi ja kriitikko. Kyselyn arvostetuimpia olivat kirjailija, näyttelijä, klassisen musiikin säveltäjä, elokuvaohjaaja, kapellimestari ja taidemaalari.Kirjailija, näyttelijä ja säveltäjä arvostetuimmat kulttuuriammatit, YLE uutiset 14.08.2008. Viitattu 18.8.2008.
(Kuvataidekriitikkoja käsitellään artikkelissa Taidekritiikki, kirjallisuuskriitikkoja artikkelissa Kirjallisuuskritiikki ja elokuvakriitikoita artikkelissa Elokuvakritiikki.)
Musiikkikritiikki Ulkomaisia musiikkikriitikoita
Theodor W. Adorno, kirjallisuus, estetiikka, musiikki, Saksa 1920-luvulta Hector Berlioz, kirjallisuus, musiikki Ranska 1828 alkaen Eduard Caudella, musiikki, Romania 1800-luku Claude Debussy, musiikki, Ranska 1862–1918 Alfred Einstein, Saksa, Zeitschrift für Musikwissenschaft 1918, Münchner Post, Berliner Tageblatt 1927, USA Eduard Hanslick, musiikki, Itävalta-Unkari 1800-luku Joachim Kaiser, Saksa 1951, Süddeutsche Zeitung 1959 alkaen E. T. A. Hoffmann (Johannes Kreisler), kirjallisuus, musiikki, Saksa, Allgemeine musikalische Zeitung 1808 alkaen Max Kalbeck, Saksa, Schlesische Zeitung 1875 Itävalta, Allgemeine Zeitung 1880, Neue Wiener Tagblatt 1886–1921 Friedrich Nietzsche, kirjallisuus, musiikki, kulttuuri, Saksa 1880 alkaen Ezra Pound, kirjallisuus, kuvataide, musiikki, Yhdysvallat, Englanti, Italia 1909–1972 Romain Rolland, Musiikkikriitikko, Ranska Johann Adolph Scheibe, musiikki, Saksa, Tanska 1700-luku Robert Schumann, Saksa, Allgemeine musikalische Zeitung 1831, Neue Zeitschrift für Musik 1834 Hans Heinz Stuckenschmidt, Saksa, Böömi 1920, Berliner Zeitung am Mittag 1929, Neuen Zeitung 1947 Pjotr Tšaikovski, Venäjä, 1871 alkaen
Tunnettuja suomalaisia musiikkikriitikoita
Heikki Aaltoila, musiikkiarvostelija, Ylioppilaslehti 1932–1936, Ajan Suunta 1936–1943, Uusi Suomi 1943–1986 Jussi Ahlroth Atte Blom, musiikkikriitikko, Huvfudstadsbladet 1965 alkaen, Rytmi, Rondo Karl Flodin, musiikkikriitikko, Hufvudstadsbladet 1879 ja 1881, Helsingfors 1882, Aftonposten 1899, Nya Pressen 1883, 1885–1898, 1900 ja 1906–1908, La Plata (Buenos Aires) 1908–1921, Euterpe 1901–1905, Helsingfors-Posten 1900–1905 Seppo Heikinheimo, musiikkikriitikko, Uusi Suomi 1957, 1959–1963, Helsingin Sanomat 1963–1997 Olli Hämäläinen, musiikkikriitikko Muusikko 1951–1957, Rytmi 1949–1959, Suosikki 1959–1960 Axel Gabriel Ingelius, musiikkikriitikko, Borgå Tidning, Eos, Helsingfors Tidningar, Morgonbladet, Åbo Tidningar ja Åbo Underrättelser, aktiivisimmillaan 1840– ja 1850-luvut Evert Katila, musiikkiarvostelija, Päivälehti 1896–1899, Uusi Suometar 1899–1918, Helsingin Sanomat 1919–1942 Uuno Klami, musiikkiarvostelija, Iltalehti ja Ajan Sana 1930, Uusi Suomi 1931, Helsingin Sanomat 1932–1959 Heikki Klemetti, musiikkikriitikko, Säveletär 1907, Suomen musiikkilehti 1930, 1933–1946, Uusi Suomi 1919–1945 Taneli Kuusisto, musiikkikriitikko, Ylioppilaslehti, Helsingin Sanomat, Ajan Sana, Suomenmaa, Uusi Suomi, Musiikkitieto, Kirkkomusiikki, Musiikki. Leevi Madetoja, musiikkiarvostelija, Helsingin Sanomat 1916–1932 Lauri Otonkoski, musiikkikriitikko, Helsingin Sanomat Selim Palmgren, musiikkiarvostelija Hufvudstadsbladet 1930–1951 Erkki Salmenhaara, musiikkikriitikko, Ylioppilaslehti 1959–1961, Kauppalehti 1962–1963, Helsingin Sanomat 1963–1972 Erik Tawaststjerna, musiikkikriitikko, Finsk Tidskrift 1943–1951, SNS-Kansan Sanomat 1945–195, Svenska Demokraten 1949–1950, Hufvudstadsbladet 1956–1957, Suomalainen Suomi 1956–1957, Helsingin Sanomat 1957–1989 Zachris Topelius Karl Fredrik Wasenius (Bis), musiikkiarvostelija, Hufvudstadsbladet Harri Wessman, musiikkikriitikko Martin Wegelius, musiikkiarvostelija, kirjallisuusarvostelija Helsingfors Dagblad (X ja M. W.) 1869–1871, 1874–1875 Martti Vuorenjuuri, Helsingin Sanomat 1950-luku Susanna Välimäki, musiikkikriitikko, Musiikki, Yle
Teatteri- ja tanssikritiikki Ulkomaisia teatteri- ja tanssikriitikoita Klaus Mann, kirjallisuus, teatteri, Saksa, Yhdysvallat 1924–1949
Tunnettuja suomalaisia teatterikriitikoita
Eliel Aspelin-Haapkylä, teatteri- kuvataide- ja kirjallisuuskriitikko, Kirjallinen Kuukausilehti, Morgonbladet, Valvoja, Aika ja Uusi SuometarJean Sibeliuksen aikalaisia viitattu 10.12.2007 Heikki Eteläpää, teatteri ja elokuvakriitikko, Etelä-Saimaa 1944–1946, Savon Sanomat 1946, Teatteri 1946–1950, Ilta-Sanomat 1956–1960, Uusi Suomi 1960-1989 Rafael Hertzberg, kirjallisuus- teatteri- ja taidekriitikko Helsingfors Dagblad 1875–1888, kirjallisuuskriitikko Hufvudstadsbladet 1890 alk. Raoul af Hällström, teatteri- ja tanssikriitikko, Svenska Pressen 1944–, Nya Pressen 1923–1965, Filmiaitta 1930–1932, Filmnytt 1934, Uusi Suomi 1946–, Filmitähti 1949–1951, Helsingin Sanomat 1965–1975 Jukka Kajava, teatterikriitikko, Helsingin Sanomat 1967–2005 Eeva Kauppinen, teatteri- ja tanssikriitikko, Kaleva 1984 alk. Hans Kutter, elokuvakriitikko Hufvudstadsbladet 1936–1946, teatterikriitikko 1946–1969 Sylvi-Kyllikki Kilpi, kirjallisuus- ja teatterikriitikko, Kansan Lehti 1923–1932 Eduskunta, edustajamatrikkeli viitattu 10.12.2007 Kaisu Mikkola, Kaleva 1963 Maija Savutie-Myrsky, teatteri- ja kirjallisuuskriitikko, Kansan Lehti 1937–1941, Suomen Sosialidemokraatti 1943–1944, Vapaan Sana 1948–1957, Kansan Uutiset Anna-Maria Tallgren, teatteri- ja kirjallisuuskriitikko, Helsingin Sanomat 1910–1925, Valvoja 1918–1925 Viljo Tarkiainen, teatteri- ja kirjallisuuskriitikko, Uudenmaa 1902–1903, Valvoja 1903–1907, Helsingin Sanomat 1904–1916, 1918–1920, Uusi Suometar 1916–1918 Sole Uexküll, teatteri- ja kuvataidekriitikko, Elanto-lehti 1945, Suomalainen Suomi, Kuva, Maakansa, Helsingin Sanomat 1949–1977 Marjatta Väänänen, teatterikriitikko 1949–1972 Eduskunta, edustajamatrikkeli viitattu 10.12.2007 Thomas Warburton, kirjallisuus- ja teatteriarvostelija, Finsk Tidskrift 1943, Nya Argus 1949–1975
Katso myös Luokka:Suomalaiset kriitikot Elokuvakritiikki Kritiikkiportti Kritiikki Kirjallisuuskritiikki Taidekritiikki Suomen arvostelijain liitto SARV FIPRESCI
Lähteet Thomas Anderberg, Alla är vi kritiker, Atlas, 2009.
Viitteet
Kirjallisuutta Kriittinen piste : Tekstejä kritiikistä 2018. Toim. Ville Hänninen. Helsinki : Suomen arvostelijain liitto ry, 2018. .
Aiheesta muualla
Pekka Vähäkangas, Snellmanin taidekritiikin luonne. (pdf) Työministeriö: Kriitikko Filmiarvostelija Jerker Eriksson Kriitikko ja sensori muistelee, Ylen elävä arkisto. Tatu Vaaskivi kriitikkona, Oulun kaupunginkirjasto Junio Kimanen, Katsaus musiikkikritiikin historiaan, Amfion.fi 28.3.2007
*