Bernhardinkoira (, , ) eli bernhardilainen () on sveitsiläinen vuoristokoira, josta on olemassa sekä pitkä- että lyhytkarvainen muunnos. Se kuuluu FCI:n roturyhmään 2. Sveitsin kannan arvioitiin vuonna 2022 olleen noin 600 yksilöä, ja pentuja rekisteröidään siellä vuosittain noin 100.Saint-Bernard (CH). Fundus Agri-Cultura Alpina, 11.08.2022. Haettu 21.6.2026.

Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi bernhardinkoiran pentuja noin kahdeksankymmentä vuosittain. Ulkonäkö pienoiskuva|Bernhardinkoira Rodusta on kaksi muunnosta: lyhytkarvainen ja pitkäkarvainen. Molemmat muunnokset ovat huomattavan kookkaita ja yleisvaikutelmaltaan vaikuttavia. Runko on voimakas ja lihaksikas ja pää on suuri. Bernhardinkoiran ihannesäkäkorkeus on uroksilla 70–90 cm ja nartuilla 65–80 cm. Rodun perusväri on valkoinen, jossa erikokoisia punaruskeita alueita. Tumma maski on toivottava.

Luonne ja käyttäytyminen Luonteeltaan bernhardilaiset ovat hyväntahtoisia, ystävällisiä, rauhallisia ja luotettavia. Bernhardilaiset sopivat lapsiperheisiin, koska ne ovat sosiaalisia ja kiintyvät perheeseensä. Rodun edustajat ovat reviiritietoisia. Kokonsa vuosi bernhardinkoirat vaativat hyvän peruskoulutuksen.

Alkuperä Pyhän Bernhardin luostarissa Isossa Sankt Bernhardin solassa on pidetty tätä lauhkeaa rotua 1660-luvulta alkaen. Bernhardin munkit käyttivät sitä vahtikoirana, vetokoirana sekä lumivyöryjenuhrien etsinnässä eli laviinikoirana.

Lyhytkarvainen bernhardinkoira on alkuperäinen muunnos, josta jalostettiin myös pitkäkarvainen muunnos risteytysten avulla. Pitkäkarvaiset bernhardinkoirat eivät soveltuneet niiden tehtävään vuoristoissa. Lyhytkarvaisen muunnoksen käyttöä jatkettiin munkkiluostareissa, ja pitkäkarvaiset pennut annettiin kylän asukkaiden lemmikeiksi.

Menestyksekkäin hengenpelastuskoira oli bernhardilainen nimeltä Barry. Se pelasti ainakin 40 ihmistä.

Terveys Rodun keskimääräinen elinikä on vain noin 7 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet, luuston ja nivelten sairaudet, maksan ja ruoansulatuskanavan sairaudet sekä sydänsairaudet. Suurikokoisilla koirilla elinikä on tyypillisesti lyhyempi mitä pienikokoisilla ja suurikokoiset koirat myös sairastavat enemmän elämänsä aikana suhteessa pienempiin koiriin. Bernhardinkoiran tyypillisimpiä terveysongelmia ovat muun muassa lonkkaniveldysplasia, kyynärniveldysplasia, muutamat silmäsairaudet, spondyloosi, mahalaukunkiertymä, osteosarkooma ja dilatoiva kardiomyopatia.

Luuston sairauksista huolestuttavin on lonkkaniveldysplasia. Vain noin 58 %:lla bernhardinkoirista on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy jopa 18 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E). Eriasteista kyynärniveldysplasiaa esiintyy 16 %:lla rodun edustajista. pienoiskuva|Ylimääräinen nahka päässä altistaa silmäluomien kiertymiselle Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy silmäluomien kiertymistä ulospäin sekä liian suurta luomirakoa. Liiallinen nahka pään alueella altistaa silmäluomien kiertymiselle.

Eriasteista spondyloosia esiintyy 20 %:lla rodun edustajista. Bernhardinkoiran PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto, kyynärkuvauslausunto, selkälausunto.

Syvärintaisuuden vuoksi bernhardinkoira on altis mahalaukun kaasuuntumiselle ja kiertymälle. Mahalaukun kaasuuntuminen ja kiertymä ovat yksi bernhardinkoirien yleisimmistä kuolinsyistä. Sairaus on hengenvaarallinen.

Yksi bernhardinkoirien yleisimmistä kuolinsyistä ovat syöpäsairaudet. Yleisin kasvainsairaus bernhardinkoirilla on pahanlaatuinen luusyöpä eli osteosarkooma. Osteosarkooma lähettää etäispesäkkeitä jo taudin aikaisessa vaiheessa.

Yksi berhardinkoirien tyypillisimmistä kuolinsyistä ovat sydänsairaudet. Sydänsairauksista bernhardinkoiralla yleisin on dilatoiva kardiomyopatia, jossa sydänlihaksen etenevä rappeuma johtaa sydämen vasemman kammion laajentumiseen ja pumppausvoiman pettämiseen. Sairaus voi johtaa sydämen vajaatoimintaan ja myöhemmin koiran kuolemiseen.

Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Bernhardinkoirat ovat yhtä sisäsiittoisia koirarotuja kuin muutkin. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Bernhardinkoiran jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut 25 %.

Elokuvissa Rotu on tuttu ihmisille Beethoven-elokuvista, jossa on pitkäkarvainen bernhardinkoira sekä monista piirroselokuvista, joissa se on kuvattu hengenpelastuskoirana, esimerkkinä Mikin, Akun ja Pluton tähdittämä Alpine Climbers (1936). Astrid Lindgrenin käsikirjoittamassa Saariston lapset (1964 sekä uudelleen kuvattu sarja 2025) -TV-sarjassa esiintyy myös bernhardinkoira nimeltään Laivuri. Katso myös

Newfoundlandinkoira Leonberginkoira Berninpaimenkoira

Lähteet Peter Larkin, Mike Stockman: Gummeruksen suuri koirakirja. Gummerus Kustannus Oy 2003. Bernhardinkoirayhdistys ry KoiraNet-jalostustietojärjestelmä

Viitteet

Aiheesta muualla

Rotumääritelmä (Suomen Kennelliitto, pdf)

Luokka:FCI 2 Pinserit, snautserit, molossityyppiset ja sveitsinpaimenkoirat Luokka:Vuoristokoirat Luokka:Seurakoirat Luokka:Sveitsiläiset koirarodut Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit