Mietiskely tai kontemplaatio (< lat. contemplatio, 'tarkasteleminen'Online Etymological Dictionary: contemplation (n.)) on syvällistä ajattelemista ja pohdiskelua.

Kreikkalainen filosofia

Mietiskely oli tärkeä osa Platonin filosofiaa. Platon ajatteli, että sielu voisi mietiskelyn kautta nousta tietämykseen Hyvän ideasta ja muista ideoista.Plato: Critical Assessments, Nicholas D. Smith, Routledge, 1998. Uusplatonistinen filosofi Plotinos ilmaisi myös, että mietiskely oli yksi tärkeimmistä komponenteista henosis-tilan saavuttamiselle. Plotinokselle korkein mietiskelyn tila oli kokea visio jumalasta, Monadista. Plotinos kuvaili tätä kokemusta teoksessaan Enneadit. Oppilaansa Porfyrioksen mukaan Plotinos oli kokenut tämän neljä kertaa.Katso Plotinos#Elämä Plotinos kirjoitti kokemuksestaan Enneadien osassa 6.9.xx....

Islam Islamilaisessa perinteessä sanotaan, että Muhammad meni autiomaahan, kiipesi Hira -nimellä tunnetulle vuorelle ja eristäytyi muusta maailmasta. Ollessaan vuorella, hän mietiskeli elämää ja sen tarkoitusta.

Kristinusko

Idän kristillisissä kirkoissa mietiskelyllä viitataan Jumalan kirjaimelliseen näkemiseen tai näkyyn Jumalasta.The vision of the uncreated light, which offers knowledge of God to man, is sensory and supra-sensory. The bodily eyes are reshaped, so they see the uncreated light, "this mysterious light, inaccessible, immaterial, uncreated, deifying, eternal", this "radiance of the Divine Nature, this glory of the divinity, this beauty of the heavenly kingdom" (3,1,22;CWS p.80). Palamas asks: "Do you see that light is inaccessible to senses which are not transformed by the Spirit?" (2,3,22). St. Maximus, whose teaching is cited by St. Gregory, says that the Apostles saw the uncreated Light "by a transformation of the activity of their senses, produced in them by the Spirit" (2.3.22). Orthodox Psychotherapy Section The Knowledge of God according to St. Gregory Palamas by Metropolitan Hierotheos Vlachos published by Birth of Theotokos Monastery,Greece (January 1, 2005) Jumalan näkeminen tai hänen yhteydessä oleminen tunnetaan termillä theoria. Jumalan yhteyteen johtavaa jumalallistumisen prosessia harjoitetaan hesykasmin askeettisissa perinteissä. Hesykasmin tavoitteena on sydämen ja mielen sovittaminen yhdeksi (ks. nous).Stillness of the body is a limiting of the body. "The beginning of hesychia is godly rest" (3). The intermediate stage is that of "illuminating power and vision; and the end is ecstasy or rapture of the nous towards God" (4). St. John of the Ladder, referring to outward, bodily stillness, writes: "The lover of stillness keeps his mouth shut" (5). But it is not only those called neptic Fathers who mention and describe the holy atmosphere of hesychia, it is also those known as "social". Actually in the Orthodox tradition there is no direct opposition between theoria and praxis, nor between the neptic and social Fathers. The neptics are eminently social and those in community are unimaginably neptic. Orthodox Psychotherapy Section on Stillness and Prayer http://www.pelagia.org/htm/b02.en.orthodox_psychotherapy.05.htm

Mietiskelyä kuvataan itäisessä ortodoksiassa asteittaisena. Tätä asteittaisuutta on käsitelty Johannes Siinailaisen kirjoittamassa Portaat -nimisessä kirjassa. Prosessia, joka johtaa vanhan syntisen miehen uudestisyntyneeksi Jumalan lapseksi ja todellisen luonteemme luokse hyvinä ja jumalallisina kutsutaan jumalallistumiseksi.

Tämä tarkoittaa sitä, että kun joku on Jumalan läsnäolossa, jumalallistettuna hänen kanssaan, sitten hän voi alkaa kunnolla ymmärtämään, ja siinä hetkessä "mietiskelemään" Jumalaa. Mietiskelyyn sisältyy tässä tapauksessa jonkin asian kokeminen sen sijaan, että saavuttaa rationaalisen ja perustellun ymmärryksen teoriasta (ks. gnosis). Niin kuin ymmärrykseen käytetään rationaalista ajattelua ja logiikkaa, niin tehdään päinvastoin kun kyseessä on Jumala (ks. Apofaattinen teologia).

Mietiskelyä pidetään läntisessä kristinuskossa usein mystisenä. Tätä mystisyyttä on käsitelty Ávilan Teresan ja Ristin Johanneksen kaltaisten kristillisen mystiikan teologien teoksissa."Contemplation", Catholic Encyclopedia, New Advent. Retrieved March 19, 2008. Benediktiinimunkki Cuthbert Butler on huomauttanut, että mietiskely -termiä käytettiin mystiikkaan viittaamiseen latinalaisessa kirkossa ja että "'mystiikka' on hyvin moderni sana". Western Mysticism: Augustine, Gregory and Bernard on Contemplation and the Contemplative Life, by Dom Cuthbert Butler. Dover: Mineola, NY, 2003, p.4.

Mietiskely ja meditaatio

Kristinuskossa mietiskelyllä viitataan avoimeen mieleen, joka on suunnattu tietoisuuteen Jumalasta elävänä todellisuutena. Tämä vastaa jossain mielessä sitä, mitä itämaisissa uskonnoissa kutsutaan samadhiksi., samannaphala sutta Digha-Nikaya-2 , Patanjali, Yoga Sutras Meditaatiolla toisaalta viitattiin useiden vuosisatojen ajan lectio divinan kaltaisiin kognitiivisiin harjoituksiin.A contemporary discussion of differences between meditatio and contemplatio is available in Father Thomas Keating's book on contemplative centering prayer, Open Mind, Open Heart: The Contemplative Dimension of the Gospel (1986) . Brief descriptions of centering prayer and lectio divina are available online at http://www.contemplativeoutreach.org/. Lectio divina on benediktiiniläinen perinne, jossa luetaan pyhiä kirjoituksia, meditoidaan ja rukoillaan tavoitteena parantaa henkilön ja Jumalan välistä kommunikaatiota sekä pyhien kirjoituksien tuntemusta.

Mietiskelyä pidetään tärkeänä katolisuudessa. Katolisen kirkon yhtenä suurimpana teologina pidetty Tuomas Akvinolainen kirjoitti: "Hyvän yhteisön edellytys on, että on olemassa mietiskelyyn omistautuneita henkilöitä." Yksi hänen opetuslapsistaan, Josef Pieper, kommentoi: "Sillä mietiskely on asia, joka säilyttää ihmisyhteisön keskellä totuuden, joka on yhtä aikaa sekä hyödytön että mittapuu jokaiseen mahdolliseen käyttöön. Mietiskely on siis myös asia, joka pitää todellisen määränpään näkyvissä ja antaa merkitystä elämän jokaiselle käytännön teolle.""Says Pope a Universal Voice for the World" , Carrie Gross, February 1, 2008, Zenit.org.

Katolinen Youcat-katekismus kommentoi erilaisia meditaatiotekniikoita kristillisestä näkökulmasta seuraavasti:

Katolinen kirkko on laajemmin ottanut kantaa kristillisen meditaation ja muiden uskontojen meditaation eroihin dokumenteissa Kristillisen mietiskelyn aspekteista (Orationis formas, 1989) ja Jesus Christ the Bearer of the Water of Life: A Christian Reflection on the "New Age" (2003).

Katolisen kirkon katekismus käsittelee kristillistä meditaatiota eli mietiskelevää rukousta ja kontemplaatiota eli sisäistä rukousta kohdissa 2705-2724.Katolisen kirkon katekismus, kohdat 2705-2724

Lähteet

Aiheesta muualla

Joona Korteniemi: Kristillinen syvämietiskely Hapatusta.net

Luokka:Hengellisyys Luokka:Meditaatio Luokka:Kristillinen mietiskely