60px|pienoiskuva|Sellon ranskalainen jousi. Jousi on puusta, hiilikuidusta tai lasikuidusta tehty jousisoitinten soittoväline, jonka kaareen on kiinnitetty hevosen häntäjouhia. Kun jousta liikutetaan soittimen kieltä vasten, kitka saa kielen värähtelemään ja syntyy ääntä. Jouhiin laitetaan hartsia, jotta syntyisi enemmän kitkaa. Jousitekniikoita vaihtelemalla saadaan erilaisia sävyjä ja sointeja.
Jousten muodot ja koot vaihtelevat, mutta kaikissa on kaari ja jännitetyt jouhet. Jousen osat ovat tanko, jouhet, frossi ja ruuvi. Tanko tehdään yleensä pernambuco tai brasil-puusta, mutta nykyään on käytetty myös syntettisiä lasi- ja hiilikuitujakin. Tangon osiin kuuluvat myös nahka ja lanka jolla varmistetaan hyvä ote, mutta niistä on apua myös jousen tasapainoituksessa. Jouhia kiristetään vääntämällä ruuvinuppia, joka liikuttaa frossin (jousen tyvipään) mekanismia saaden jouhet kiristymään. Jouhina käytetään viuluissa ja selloissa valkoisia uroshevosen häntäjouhia. Mustat jouhet ovat karkeampia ja niitä käytetään bassoihin ja raskaampaan sellonsoittoon. Jouhet kiinnitetään jousen mollemmista päistä puukiilolla joilla saadaan ne sopivasti jännittymään. Frossi on yleensä rakennettu eebenpuusta, kilpikonnankuoresta tai norsunluusta.
Historiallisesti jousella on soitettu monia soittimia, kuten viulua, alttoviulua, selloa ja kontrabassoa. Vanhoista soittimista nykypäivänä käytetään esimerkiksi suomalaisessa kansanmusiikissa jouhikkoa, ruotsalaisessa kansanmusiikissa avainviulua ja barokkiorkestereissa viola da gambaa. Uudessa musiikissa jousella soitetaan joskus myös eräitä lyömäsoittimia. Jousella voidaan soittaa myös sahaa.
Jousesta on käytetty myös nimitystä käyrä.Käyrä, Tietosanakirja, osa 5, palsta 308, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1913
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Jousisoittimet