Saksan liittopresidentti () on Saksan valtionpäämies. Liittopresidentin valitsee liittokokous (), johon kuuluvat kaikki Saksan liittopäivien edustajat ja sama määrä osavaltioiden eli maiden edustajia. Liittokokouksen ainoa tehtävä onkin valita liittopresidentti viiden vuoden välein. Vuoden 2022 presidentinvaaleissa näitä liittokokouksen edustajia oli 1045. Presidenttiehdokkaan tulee olla vähintään 40-vuotias ja saatava vähintään yksi liittokokouksen edustaja nimeämään tämä ehdokkaaksi. Ehdokkaan tulee tämän jälkeen saada absoluuttinen enemmistö liittokokouksen antamista äänistä.
Saksan liittopresidentillä ei ole juurikaan poliittista valtaa, vaan hän on lähinnä symbolinen ja edustuksellinen valtionpäämies, jonka tehtävät ovat enimmäkseen seremoniallisia ja arvojohtajuuteen liittyviäKatarina Baer, Saksan liittopresidentti erosi: Vaikutelma riitti. Helsingin Sanomat 18.2.2012 sivu B 2.
Presidenteistä Köhler ja Wulff ovat eronneet kesken kauden. Wulffin ero johtui korruptioepäilyistä.
Saksan liittopresidentin edustusasuntoina toimivat Bellevuen linna Berliinissä ja Villa Hammerschmidt Bonnissa.
Asema ja tehtävät Saksan perustuslaki määrittelee presidentin valta-aseman epäselvästi. Käytännössä presidentin asema on kuitenkin pääosin seremoniallinen, ja hän toimii lähinnä liittohallituksen neuvosta. Toisin kuin useissa perustuslaeissa, Saksan perustuslain mukaan valtionpäämies ei ole edes muodollisesti asevoimien ylipäällikkö, vaan tehtävä kuuluu rauhan aikana puolustusministerille ja siirtyy perustuslain artikla 65a:n mukaan sodan aikana liittokanslerille.Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland (Saksan liittotasavallan perusasetus). Artikla 65a lisätty 7. muutoksessa (19.3.56), muutettu 17. muutoksessa (24.6.68). Sotatilaa ei kuitenkaan voida julistaa ilman presidentin hyväksyntää.
Liittopresidentin tehtäviin kuuluu antaa liittopäiville ehdokas liittokanslerista (liittopäivät voi tosin valita liittokanslerin ohi presidentin ehdotuksen) ja nimittää liittokansleri ja tämän johtama liittohallitus muodollisesti virkaansa. Hän voi vapauttaa hallituksen tai sen jäsenen tehtävistään liittokanslerin pyynnöstä. Presidentti nimittää myös tuomarit, liittovaltion virkamiehet ja upseerit. Tällaisiin nimityksiin tarvitaan kuitenkin joko liittokanslerin tai asianomaisen ministerin hyväksyntä. Lait astuvat voimaan vasta hänen allekirjoitettuaan ne.Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland (Saksan liittotasavallan perusasetus), artikla 82 Presidentti edustaa Saksaa maailmalla, hoitaa ulkomaanmatkoja ja ottaa vastaan ulkomaisia arvovieraita. Liittokanslerin aloitteesta liittopresidentti voi, harkintansa mukaan, 21 päivän kuluessa hajottaa liittopäivät ja määrätä uudet vaalit järjestettäväksi.Grundgesetz für die Bundesrepublik Deutschland, artikla 65a lisätty 7. muutoksessa (19.3.56), muutettu 27 muutoksessa. Lisäksi liittopresidentti käyttää armahdusvaltaa. Liittopresidentin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa liittoneuvoston puhemies.
Liittopresidentit
Liittopresidentti Toimikausi Puolue (1884–1963) 1949–1959 vapaademokraatti (1894–1972) 1959–1969 (1899–1976) 1969–1974 sosiaalidemokraatti (1919–2016) 1974–1979 vapaademokraatti (1914–1992) 1979–1984 (1920–2015) 1984–1994 (1934–2017) 1994–1999 (1931–2006) 1999–2004 sosiaalidemokraatti (1943–2025) 2004–2010 (erosi) (s. 1959) 2010–2012 (erosi) (s. 1940) 2012–2017 sitoutumaton60px(s. 1956) 2017– sosiaalidemokraatti
Katso myös Luettelo Saksan presidenteistä
Lähteet
Aiheesta muualla Saksan liittopresidentin kotisivut
* Liittopresidentti