Heimo Olavi Lampi (29. helmikuuta 1920 Hollola – 1. kesäkuuta 1998 Helsinki) oli suomalainen Kouvolan hovioikeuden presidentti, korkeimman oikeuden jäsen, kirjailija ja sodan aikana menestynyt taistelulentäjä.
Tausta
Lampi vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Sortavalassa, jonne perhe muutti Hollolasta hänen syntymävuonnaan. Perheen isä kuoli Heimon ollessa 13-vuotias, jolloin hän joutui keskeyttämään koulunkäyntinsä ja lähtemään ansiotyöhön.
Lampi valmistui ylioppilaaksi Kuopion lyseosta jatkosodan päätyttyä 1945, Ilmasotakoulusta hän oli valmistunut jo 1940. Hän suoritti ylemmän oikeustutkinnon Helsingin yliopistossa 1948 ja sai varatuomarin arvon 1951.Toivo Sainio ja Erik Nybergh (toim.): Suomen lakimiehet - Finlands jurister 1982, s. 457. Helsinki: Suomen Lakimiesliiton Kustannus 1982. .
Ura Taistelulentäjänä Jatkosodan alkaessa 25. kesäkuuta 1941 Lampi saavutti ensimmäiset ilmavoittonsa. Brewster-hävittäjäkoneilla varustettu Lentolaivue 24:n toinen lentue, johon Lampi kuului, oli sijoitettuna Selänpään kentälle.Keskinen–Niska–Stenman 1975, s. 14. Lentue hälytettiin torjumaan venäläistä 27:n SB-2-pommikoneen muodostelmaa, joka lähestyi Heinolaa. Ensimmäisinä ilmaan ehtineet Lampi ja ylikersantti Eero Kinnunen pudottivat muodostelmasta kumpikin 2½ konetta.Keskinen–Stenman 2001, s. 125. Lampi palveli koko sodan ajan samassa laivueessa, ja sodan päättyessä hänellä oli tilillään 14 ilmavoittoaKeskinen–Stenman 2006, s. 95. Ratkaisutaisteluiden aikana 20. kesäkuuta 1944 Lampi pudotti yhden päivän aikana kolme viholliskonetta.
Lampi oli 1990-luvulla aloitteentekijänä jatkosodassa pudonneen suomalaisen Brewster 372 -koneen nostamiseksi. Hänen avustajinaan olivat tytär Marja Lampi ja sukeltaja Timo Nyman avustajineen sekä venäläinen ilmailuharrastaja Vladimir Prytkov ryhmänsä kanssa. Luutnantti Lauri Pekuri oli tehnyt kyseisellä koneella pakkolaskun pieneen järveen Maaselän kannaksella Karjalan tasavallan alueella kesäkuussa 1942. Venäläiset etsijät löysivät koneen neljän vuoden etsintöjen jälkeen 15. elokuuta 1998, runsaan kahden kuukauden kuluttua Heimo Lammen kuolemasta. Kone päätyi monien vaiheiden jälkeen vuonna 2004 Yhdysvaltain ilmavoimien museoon Pensacolaan Floridaan, jonne Heimo Lampi oli toivonutkin sen päätyvän.
Lakimiehenä Lakimieheksi valmistuttuaan Lampi aloitti uransa lääninkamreerina ja esittelijänä Kuopion lääninhallituksessa, eteni hovioikeuden esittelijästä ja asianajotoimiston avustajan tehtävistä tuomariksi, ensin hovioikeudenneuvokseksi Itä-Suomen hovioikeuteen ja edelleen korkeimman oikeuden jäseneksi vuonna 1968. Hänet nimitettiin vasta perustetun Kouvolan hovioikeuden ensimmäiseksi presidentiksi vuonna 1978. Tästä virasta hän jäi eläkkeelle vuonna 1986. Lampi toimi Työtuomioistuimen varapuheenjohtajana vuosina 1969–1977.
Lampi toimi vuosia Kotimaa-lehden kolumnistina. Hän oli myös Yleisradion hartausohjelmien valvontalautakunnan jäsen.
Heimo Lammen sisko oli Elsa Vanhala o.s. Lampi (1918–2016), joka toimi sota-aikana muonituslottana ja oli esikuva Lotta Lunkreenille Erkki Tiesmaan säveltämässä ”Eldankajärven jää” -laulussa. Sotien Legendat 2016, s. 34. __NOTOC__
Teoksia
Lampi, Heimo: - ja lähimmäistäsi niinkuin itseäsi. 1960. WSOY Lampi, Heimo: Walther 7,65. 1962.WSOY Kihlakunnan oikeus istuu. 1969–1970. 9-osainen televisionäytelmä. Kuolema kulkee Meteoralla. 1981. Kirjapaja. Hylätty miljoona. 1982. Kirjapaja. Hävittäjälentäjät. Dokumenttikuunnelma. Käsikirjoitus Heimo Lampi, dramatisointi Pertti Salomaa.Yleisradio, 65 lehteä. Sortavalan päiviä. 1987. Kirjapaja. Hyvästi Sortavala. 1988. Kirjapaja. Tutun tuomarin valitut. 1991. Kirjapaja. Viimeiset syöksykierteet. Yhdessä Yrjö Turkan kanssa. 1967. WSOY.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Heimo Lampi – the Pilot and the Writer. Verlan ilmataistelu 25.6.1941. Heimo Lampi Kasvo-ohjelmassa 1979. Ylen Elävä arkisto.
Luokka:Korkeimman oikeuden jäsenet Luokka:Suomalaiset hävittäjälentäjät Luokka:Suomen hovioikeuksien presidentit Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Vuonna 1920 syntyneet Luokka:Vuonna 1998 kuolleet