Ojakärsämö (Achillea ptarmica) on voimakastuoksuinen, valkokukkainen asterikasvi. Sitä tavataan lähes koko Euroopassa ja laikuttaisesti aina Venäjän Tyynenmeren rantaan. Se kasvaa erityisesti aurinkoisilla paikoilla.
Ulkonäkö ja koko Ojakärsämö on 30–60 cm korkea, pystykasvuinen ruohovartinen kasvi. Sen varsi on usein jo alaosasta haarova. Harmahtavan- tai puhtaanvihreät lehdet ovat 3–8 cm pitkiä, tasasoukkia tai suikeita, litteälaitaisia ja kevyesti hammaslaitaisia. Kukinto on niukkahaarainen, tavallisesti harsu mykeröstö. Kukat ovat väriltään valkoisenharmahtavia. Kukassa on kellertävänvalkoinen, 6–15 mm leveä mykeröpohjus sekä valkoisia, 4–7 mm pitkiä kielikukkia 10–14 kappaletta. Ojakärsämö kukkii heinä-syyskuussa.Retkeilykasvio 1998, s. 423–424.
220px|thumb|left|Vasemmalla ojakärsämön kukkia, oikealla siankärsämön kukkia.
Ojakärsämön kukat ovat suuremmat kuin ulkonäöltään hieman samantapaisilla lähisukulaisilla siankärsämöllä (A. millefolium) ja isokärsämöllä (A. salicifolia). Ojakärsämö risteytyy helposti isokärsämön kanssa. Risteymää esiintyy Suomessa etenkin Vanajaveden rannoilla lajien yhteisillä kasvupaikoilla.
Levinneisyys Ojakärsämöä ja sen alalajeja tavataan lähes koko Euroopassa Pyreneiltä itään aivan eteläisimpiä ja pohjoisimpia osia lukuun ottamatta. Levinneisyysalue jatkuu läpi Venäjän keskiosiin ja laikuttaisena aina Tyynellemerelle saakka. Laji on levinnyt ihmisen mukana myös Pohjois-Amerikkaan. Suomessa ojakärsämö yleistyi vasta 1900-luvun alkupuolella heinänviljelyn mukana.Oulun kasvit 2005, s. 282–283. Nykyään sitä esiintyy yleisenä etelärannikolta Keski-Lapin korkeudelle asti. Pohjoisemmassa lajia tavataan satunnaisesti.Lampinen, R. & Lahti, T. 2009: Kasviatlas 2008. Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki.Kasviatlas 2008: Ojakärsämön levinneisyys Suomessa Viitattu 5.1.2010.
Elinympäristö Ojakärsämö kasvaa aurinkoisissa paikoissa melko ravinteikkaassa maassa. Tyypillisiä kasvupaikkoja ovat niityt, pientareet, pellot, rannat ja joutomaat.
Käyttö Kauniskukkaista ojakärsämöä on jo kauan käytetty koristekasvina puutarhoissa myös Suomessa. Nykyään lajia myös kasvatetaan kaupallisesti, varsinkin lajin kerrannaiskukkaista muotoa eli koreakärsämöä (Achillea ptarmica f. multiplex). Ojakärsämön kukkia voi kuivattaa koristeeksi.
Ojakärsämöä on myös käytetty rohdoskasvina. Kiinassa kasvia on käytetty ennustamiseen jo kolme tuhatta vuotta sitten.Suomen terveyskasvit 1982, s. 241.
Lähteet Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle. Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005. Yliopistopaino, Helsinki 2005. Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998. Suomen terveyskasvit. Luonnon parantavat yrtit ja niiden salaisuudet. Toim. Huovinen, Marja-Leena & Kanerva, Kaarina. Oy Valitut Palat – Reader's Digest Ab, Tampere 1982.
Viitteet
Aiheesta muualla Kasviatlas 2010: Ojakärsämön levinneisyys Suomessa
Luontoportti: Ojakärsämö (Achillea ptarmica) Pohjolan kasvien pauloissa: Achillea ptarmica - ojakärsämö United States Department of Agriculture (USDA): Achillea ptarmica
Luokka:58.4 Putkilokasvit Luokka:Kärsämöt