Orhan Pamuk (s. 7. kesäkuuta 1952 Istanbul, Turkki) on turkkilainen kirjailija ja toimittaja. Hän sai kirjallisuuden Nobelin palkinnon 2006.
Pamuk on hyvin suosittu kotimaassaan, ja hänen teoksiaan on käännetty yli 50 kielelle,cbc.ca Nobel-kirjailija ja Nobel-palkinnon lisäksi hän on saanut useita muita kirjallisuuspalkintoja. Hän on ensimmäinen Nobelin kirjallisuudenpalkinnon saanut turkkilainen.
Elämä ja ura Pamuk syntyi Istanbulissa vauraaseen, maallistuneeseen perheeseen. Pamukin isä oli insinööri, ja Pamuk kävi amerikkalaista Robert College -koulua Istanbulissa. Pamuk suunnitteli taidemaalarin uraa, mutta hänen perheensä ei hyväksynyt ajatusta. Pamuk opiskeli arkkitehtuuria Istanbulin teknillisessä yliopistossa, sillä perhe halusi, että hänestä tulisi insinööri tai arkkitehti. Kolme vuotta opiskeltuaan hän kuitenkin keskeytti opinnot ja ryhtyi täyspäiväiseksi kirjailijaksi. Pamuk suoritti tutkinnon journalistiikan laitoksella Istanbulin yliopistossa 1977. Pamuk oli vierailevana tutkijana Columbian yliopistossa New Yorkissa vuosina 1985–1988, minkä jälkeen hän palasi Istanbuliin.
Kirjailijanuran alku Pamuk aloitti säännöllisen kirjoittamisen vuonna 1974. Ensimmäisestä romaanistaan Karanlık ve Işık (Pimeys ja valo), hän sai jaetun palkinnon Milliyet-lehden romaanikilpailussa 1979 yhdessä Mehmet Eroğlun kanssa. Romaani ilmestyi nimellä Cevdet Bey ve Oğulları (Herra Cevdet ja hänen poikansa) 1982 ja sai Orhan Kemalin romaanipalkinnon 1983. Teos käsittelee kolmea sukupolvea varakkaassa istanbulilaisperheessä, joka asuu Nişantaşıssa, samalla alueella Istanbulissa, jolla Pamuk vietti lapsuutensa.
Pamuk sai ensimmäisistä teoksistaan useita kriitikkopalkintoja, muun muassa Madarali-palkinnon 1984 toisesta romaanistaan Sessiz Ev ja 1991 Prix de la Découverte Européenne -palkinnon teoksen ranskankielisestä käännöksestä. Kielimuurin Pamuk ylitti, kun hänen historiallinen romaaninsa Valkoinen linna, joka ilmestyi turkiksi 1985, sai brittiläisen Independent Award for Foreign Fiction -palkinnon vuonna 1990, ja sen myötä hänen maineensa ulkomailla kasvoi. Hän alkoi nyt kokeilla postmoderneja aineksia teoksissaan eikä enää pitäytynyt aiempien teostensa tiukassa naturalismissa.
Kansansuosiota ja poliittisia ristiriitoja pienoiskuva|vasen|Orhan Pamuk kirjoittaa kirjaa seuranaan valkoinen kissa.
Kesti kauan ennen kuin Pamukin suosio kansan keskuudessa alkoi kasvaa, mutta romaanista Musta kirja (1990) tuli Turkin kirjallisuuden kiistanalaisin ja suosituin teos. Vuonna 1992 hän teki käsikirjoituksen elokuvaan Gizli Yüz, joka perustui teokseen Musta kirja, ja sen ohjasi tunnettu turkkilainen ohjaaja Ömer Kavur. Pamukin neljäs romaani Uusi elämä oli Turkissa sensaatio, kun se julkaistiin 1995, ja siitä tuli maan historian vauhdikkaimmin myyty kirja.Orhan Pamukin sivusto Vuoden 1999 lopulla Time-lehti valitsi Pamukin yhdeksi 14 eurooppalaisesta, joiden uudenlainen ajattelu näyttää maanosalle tietä uudelle vuosituhannelle.
Pamukin kansainvälinen maine kasvoi, kun hänen teoksensa Nimeni on punainen ilmestyi vuonna 2000. Romaani käsittelee osmanisulttaani Murat III:n hallintoa kymmenen lumisen talvipäivän aikana 1591. Nimeni on punainen on käännetty 24 kielelle, ja se sai kansainvälisen kirjallisuusmaailman arvokkaan palkinnon, International IMPAC Dublin Literary Awardin vuonna 2003.
Pamukin romaani Lumi ilmestyi 2002, ja se käsittelee islamilaisuuden ja länsimielisyyden ristiriitaa nykypäivän Turkissa. Pamuk sanoo sitä ”ensimmäiseksi ja viimeiseksi poliittiseksi romaanikseen”. Teoksen tapahtumat sijoittuvat pieneen Karsin kaupunkiin Koillis-Turkkiin. Hänen matkakertomuksensa Istanbul – Muistot ja kaupunki ilmestyi 2003. Vuonna 2005 Pamuk sai kirjallisesta työstään saksalaisten kirjakauppiaiden rauhanpalkinnon.
Pamuk avioitui Aylin Türegünin kanssa vuonna 1982, ja he saivat tyttären 1991. Pariskunta erosi 2002. Pamukin vanhempi veli Şevket Pamuk, joka toisinaan esiintyy fiktiohahmona Orhan Pamukin teoksissa, on historioitsija ja kansainvälisesti arvostettu taloustieteiden historiaa käsittelevästä teoksestaan, ja hän opettaa Boğaziçin yliopistossa Istanbulissa.Pierre MarteauOpinion Journal
Pamuk asui Istanbulissa vuoteen 2006, jolloin hän muutti Yhdysvaltoihin vierailevaksi tutkijaksi Columbian yliopistoon. Yhdysvaltoihin jäämisen taustalla oli armenialaistoimittaja Hrant Dinkin murha tammikuussa 2007 ja kirjailijan saamat tappouhkaukset.Helsingin Sanomat 16.3.2007 s. C3: "Pamuk ei jäänyt odottelemaan saamiensa tappouhkauksien toteutumista, vaan häipyi pian Dinkin murhan jälkeen luennoimaan Yhdysvaltoihin.
Rakkausromaani Viattomuuden museo (Masumiyet müzesi, 2008) ilmestyi suomeksi vuonna 2010. Siihen liittyy Istanbuliin rakennettava museo, joka on romaanin keskeinen osa. Museo avattiin 2012, ja sinne on koottu romaaniin liittyviä esineitä. Teos on saanut Turkissa innostuneen vastaanoton, ja turkkilaisten suhtautuminen Pamukiin on kääntynyt myönteiseksi.Ayla Albayrak: Pamuk museoi rakkautta Istanbulissa. Helsingin Sanomat 19.9.2008 s. C8
Pamuk kirjoittaa kaikki teoksensa käsin. Ensimmäisen Pamukin teoksen suomennoksen Valkoinen linna käänsi Kalevi Nyytäjä englannista. Myöhemmät Pamukin teokset on suomentanut suoraan turkin kielestä Tuula Kojo, joka sai vuonna 2005 työstään kirjallisuuden valtionpalkinnon.
Kannanottoja Pamukista tuli Turkissa tunnettu julkisuuden henkilö, koska hän tuki kurdien poliittisia oikeuksia. Vuonna 1995 Pamuk kuului siihen kirjailijaryhmään, jota syytettiin kriittisistä artikkeleista, jotka käsittelivät Turkin suhtautumista kurdeihin.
Pamuk oli muslimimaailmassa ensimmäinen kirjailija, joka julkisesti tuomitsi Salman Rushdielle langetetun fatwan.
Vuonna 2005 Pamuk sai Turkissa syytteen lausunnoista, joita hän oli antanut Armenian kansanmurhasta ja kurdikysymyksestä. Sveitsiläiselle lehdelle vuonna 2005 antamassaan haastattelussa Pamuk sanoi: ”30 000 kurdia ja miljoona armenialaista on surmattu täällä, eikä juuri kukaan muu kuin minä uskalla puhua siitä.” Alkuperäisen syytteen nostaneen ryhmän asianajaja valitti kuitenkin valitustuomioistuimeen, ja Pamuk sai lopulta 6 000 liiran sakot ”turkkilaisuuden halventamisesta”.
Orhan Pamukin teokset Turkiksi Cevdet Bey ve Oğulları, 1982 Sessiz Ev, 1983 Beyaz Kale, 1985 Kara Kitap, 1990 Gizli Yüz, 1992 Yeni Hayat, 1995 Benim Adım Kırmızı, 1998 Öteki Renkler, 1999 Kar, 2002 İstanbulHatıralar ve Şehir, 2003 Masumiyet müzesi (Viattomuuden museo) İletişim Yayınları, 2008 Manzaradan Parçalar, 2010 Saf ve Düşünceli Romancı, İletişim Yayınları, 2011 Şeylerin Masumiyeti, İletişim Yayınları, 2012 Ben Bir Ağacım, Yapı Kredi Yayınları, 2013 Kafamda Bir Tuhaflık, Yapı Kredi Yayınları, 2014 Kırmızı Saçlı Kadın, Yapı Kredi Yayınları, 2016 Hatıraların Masumiyeti, Yapı Kredi Yayınları, 2016 Balkon, Yapı Kredi Yayınları, 2018 Turuncu, Yapı Kredi Yayınları, 2020 Veba Geceleri, Yapı Kredi Yayınları, 2021 Uzak Dağlar ve Hatıralar, Yapı Kredi Yayınları, 2022
Suomennetut teokset Valkoinen linna engl. laitoksesta suom. Kalevi Nyytäjä (Tammi 1993, alkuteos: Beyaz Kale, 1985) Musta kirja, suom. Tuula Kojo (Tammi 1998, alkuteos: Kara Kitap, 1990) Uusi elämä, suom. Tuula Kojo (Tammi 1995, alkuteos: Yeni Hayat, 1995) Nimeni on Punainen, suom. Tuula Kojo (Tammi 2000, alkuteos: Benim Adım Kırmızı, 1998) Lumi, suom. Tuula Kojo (Tammi 2004, alkuteos: Kar, 2002) Istanbul – Muistot ja kaupunki, suom. Tuula Kojo (Tammi 2004, alkuteos: İstanbul: Hatıralar ve Şehir, 2003) Muita värejä: kirjoituksia elämästä, taiteesta, kirjoista ja kaupungeista, suom. Tuula Kojo (Tammi 2008, alkuteos Öteki renkler, 1999) Viattomuuden museo suom. Tuula Kojo (Tammi 2010), alkuteos: Masumiyet müzesi. Hiljainen talo suom. Tuula Kojo (Tammi 2011), alkuteos: Sessiz Ev. Kummallinen mieleni, suom. Tuula Kojo (Tammi 2017), alkuteos: Kafamda bir tuhaflik. Punatukkainen nainen, suom. Tuula Kojo (Tammi 2019), alkuteos: Kırmızı saçlı kadın.
Palkintoja 1979 Milliyet Press -kaunokirjallisuuskilpailun palkinto (Turkki) romaanista Karanlık ve Işık (jaettu voitto) 1983 Orhan Kemal -kaunokirjallisuuspalkinto (Turkki) romaanista Cevdet Bey ve Oğulları 1984 Madarali -kaunokirjallisuuspalkinto (Turkki) romaanista Sessiz Ev 1990 Independent Foreign Fiction Prize (Yhdistynyt kuningaskunta) romaanista Beyaz Kale 1991 Prix de la Découverte Européenne (Ranska) teoksen Sessiz Ev ranskannoksesta La Maison de Silence 2002 Prix du Meilleur Livre Etranger (Ranska) romaanista Nimeni on Punainen 2002 Premio Grinzane Cavour (Italia) romaanista Nimeni on Punainen 2003 International IMPAC Dublin Literary Award (Irlanti) romaanista Nimeni on Punainen 2005 Saksan kirjakauppiaiden rauhanpalkinto 2005 Prix Médicis Etranger (Ranska) romaanista Lumi 2006 Prix Méditerranée Étranger 2006 Nobelin kirjallisuuspalkinto
Lähteet Orhan Pamuk -sivusto Nobel-säätiön sivusto
Viitteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla
Orhan Pamukin virallinen kotisivu Orhan Pamuk -lukupiiri Serkan Ozkaya: Meidän täytyy ajatella oikeassa paikassa...: Serkan Ozkaya haastattelee Orhan Pamukia (Niin & Näin 2/04) Pamuk-linkkisivusto Suomentaja Tuula Kojon haastettelu
Luokka:Turkkilaiset kirjailijat Luokka:Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajat Luokka:Vuonna 1952 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit