Taphrina-sukuun kuuluvat kotelosienet loisivat kasveilla ja muodostavat niihin erilaisia epämuodostumia, kasvaimia tai lehtilaikkuja. Tunnetuimpia näistä ovat lehtipuiden tuulenpesät: oksien epänormaalin haaroittumisen seurauksena muodostuneet tiheät oksarykelmät.
Tuulenpesäsienien suku on erilaistunut muista sienistä; sitä pidettiin Taphrinales-lahkon ainoana sukuna. Tuulenpesäsienet ovat usein erikoistuneet loisimaan yhdellä kasvilajilla tai -suvulla. Pohjoismaissa tavataan noin 30 lajia muun muassa saniaisilla, koivuilla, lepillä, ja hanhikeilla. Jotkin lajit loisivat pelkästään lehdillä, toiset voivat loisia koko versossa.
Tuulenpesäsienet lisääntyvät itiöillä, jotka syntyvät suoraan loisittujen kasvinosien pinnalle muodostuvissa itiölavoissa (ei itiöemää).
Tuulenpesiksi kutsutaan myös havupuissa tavattavia somaattisessa solussa tapahtuneesta mutaatiosta johtuvia epämuodostumia (esimerkiksi pallolatvakuusi).
Lajeja
Pohjoismaissa tavataan noin 30 lajia.
Taphrina hiratsukae: kotkansiivellä norkkopesäsieni (Taphrina johansonii): muodostaa keltaisia äkämiä haavan norkkoihin. Harvinainen. tuulenpesäsieni (Taphrina betulina): muodostaa tuulenpesiä hieskoivun oksiin. Hyvin yleinen koko Suomessa. Taphrina turgida: muodostaa tuulenpesiä rauduskoivulle. Harvinaisempi kuin T. betulina. Suomen Lajitietokeskuksen mukaan hies- ja rauduskoivun tuulenpesäsieniä pidetään samana lajina. Taphrina carnea: aiheuttaa punaista pöhöttymää kaikkien koivulajien lehdille. Taphrina epiphylla: aiheuttaa pieniä tuulenpesiä harmaaleppään. Yleinen erityisesti Pohjois-Suomessa. Taphrina padi: muuttaa tuomen hedelmät ontoiksi, pussimaisiksi kasvannaisiksi. Melko yleinen koko Suomessa. Taphrina tormentillae: aiheuttaa äkämiä, sekä kaikenlaisia muita paukamia hanhikkien lehtiin ja varsiin. Melko harvinainen, tavallisin rätvänällä. Taphrina acerina: muodostaa metsävaahteraan suuria tuulenpesiä, jotka kuitenkin poikkeavat vähän normaaleista oksista. Harvinainen. jalavanlehtipaise (Taphrina ulmi)
Lähteet
Luokka:Kotelosienet Luokka:Kasvitaudit