Hepburn, virallisesti Hebon-shiki (), on romanisaatiojärjestelmä. Se on nimetty James Curtis Hepburnin mukaan, joka käytti sitä 1887 julkaistussa japani–englanti-sanakirjassaan kuvaamaan japanin kielen äänteitä latinalaisilla aakkosilla. Hepburnistä on olemassa kolme versiota: perinteinen, uudistettu ja muunnettu. Näistä perinteinen ja uudistettu ovat yleisimmin käytössä olevat japanin kielen romanisaatiomenetelmät.
Japanin viranomaiset ilmoittivat maaliskuussa 2024, että aikoo selvittää Hepburn-järjestelmän päivittämistä ensimmäistä kertaa 70 vuoteen.
Hepburn-romanisaation piirteet Hepburnin huomattavin piirre on, että sen kirjoitusasu perustuu englannin kielen fonologiaan.
Partikkelit Kun tavua he (へ) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan e. Kun tavua ha (は) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan wa. Kun tavua wo (を) käytetään partikkelina, se kirjoitetaan o.
Pitkät vokaalit Perinteisessä ja uudistetussa Hepburnissä: pitkät o- ja u-vokaalit merkitään kirjaimen ylle sijoitettavin pituusmerkein (makron, engl. macron) – eli pitkä o (おお/おう) kirjoitetaan ō, ja pitkä u (うう) kirjoitetaan ū. Japanin ja kiinan kielistä peräisin olevissa sanoissa pitkä e (えい) kirjoitetaan ei. Japanin ja kiinan kielistä peräisin olevissa sanoissa pitkä vokaali i (いい) kirjoitetaan ii. Muissa vierasperäisissä sanoissa kaikki pitkät vokaalit merkitään pituusmerkein.
Muunnetussa Hepburnissä: Kaikki pitkät vokaalit merkitään kahdella samalla vokaalilla – esimerkiksi pitkä o kirjoitetaan oo. Kirjainyhdistelmä "ei" on varattu niille tapauksille, joissa kaksi vokaalia äännetään erillisinä äänteinä.
n (ん) Perinteisessä Hepburnissä: n (ん) kirjoitetaan ennen konsonanttia n, mutta ennen vokaaleja n' . Ennen muita labiaalisia konsonantteja, kuten b, m ja p, se kirjoitetaan m.
Kaksinkertaiset konsonantit Kaksinkertaiset konsonantit merkitään tuplaamalla sokuonia (っ), seuraava konsonantti. Poikkeuksena sh→ssh, ch→tch, ts→tts.
Hepburn-romanisaatiotaulukot
Hiragana あ aい iう uえ eお o(ya)(yu)(yo)か kaき kiく kuけ keこ koきゃ kyaきゅ kyuきょ kyoさ saし shiす suせ seそ soしゃ shaしゅ shuしょ shoた taち chiつ tsuて teと toちゃ chaちゅ chuちょ choな naに niぬ nuね neの noにゃ nyaにゅ nyuにょ nyoは haひ hiふ fuへ heほ hoひゃ hyaひゅ hyuひょ hyoま maみ miむ muめ meも moみゃ myaみゅ myuみょ myoや ya ゆ yu よ yoら raり riる ruれ reろ roりゃ ryaりゅ ryuりょ ryoわ waゐ i ゑ eを wo ん nが gaぎ giぐ guげ geご goぎゃ gyaぎゅ gyuぎょ gyoざ zaじ jiず zuぜ zeぞ zoじゃ jaじゅ juじょ joだ daぢ (ji)づ (zu)で deど doぢゃ (ja)ぢゅ (ju)ぢょ (jo)ば baび biぶ buべ beぼ boびゃ byaびゅ byuびょ byoぱ paぴ piぷ puぺ peぽ poぴゃ pyaぴゅ pyuぴょ pyo
Punaisella kirjoitetut merkit ovat nykyjapanissa vanhentuneita.
Katakana ア aイ iウ uエ eオ oヤ yaユ yuヨ yoカ kaキ kiク kuケ keコ koキャ kyaキュ kyuキョ kyoサ saシ shiス suセ seソ soシャ shaシュ shuショ shoタ taチ chiツ tsuテ teト toチャ chaチュ chuチョ choナ naニ niヌ nuネ neノ noニャ nyaニュ nyuニョ nyoハ haヒ hiフ fuヘ heホ hoヒャ hyaヒュ hyuヒョ hyoマ maミ miム muメ meモ moミャ myaミュ myuミョ myoラ raリ riル ruレ reロ roリャ ryaリュ ryuリョ ryoワ waヰ i ヱ eヲ wo ン nガ gaギ giグ guゲ geゴ goギャ gyaギュ gyuギョ gyoザ zaジ jiズ zuゼ zeゾ zoジャ jaジュ juジョ joダ daヂ (ji)ヅ (zu)デ deド doヂャ (ja)ヂュ (ju)ヂョ (jo)バ baビ biブ buベ beボ boビャ byaビュ byuビョ byoパ paピ piプ puペ peポ poピャ pyaピュ pyuピョ pyo Punaisella kirjoitetut merkit ovat nykyjapanissa vanhentuneita.
Laajennettu katakana Näitä käytetään pääasiassa esittämään muissa kuin japanin kielessä esiintyviä äänteitä. Monet näistä eivät ole virallisesti standardoituja, ja jotkut ovat käytössä erittäin harvinaisia. イェ yeウィ wiウェ weウォ woヷ vaヸ viヹ veヺ voヴァ vaヴィ viヴ vuヴェ veヴォ voシェ sheジェ jeチェ cheティ tiトゥ tuテュ tyuディ diドゥ duデュ dyuツァ tsaツェ tseツォ tsoファ faフィ fiフェ feフォ foフュ fyu
Katso myös Kunrei-shiki Nihon-shiki
Lähteet
Aiheesta muualla Hepburnin alkuperäisen sanakirjan ensimmäisen painoksen esipuhe Hepburnin alkuperäisen sanakirjan kolmannen painoksen esipuhe Hepburn-pohjainen muunnin romanisoidun kana-transkriptioon
Luokka: Japanin kieli Luokka:Kirjoitusjärjestelmät
ja:ローマ字#ヘボン式の表
ms:Ecchi