thumb|right|300px|Tervakosken paperitehdas vuonna 2016. Tervakosken paperitehdas on Tervakoski Oy:n paperitehdas, jonka on vuodesta 1999 omistanut itävaltalainen Delfort Group.Tervakoski Oy, Delfort Group Tehdas on itävaltalaisyhtymän suurin tuotantolaitos.

Tehdas sijaitsee Janakkalan Tervakosken taajamassa. Aiemmin tehdas kuului Suomen pankin, Enson, Stora Enson ja Trierenberg Groupin omistukseen. Tervakoski Oy:n liikevaihto on noin 140 miljoonaa euroa vuodessa. Viennin osuus liikevaihdosta on yli 90 %. Tuotteita viedään noin 60 maahan. Tehtaalla toimii neljä erikoispaperikonetta, jotka tuottavat vuosittain noin 110 000 tonnia erilaisia hienopaperituotteita (vrt. 11 000 t/a vuonna 1968). Tervakoski Oy:n palveluksessa on noin 350 työntekijää, joista 330 on Paperiliiton jäseniä (vuonna 1968 työntekijöitä oli 1 600). Työntekijöitä edustaa Paperiliiton Tervakosken osasto n:o 54 r.y.

Historia pienoiskuva|Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1968 postimerkin Tervakosken paperitehtaan 150-vuotisen toiminnan kunniaksi. Merkissä kuvattuna puureliefi käsintehdyn paperin valmistuksesta. Vuonna 1806 Gustaf Georg Nordenswan osti isältään Johan Nordenswanilta Talolan ja Hovilan sahoineen ja myllyineen. Tervakoskeen liitettiin vielä myöhemmin vuonna 1875 Toivan eli Vahteriston verotila, Kuosarin veroratsutila ja Tuomolan rälssitila, jotka yhdessä muodostivat Toivan kartanon. Kun paperitehdas perustettiin kosken rannalle 1818, tehtaan omistussuhteet ovat määritelleet samalla myös Tervakosken kylän omistussuhteita. Tehtaan perustamisesta lähtien ovatkin tehdas ja kylä kulkeneet samaa tahtia.

Kun G. G. Nordenswan 1818 sai keisarillisen privilegion paperitehtaan perustamiselle, oli alussa kaksivalssinen laitos, mutta jo 1839 se laajennettiin viisivalssiseksi. Tehdas ja kartano siirtyivät kamarikirjuri Georg Nordenswanille 1839, ja maaliskuussa 1850 hän muodosti yhtiön Otto Meurmanin ja Bengt Carl Steniuksen kanssa. Otto Meurmanin kuoltua syyskuussa 1850 perikunta päätti luopua yhtiöstä ja G. Nordenswan ja B. C. Stenius jatkoivat paperitehtaan hanketta.Annala, Vilho: ”Tervakosken paperitehtaan historia.”, 1950, sivut 77–78.. Tässä tilanteessa tehdas päätettiin muuttaa koneelliseksi paperitehtaaksi. Vuonna 1850 tilattu paperikone 1 upposi Skånen edustalla, joten paperikoneen hankinta toteutui vasta 1853.Tervakoski Oy - ei mikään tavallinen paperitehdas , Kenttälaitesanomat

Alussa tehdas toimi vesivoimalla ja valmisti paperia lumpuista. 1850-luvulla tehdas siirtyi käyttämään höyryvoimaa, ja paperin valmistus koneellistui 1853.

Helsinkiläiset kauppiaat A. F. Wasenius ja J. L. Borgström ostivat tehtaan 1856. Kun tehdas heidän aikanaan 1863 paloi, oli jälleen myös muutosten aika ja yritys muuttui osakeyhtiöksi. Tehtaalle muodostettiin oma palokunta tammikuussa 1880 Humblen toimesta. Palokunta joutui tositoimeen 3.9.1880, kun tulipalo syttyi yöllä turbiinihuoneen ullakolla. Tulipalo tuhosi turbiini- ja lumpunkeitto-osastot sekä höyrykoneen ja vaurioitti valssi- ja valkaisuhuoneita, paperikoneen tuhon sai palokunta estettyä, palovakuutus korvasi kuitenkin rahalliset menetykset.Annala, Vilho: ”Tervakosken paperitehtaan historia.”, 1950, sivu 151.. Setelipaperin valmistus aloitettiin vuonna 1887. Sen jälkeen tehtaan osakkeita on enemmässä määrin omistanut muun muassa Suomen Pankki, joka käytti tehtaan tekemää paperia markkamääräisten seteliensä painamiseen. pienoiskuva|oikea|Tervakosken paperitehdas Alasjärven suunnalta noin vuonna 1900 vanhassa postikortissa. Suomen pankki osti yksityisomistajien osakkeet itselleen 1921, jolloin yhtiöstä tuli valtio-omisteinen. Yhtiön nimeksi tuli 1928 Tervakoski Osakeyhtiö. Vuosina 1932–1933 yhtiö oli G. A. Serlachius Oy:n taloudellisessa ja teknillisessä hallinnassa.Annala, Vilho: ”Tervakosken paperitehtaan historia.”, 1950, sivut 260–265.. Yhtiö siirtyi 1986 Suomen Pankilta Enso-Gutzeit Oy:lle (ja edelleen Stora-Ensolle). Seuraavaksi yritys myytiin 1999 itävaltalaiselle Trierenberg Groupille. Omistusjärjestelyjen jälkeen tehdas kuuluu itävaltalaisen Delfort Groupin omistukseen.

Tervakosken paperitehdas saastutti vuosina 1956–1984 Tervajoen ja Kernaalanjärven PCB-yhdisteillä. PCB-pitoisuudet ovat yhä niin suuria, että järven kalojen käytölle on asetettu rajoituksia.

Yhtiön yhteiskoulu Tervakoski oy:llä on ollut yksityinen yhteiskoulu, jonka liikunnanopettajana toimi vuosina 1961–1962 seiväshyppääjä Pentti Nikula.Tala, Henrik: ”200 Tervakosken paperitehdas”. Tervakoski Oy, 2018, , sivu 121..

Tehtaan johtajia LähteinäAnnala, Vilho: ”Tervakosken paperitehtaan historia.”, 1950, sivut 58, 69, 70, 78, 89, 90, 116, 123, 211, 235, 242, 249, 260, 264, 281. Tala, Henrik: ”200 Tervakosken paperitehdas”. Tervakoski Oy, 2018, , sivut 93, 123, 134, 146, 153, 157, 163, 164, 167, 170.. 1818–1839 Gustaf Georg Nordenswan, myös omistaja. 1839–1854 Georg Nordenswan, G.G.N.:n poika, jolle G.G.N. ja vaimonsa Anna Magdalena Indrén myivät Tervakosken tehtaat 23.9.1839. 1854–1856 B. C. Stenius, myös omistaja 16.2.1854 alkaen. Tehtaan toiminimi oli 2.5.1851 alkaen Nordenswan & Stenius. 1856–1903 A. F. Wasenius, myös omistaja 22.8.1856 alkaen yhdessä Leonard Borgströmin kanssa, toiminimeksi A. Wasenius & L. Borgström. Leonardin isä Henrik Borgström oli ollut Steniuksen lainan takaajana vuonna 1854. Osakeyhtiölaki voimaan 1864 ja 15.10.1864 yhtiömuodoksi sovittiin osakeyhtiö nimeltään Terwakoski Ab. Terwakoski Ab:n omistajina A.F. Wasenius, L. Borgström ja Otto A. Malm. Pietarsaaressa syntyneellä Frans Emil Humblella oli merkittävä asema Tervakosken johdossa vuodesta 1856 alkaen kuolemaansa 1886 saakka. 1903–1928 Leonard Wasenius, Suomen Pankki tuli yhdeksi omistajaksi 31.4.1921 alkaen osakepääoman korotuksella. Suomen Pankki sai määräysvallan vuonna 1926 ja Risto Rydistä tuli johtokunnan puheenjohtaja. Puheenjohtajina ovat toimineet mm. 1940-luvulla pääministeri Jukka Rangell, 1940- ja 1950-luvuilla Sakari Tuomioja ja 1970-luvulla Mauno Koivisto. 1928–1932 Wilhelm Stjernschantz oli tullut tehtaan isännöitsijäksi vuonna 1919. Vuonna 1928 yhtiön nimeksi tuli Tervakoski Oy. 1932–1939 B. O. A. Vitzthum von Eckstädt oli ollut Serlachius yhtymän myyntipäällikkö, syntyjään saksalainen. 1.9.1932 alkaen Tervakoski Oy ja G. A. Serlachius Oy sopivat että Serlachius Oy hoitaa Tervakosken tuotteiden myynnin sekä kotimaassa että ulkomailla. 1939–1972 Bror Serlachius, kun oli sovittu että B.O.A.V. olisi Tervakoskella vain väliaikaisesti ja toimitusjohtajaksi tuli Bror Serlachius. 1972–1983 Lauri V. Toikka 1983–? Pekka Laine, joka oli ollut Uponorin tj ja Askon varatj. Tervakoski Oy siirtyi Enson omistukseen maaliskuussa 1986. Tervakoski fuusioitiin Ensoon ja Tervakoski Oy:lle jäi vain metsäalueet. ?–1987 Pekka Piekkonen siirtyi Tervakosken tj:n paikalta Enson hienopaperiteollisuuden johtajaksi vuonna 1987. 1.9.1992 perustettiin uudelleen Tervakoski Oy, joka sai Ensolta tuotantotilat ja työntekijät siirtyivät myös uuteen yhtiöön. 1987–? 1996–2002 Reino Panula, helmikuussa 1999 Tervakosken omistus siirtyi itävaltalaiselle perheyhtiö Trierenbergille (Trierenberg Holding AG). 2002–2007 itävaltalainen Dominik Mindl, Reino Panula siirtyi Enson Varkauden tehtaiden johtajaksi. Omistussuvun järjestelyssä Tervakoski siirtyi T1 Paper Group AG:hen, jonka nimeksi tuli vuonna 2006 'delfortgroup AG'. 2007–2013 saksalainen Klaus Weitkämper. 2013–? Ilkka Saarinen (myynti) ja itävaltalainen Andreas Rauscher (tuotanto ja tekniikka).

Tärkeitä teknisiä asiantuntijoita ja teknisiä johtajia LähteinäAnnala, Vilho: ”Tervakosken paperitehtaan historia.”, 1950, sivut 59, 61, 71, 111, 113, 114, 142, 164, 202, 218, 222, 230, 265, 266. Tala, Henrik: ”200 Tervakosken paperitehdas”. Tervakoski Oy, 2018, , sivut 123.. Jacob Stolt tuli paperimestariksi vuonna 1820 Tampereen paperitehtaalta ja oli Tervakosken ensimmäinen teknillinen johtaja pari vuotta. Erik Lindgren toimi esimiehenä vuosina 1823–1832. A. Foenander toimi teknillisenä esimiehenä 1832–?. Ruotsalainen Gabriel Berggren toimi teknillisenä johtajana 1842–1850-luvun alku. Vuonna 1852 paperikoneen asennusta johti englantilainen insinööri Richard Bowery ja hän jäi teknilliseksi johtajaksi vuoteen 1859 saakka. Englantilainen teknikko A. Wright jatkoi teknillisenä johtaja Boweryn jälkeen, mutta muutti takaisin Englantiin 1861. Saksalainen C. G. Borchert toimi teknillisenä johtajana vain vuoden verran 1861–1862. Saksalainen H. Teichert toimi vain puolisen vuotta 1863. F. E. Humble sai myös teknisen puolen johtajuuden vuonna 1863 apunaan saksalaiset A. Stabler, vuodesta 1866 alkaen Schliephake ja vuosina 1869–1876 Carl Bollmann. Ruotsalainen insinööri Karl Henrik Westerlund aloitti vuonna 1876 teknillisenä johtajana ja hän siirtyi Tervakosken isännöitsijäksi vuonna 1901, erosi vuonna 1907 ja muutti Ruotsiin. 1904 Tervakoski haki Ruotsista 2–3 käsinvalmistustaitoista ammattimiestä, jotta käsinvalmistustaito saadaan elpymään. 1907 aloitti koneinsinööri Victor Degerman Haapakoskelta Westerlundin paikalla ja teknillisenä johtajana insinööri Johannes Andersin. 1921 aloitti teknillisenä johtajana englantilainen insinööri J. W. Barritt, joka matkusti vuonnna 1931 Italian Fiumeen insinööri Rudolf Nofzin luokse saamaan teknisiä parannusehdotuksia. Johtokunta hyväksyi 27.8.1931 tehtaan teknisen uudistamisen, jotka Mäntän paperitehtaan johtaja Göstä Serlachius laittoi liikkeelle. Barritt erosi vuonna 1933. Teknillisenä johtajana oli vuosina 1933–1935 puolalaissyntyinen insinööri Emil Komorzynski. Suomalainen insinööri Fjalar Moring aloitti v.1935 teknisenä johtajana. Tehtaan uudistukset tehtiin vuosina 1934–1937. Moring jäi eläkkeelle vuonna 1968. Lauri Toikka toimi teknisenä johtajana vuosina 1968–1972.

Rakennukset Kosken partaalla sijaitsevat tiiliset tehdasrakennukset on rakennettu useassa eri vaiheessa. Oktogonin muotoinen käsipaperiosasto vuodelta 1875 on rakennuksista vanhin. Vanhan paperitehtaan on suunnitellut 1920-luvulla rakennusmestari K. J. Ahlskog.

Tervajoen länsirannalla sijaitsevat yhtiön konttorirakennukset rajaavat tehdasaluetta Tervakosken liikekeskustan suuntaan. Tehdasalueen eteläpuolella sijaitsevat puiset työväen asuinrakennukset, joista valtaosa on 1900-luvun ensi vuosilta. Niiden lähellä sijaitsee Lepolan vanhustentaloryhmä, jossa kolme vanhinta rakennusta vuodelta 1935 ovat arkkitehti Jarl Eklundin ja kaksi rakennusta vuodelta 1945 arkkitehti Heimo Kautosen piirtämiä. Jokirannassa on arkkitehti Ricardo Björnbergin piirtämä työnjohtajien asuintalo Pomola vuodelta 1900. Entinen kansakoulu on vuodelta 1891. Vanhan tehdaskylän kaakkoispuolella sijaitsee yhtenäinen omakotialue, joka on rakentunut 1940-luvulta lähtien. Alasjärven rannalla on uusrenessanssityylinen puuhuvila Suruton 1880-luvulta. Sitä on muutettu myöhemmissä korjauksissa. Tervakosken teollisuusmiljööseen liittyvät lisäksi Tervakosken kartanoalue ja Pikkukirkko.

Tehtaan paperikoneet

Suomen markoissa käytetty "markkapaperi" valmistettiin Tervakoskella koko rahayksikön olemassaoloajan. Euroissa käytettävää setelipaperia ei Tervakoskella valmisteta. Tervakoski valmistaa edelleen passeissa käytettävää paperia, muita varmuuspapereita ja shekkipaperia paperikoneella PK3. Tervakosken paperitehdas on ainoa paperitehdas Suomessa, joka käyttää erikoispapereissa pellava- ja puuvillakuituja.

Nykyiset koneet